1Til sangmesteren; efter "Liljer"*; av David. / {* SLM 45, 1.}
1Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin "Liljat". Daavidin psalmi. (H69:2)Pelasta minut, Jumala! Vesi on noussut kaulaani saakka.
2Frels mig, Gud, for vannene er kommet inntil sjelen.
2(H69:3)Olen vajonnut pohjattomaan liejuun, jalkani ei tavoita lujaa maata. Olen joutunut vetten syvyyksiin, pyörre tempaa minut mukaansa.
3Jeg er sunket ned i bunnløst dynd, hvor der intet fotfeste er; jeg er kommet i dype vann, og strømmen slår over mig.
3(H69:4)Minä olen väsynyt huutamaan, kurkkuni on käheä. Silmäni hämärtyivät, kun odotin sinua, Jumala.
4Jeg har ropt mig trett, min strupe brenner; mine øine er borttæret idet jeg venter på min Gud.
4(H69:5)Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttä vihaavat. Vahvoja he ovat, nuo, jotka tahtovat tuhota minut. Syyttä he ovat minun vihamiehiäni. Kuinka voisin palauttaa sellaista, mitä en ole varastanut?
5Flere enn hårene på mitt hode er de som hater mig uten årsak; tallrike er de som vil forderve mig, mine fiender uten grunn; det jeg ikke har røvet, skal jeg nu gi tilbake.
5(H69:6)Jumala, sinä tunnet erehdykseni, rikkomukseni eivät pysy sinulta salassa.
6Gud, du kjenner min dårskap, og all min syndeskyld er ikke skjult for dig.
6(H69:7)Herrani, Herra Sebaot! Älköön minun takiani joutuko häpeään kukaan, joka odottaa sinua. Israelin Jumala! Älköön minun takiani joutuko pilkattavaksi kukaan, joka etsii sinua.
7La dem ikke bli til skamme ved mig, de som bier efter dig, Herre, Herre, hærskarenes Gud! La dem ikke bli til spott ved mig, de som søker dig, Israels Gud!
7(H69:8)Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi, häpeän puna peittää kasvoni.
8For for din skyld bærer jeg vanære, dekker skam mitt åsyn.
8(H69:9)Minusta on tullut vieras veljilleni, äitini pojat eivät minua tunne.
9Jeg er blitt fremmed for mine brødre og en utlending for min mors barn.
9(H69:10)Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut, ja minuun sattuu niiden pilkka, jotka pilkkaavat sinua.
10For nidkjærhet for ditt hus har fortært mig, og deres hån som håner dig, er falt på mig.
10(H69:11)Minä itkin ja paastosin, mutta siitäkin koitui minulle vain häpeää.
11Og min sjel gråt mens jeg fastet, og det blev mig til spott.
11(H69:12)Minä pukeuduin karkeaan kankaaseen, mutta minusta tuli vain pilkkalaulun aihe.
12Og jeg gjorde sekk til mitt klædebon, og jeg blev dem til et ordsprog.
12(H69:13)Missä ihmiset kokoontuvat, siellä puhutaan minusta. Missä olutta juodaan, siellä lauletaan minusta.
13De som sitter i porten, snakker om mig, og de som drikker sterk drikk, synger om mig.
13(H69:14)Minä rukoilen sinua, Herra. Kunpa tämä hetki olisi otollinen. Jumala, vastaa minulle! Onhan hyvyytesi suuri ja apusi varma.
14Men jeg kommer med min bønn til dig, Herre, i nådens tid, Gud, for din megen miskunnhet; svar mig med din frelsende trofasthet!
14(H69:15)Pelasta minut, etten vajoaisi liejuun, pelasta minut vihollisteni käsistä ja vetten syvyyksistä.
15Redd mig ut av dyndet og la mig ikke synke! La mig bli reddet fra dem som hater mig, og fra de dype vann!
15(H69:16)Älä anna pyörteen temmata minua mukaansa, syvyyden nielaista minua, älä anna kuilun sulkeutua pääni päällä.
16La ikke vannstrømmen slå over mig og ikke dypet sluke mig, og la ikke brønnen lukke sitt gap over mig!
16(H69:17)Vastaa minulle, Herra! Sinä olet uskollinen, katso puoleeni, sinä armollinen.
17Svar mig, Herre, for din miskunnhet er god; vend dig til mig efter din store barmhjertighet!
17(H69:18)Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi. Minä olen ahdingossa, vastaa jo minulle!
18Og skjul ikke ditt åsyn for din tjener, for jeg er i nød; skynd dig å svare mig!
18(H69:19)Tule luokseni, lunasta minut, osta minut vapaaksi vihollisteni nähden.
19Kom nær til min sjel, forløs den, frels mig for mine fienders skyld!
19(H69:20)Sinä näet kaikki ahdistajani, sinä tiedät, että olen kärsinyt häväistystä, herjaa ja pilkkaa.
20Du kjenner min spott og min skam og min vanære; alle mine motstandere er for ditt åsyn.
20(H69:21)Häpeä on murtanut sydämeni, haavani ei parane. Turhaan minä odotin sääliä, kukaan ei minua lohduttanut.
21Spott har brutt mitt hjerte, så jeg er syk, og jeg ventet på medynk, men der var ingen, på trøstere, men jeg fant ikke nogen.
21(H69:22)Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa, janooni he juottivat etikkaa.
22De gav mig galle å ete, og for min tørst gav de mig eddik å drikke.
22(H69:23)Tulkoon heidän pitopöytänsä heille ansaksi ja uhrijuhlansa onnettomuudeksi!
23La deres bord bli til en strikke for deres åsyn og til en snare for dem når de er trygge!
23(H69:24)Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, tee heidän jalkansa heikoiksi.
24La deres øine formørkes, så de ikke ser, og la deres lender alltid vakle!
24(H69:25)Vuodata heidän päälleen kiivautesi malja, sinun vihasi hehku kohdatkoon heidät.
25Utøs din harme over dem, og la din brennende vrede nå dem!
25(H69:26)Tulkoon heidän leirinsä autioksi, älköön kukaan asuko heidän teltoissaan.
26Deres bolig bli øde, ei være der nogen som bor i deres telt!
26(H69:27)He ovat vainonneet sitä, jota sinä olet lyönyt, lisänneet sen tuskaa, jota sinä olet haavoittanut.
27For den du har slått, forfølger de, og de forteller om deres smerte som du har stunget.
27(H69:28)Pane heille syyllisyyttä syyllisyyden päälle, torju heidät luotasi.
28La dem legge skyld til sin skyld, og la dem ikke komme til din rettferdighet!
28(H69:29)Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköön heidän nimeään merkittäkö vanhurskaiden joukkoon.
29La dem bli utslettet av de levendes bok, og la dem ikke bli innskrevet med de rettferdige!
29(H69:30)Minä olen kurja ja kipua täynnä, mutta sinä, Jumala, autat minut turvaan.
30Men jeg er elendig og full av pine; la din frelse, Gud, føre mig i sikkerhet!
30(H69:31)Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä, kunnioitan sitä kiitoksin.
31Jeg vil love Guds navn med sang og ophøie ham med lovprisning,
31(H69:32)Miellyttäköön kiitokseni Herraa enemmän kuin uhrihärkä, enemmän kuin sarvipää ja halkisorkkainen sonni.
32og det skal behage Herren bedre enn en ung okse med horn og klover.
32(H69:33)Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa,
33Når saktmodige ser det, skal de glede sig; I som søker Gud, eders hjerte leve!
33(H69:34)sillä Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.
34For Herren hører på de fattige, og sine fanger forakter han ikke.
34(H69:35)Taivas ja maa ylistäkööt häntä, meret ja kaikki, mikä niissä liikkuu.
35Himmel og jord skal love ham, havet og alt det som rører sig i det.
35(H69:36)Jumala pelastaa Siionin ja rakentaa Juudan kaupungit. Hänen kansansa saa asua siellä, se ottaa maan omakseen.
36For Gud skal frelse Sion og bygge byene i Juda, og de* skal bo der og eie dem, / {* de sanne israelitter.}
36(H69:37)Hänen palvelijoittensa jälkeläiset perivät sen, ja ne, jotka rakastavat hänen nimeään, saavat asua siellä.
37og hans tjeneres avkom skal arve dem, og de som elsker hans navn, skal bo i dem.