¹Engang talte Mirjam og Aron ille om Moses for den etiopiske kvinnes skyld som han hadde tatt til hustru; for han hadde ektet en etiopisk kvinne.

¹Mooses oli ottanut vaimokseen nubialaisnaisen, ja tämän naisen takia Mirjam ja Aaron alkoivat parjata häntä.

²Og de sa: Er det bare Moses Herren har talt med, har han ikke talt med oss og? Og Herren hørte det.

²He sanoivat: "Onko Herra todellakin ilmaissut tahtonsa vain Mooseksen kautta? Eikö hän ole puhunut myös meille?" Herra kuuli heidän puheensa.

³Men Moses var en meget saktmodig mann, mere enn alle mennesker på jorden.

³Mutta Mooses oli hyvin nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.

⁴Og med ett sa Herren til Moses og til Aron og til Mirjam: Gå ut, alle tre, til sammenkomstens telt! Og de gikk ut alle tre.

⁴Yhtäkkiä Herra sanoi Moosekselle, Aaronille ja Mirjamille: "Lähtekää kaikki kolme pyhäkköteltalle." Heidän mennessään sinne

⁵Da kom Herren ned i en skystøtte og stod i inngangen til teltet, og han kalte på Aron og Mirjam, og de gikk ut begge to.

⁵Herra laskeutui pilvipatsaassa ja asettui teltan ovelle. Sitten hän kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he astuivat esiin.

⁶Og han sa: Hør nu hvad jeg har å si eder: Er det en profet som I, så gir jeg, Herren, mig til kjenne for ham i syner og taler med ham i drømmer.

⁶Herra sanoi: -- Kuulkaa minun sanani! Kun joukostanne nousee profeetta, minä ilmaisen itseni hänelle näyssä, unessa minä hänelle puhun.

⁷Men så er det ikke med min tjener Moses; han er tro i hele mitt hus.

⁷Näin en puhu Moosekselle, palvelijalleni, joka kaikessa on minun uskottuni.

⁸Munn til munn taler jeg med ham, klart og ikke i gåter, og han skuer Herrens skikkelse. Hvorledes kunde I da våge å tale ille om Moses, min tjener?

⁸Hänelle puhun suoraan kasvoista kasvoihin, en arvoituksellisin sanoin vaan avoimesti. Hän saa katsoa Herran kirkkautta suoraan. Kuinka te siis rohkenette puhua Moosesta, minun palvelijaani vastaan?

⁹Og Herrens vrede optendtes mot dem, og han gikk bort.

⁹Ja Herra poistui vihastuneena.

¹⁰Og da skyen vek bort fra teltet, se, da var Mirjam spedalsk, hvit som sne; og da Aron vendte sig mot Mirjam, så han at hun var spedalsk.

¹⁰Kun pilvi oli väistynyt teltan päältä, oli Mirjam spitaalista lumivalkoinen. Kääntyessään Mirjamiin päin Aaron huomasi, mitä oli tapahtunut.

¹¹Da sa Aron til Moses: Hør mig, herre! La oss ikke lide for en synd vi har gjort i vår dårskap!

¹¹Silloin Aaron sanoi Moosekselle: "Anna anteeksi, herrani, älä rankaise meitä synnistä, jonka teimme tyhmyyttämme!

¹²La henne ikke være som et dødt foster, hvis kjøtt er halvt fortært når det kommer ut av morsliv!

¹²Mirjam ei saa jäädä tuon näköiseksi! Hänhän on kuin kuollut sikiö, joka tulee äitinsä kohdusta puoleksi mädäntyneenä!"

¹³Da ropte Moses til Herren og sa: Akk Gud, helbred henne!

¹³Mooses huusi Herraa ja sanoi: "Oi Jumala! Paranna hänet!"

¹⁴Og Herren sa til Moses: Om hennes far hadde spyttet henne i ansiktet, skulde hun da ikke sitte med skammen i syv dager? La henne holdes innestengt utenfor leiren i syv dager, så kan hun komme tilbake igjen.

¹⁴Herra sanoi Moosekselle: "Jos hänen isänsä olisi sylkenyt häntä kasvoihin, eikö hän olisi joutunut kantamaan häpeäänsä seitsemän päivää? Hänet on siis suljettava seitsemäksi päiväksi leirin ulkopuolelle ja päästettävä vasta sitten takaisin."

¹⁵Og Mirjam blev holdt innestengt utenfor leiren i syv dager; og folket brøt ikke op før Mirjam var kommet tilbake igjen.

¹⁵Niin Mirjam suljettiin leirin ulkopuolelle seitsemän päivän ajaksi, eikä kansa jatkanut matkaansa, ennen kuin hänet oli päästetty takaisin.

¹⁶Derefter brøt folket op fra Haserot og leiret sig i ørkenen Paran.

¹⁶Sitten kansa siirtyi eteenpäin Haserotista ja leiriytyi Paranin autiomaahan.