¹Hvad fortrin har da jøden? eller hvad gagn er det i omskjærelsen?

¹Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta?

²Meget i alle måter; først og fremst det at Guds ord blev dem betrodd.

²Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille.

³For hvorledes er det? om somme var utro, skulde da deres utroskap gjøre Guds troskap til intet?

³Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?

⁴Langt derifra! la det stå fast at Gud er sanndru, men hvert menneske en løgner, som skrevet er: At du må kjennes rettferdig i dine ord og vinne når du fører din sak.

⁴Ei toki! Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luotettava. Onhan kirjoitettu: -- Näin sinun sanasi osoittautuvat tosiksi ja sinä voitat, kun joudut oikeuteen.

⁵Men dersom vår urettferdighet viser Guds rettferdighet, hvad skal vi da si? Er vel Gud urettferdig når han fører sin vrede over oss? Jeg taler på menneskelig vis.

⁵Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen -- puhun nyt ihmisten tavoin -- kun hän antaa vihan kohdata meitä?

⁶Langt derifra! hvorledes kunde Gud da dømme verden?

⁶Ei suinkaan! Kuinka Jumala siinä tapauksessa voisi tuomita maailman?

⁷Ja, men dersom Guds sanndruhet ved min løgn åpenbarte sig rikelig til hans ære, hvorfor blir da jeg enda dømt som en synder?

⁷Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?

⁸Og skal vi da ikke - som vi spottes for, og som nogen sier at vi lærer - gjøre det onde forat det gode kan komme derav? Rettferdig er den dom som treffer slike.

⁸Ei kai asia niin ole, kuin jotkut herjaajat väittävät meidän sanovan: "Tehdään vain pahaa, niin saadaan aikaan hyvää!" He kyllä saavat ansaitsemansa rangaistuksen.

⁹Hvad da? har vi nogen fordel? Nei, aldeles ikke; vi har jo før anklaget både jøder og grekere for at de alle sammen er under synd,

⁹Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin vallassa.

¹⁰som skrevet er: Det finnes ikke en rettferdig, enn ikke en;

¹⁰Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta,

¹¹det finnes ikke en som er forstandig; det finnes ikke en som søker Gud;

¹¹ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.

¹²alle er avveket; alle til hope er de blitt uduelige; det finnes ikke nogen som gjør godt, det finnes ikke en eneste.

¹²Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.

¹³Deres strupe er en åpnet grav; med sine tunger gjorde de svik, ormegift er under deres leber.

¹³Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä,

¹⁴Deres munn er full av forbannelse og bitterhet.

¹⁴heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia.

¹⁵Deres føtter er snare til å utøse blod;

¹⁵Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,

¹⁶ødeleggelse og usælhet er det på deres veier,

¹⁶tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.

¹⁷og freds vei kjenner de ikke.

¹⁷Rauhan tietä he eivät tunne,

¹⁸Det er ikke gudsfrykt for deres øine.

¹⁸jumalanpelko on heille vieras.

¹⁹Men vi vet at alt det som loven sier, det taler den til dem som har loven, forat hver munn skal lukkes og hele verden bli skyldig for Gud,

¹⁹Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi.

²⁰siden intet kjød blir rettferdiggjort for ham ved lov-gjerninger; for ved loven kommer syndens erkjennelse.

²⁰Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.

²¹Men nu er Guds rettferdighet, som loven og profetene vidner om, åpenbaret uten loven,

²¹Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat.

²²det vil si Guds rettferdighet ved troen på Jesus Kristus for alle og over alle som tror. For det er ingen forskjell;

²²Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa,

²³alle har syndet og fattes Guds ære,

²³sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta

²⁴og de blir rettferdiggjort uforskyldt av hans nåde ved forløsningen i Kristus Jesus,

²⁴mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.

²⁵som Gud stilte til skue i hans blod, som en nådestol ved troen, for å vise sin rettferdighet, fordi han i sin langmodighet hadde båret over med de synder som før var gjort -

²⁵Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta,

²⁶for å vise sin rettferdighet i den tid som nu er, så han kunde være rettferdig og gjøre den rettferdig som har troen på Jesus.

²⁶mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.

²⁷Hvor er så vår ros? Den er utelukket. Ved hvilken lov? Gjerningenes? Nei, ved troens lov.

²⁷Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki.

²⁸For vi holder for at mennesket blir rettferdiggjort ved troen, uten lov-gjerninger.

²⁸Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.

²⁹Eller er Gud bare jøders Gud? er han ikke også hedningers? Jo, han er også hedningers,

²⁹Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki,

³⁰så sant Gud er én, og han rettferdiggjør de omskårne av troen og de uomskårne ved troen.

³⁰kun kerran Jumala on yksi ja ainoa. Hän tekee ympärileikatut vanhurskaiksi, jos he uskovat, ja ympärileikkaamattomat, kun he uskovat.

³¹Ophever vi da loven ved troen? Langt derifra! vi stadfester loven.

³¹Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.