¹Og No'omi, hennes svigermor, sa til henne: Min datter! Jeg vil prøve å la dig få et hjem, så du kan ha det godt.

¹Noomi, Ruutin anoppi, sanoi: "Tyttäreni, minä tahtoisin hankkia sinulle oman kodin, jotta elämäsi olisi turvattua.

²Hør nu: Boas, hvis piker du har vært sammen med, er jo vår frende. Han kaster inatt sitt bygg på treskeplassen.

²Onhan meillä sukulaisemme Boas, jonka palvelijattarien kanssa sinä olet ollut pellolla. Tänä iltana hän viskaa ja puhdistaa ohria puimatantereellaan.

³Nu skal du tvette dig og salve dig og ta dine klær på og gå ned til treskeplassen; men gi dig ikke til kjenne for mannen før han er ferdig med å ete og drikke!

³Peseydy, voitele itsesi tuoksuöljyllä, ota päällysviittasi ja mene puimatantereelle. Pidä kuitenkin varasi, ettei Boas näe sinua, ennen kuin on syönyt ja juonut.

⁴Når han så legger sig, skal du merke dig stedet hvor han legger sig; gå så der bort og slå op dekket ved hans føtter og legg dig; så vil han selv si dig hvad du skal gjøre.

⁴Katso, minne hän nukkumaan mennessään asettuu, mene sitten hänen luokseen, nosta hänen peitettään jalkopäästä ja käy siihen makuulle. Hän sanoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä."

⁵Hun svarte: Jeg skal gjøre alt det du sier.

⁵Ruut lupasi Noomille noudattaa tarkoin hänen neuvojaan.

⁶Så gikk hun ned til treskeplassen og gjorde aldeles som hennes svigermor hadde pålagt henne.

⁶Ruut meni puimatantereelle ja teki niin kuin hänen anoppinsa oli sanonut.

⁷Da Boas hadde ett og drukket og var blitt vel til mote, gikk han og la sig ved kanten av kornhaugen; da kom hun stille og slo op dekket ved hans føtter og la sig der.

⁷Kun Boas oli syönyt ja juonut, hän kävi hyvillä mielin viljakasan viereen nukkumaan. Ruut hiipi sinne, kohotti Boasin peitettä jalkopäästä ja kävi siihen makuulle.

⁸Midt på natten blev mannen opskremt; han bøide sig frem og fikk se at der lå en kvinne ved hans føtter.

⁸Puolenyön aikoihin Boas hätkähti hereille, hapuili ympärilleen ja huomasi, että hänen jalkopäässään makasi nainen.

⁹Og han sa: Hvem er du? Hun svarte: Jeg er Rut, din tjenerinne. Bre ditt dekke ut over din tjenerinne; for du er løser*. / {* RTS 2, 20.}

⁹Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Ruut vastasi: "Olen Ruut, sinun palvelijattaresi. Ota minut suojaasi, olethan perheemme lunastaja."

¹⁰Da sa han: Velsignet være du av Herren, min datter! Du har nu lagt en større kjærlighet for dagen enn før, ved ikke å gå efter de unge menn, hverken de fattige eller de rike.

¹⁰Boas sanoi: "Herra sinua siunatkoon, tyttäreni! Koska et ole juossut nuorten miesten perässä, et köyhien etkä rikkaiden, olet osoittanut vielä suurempaa uskollisuutta sukuasi kohtaan kuin silloin, kun lähdit anoppisi mukaan.

¹¹Så vær nu ikke redd, min datter! Alt det du sier, vil jeg gjøre for dig; for alt folket i min by vet at du er en bra kvinne.

¹¹Älä ole huolissasi, tyttäreni. Minä teen kaiken mitä pyydät, sillä kaikki tässä kaupungissa tietävät, että olet kunnon nainen.

¹²Det er sant som du sier: Jeg er virkelig løser; men det er en annen løser som er nærmere enn jeg.

¹²Minä olen kyllä sinun sukulunastajasi, mutta on toinenkin lunastaja, joka on sinulle vielä läheisempää sukua.

¹³Bli nu her natten over! Vil han da imorgen løse dig, godt, så la ham det! Men har han ikke lyst til å løse dig, så løser jeg dig, så sant Herren lever! Bli liggende til imorgen tidlig!

¹³Jää tänne täksi yöksi, ja jos se toinen mies huomenna lunastaa sinut, niin lunastakoon, mutta ellei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää! Lepää siinä aamuun asti."

¹⁴Så blev hun liggende ved hans føtter til om morgenen; da stod hun op, før folk ennu kunde kjenne hverandre. For han sa: Det må ikke bli kjent at kvinnen er kommet hit til treskeplassen.

¹⁴Niin Ruut makasi Boasin jalkopäässä aamuun asti, mutta hän nousi jo hämärissä, ennen kuin ihmiset saattoivat tuntea toisensa. Boas ajatteli: "Toivottavasti kukaan ei saa tietää, että tämä nainen kävi puimatantereella."

¹⁵Så sa han: Kom hit med den kåpe du har på, og hold i den! Og hun holdt i den, og han målte op seks mål bygg og la det på hennes rygg; og hun gikk inn til byen.

¹⁵Ruutille hän sanoi: "Anna tänne hartialiinasi ja pidä siitä kiinni." Ruut piteli liinaa, ja Boas mittasi siihen kuusi mitallista ohria ja nosti sen hänen kannettavakseen. Sitten Ruut lähti kaupunkiin.

¹⁶Da hun kom til sin svigermor, spurte hun: Hvorledes er det gått dig, min datter? Og hun fortalte henne alt det mannen hadde gjort mot henne,

¹⁶Kun Ruut tuli anoppinsa luo, tämä kysyi: "Miten sinun kävi, tyttäreni?" Ruut kertoi kaiken, mitä mies oli hänelle sanonut,

¹⁷og sa: Disse seks mål bygg gav han mig; for han sa: Du må ikke komme tomhendt hjem til din svigermor.

¹⁷ja lisäsi: "Hän sanoi, ettei minun sovi mennä anoppini luo tyhjin käsin, ja antoi minulle nämä kuusi mittaa ohria."

¹⁸Men hun sa: Hold dig nu i ro, min datter, til du får vite hvorledes saken faller ut! For den mann hviler ikke før han får saken avgjort, og det ennu idag.

¹⁸Silloin Noomi sanoi: "Odota rauhassa, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa. Se mies ei hellitä, vaan vie asiansa päätökseen vielä tänä päivänä."