¹I den åttende måned i Darius' annet år kom Herrens ord til profeten Sakarias, sønn av Berekias, sønn av Iddo, og det lød så:

¹Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle, tämä Herran sana:

²Stor var Herrens vrede mot eders fedre.

²"Herra on ankarasti vihastunut teidän isiinne.

³Og du skal si til dem: Så sier Herren, hærskarenes Gud: Vend om til mig, sier Herren, hærskarenes Gud, så vil jeg vende om til eder, sier Herren, hærskarenes Gud.

³Julista siis kansalle nämä Herran Sebaotin sanat: -- Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.

⁴Vær ikke lik eders fedre, som de forrige profeter formante med disse ord: Så sier Herren, hærskarenes Gud: Vend om fra eders onde veier og eders onde gjerninger! Men de hørte ikke og aktet ikke på mig, sier Herren.

⁴"Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: 'Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!' Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.

⁵Eders fedre, hvor er de? Og profetene, kan de leve til evig tid?

⁵-- Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti?

⁶Men mine ord og mine råd, som jeg bød mine tjenere profetene å forkynne, har ikke de nådd eders fedre, så de vendte om og sa: Som Herren, hærskarenes Gud, hadde i sinne å gjøre med oss efter våre veier og våre gjerninger, således har han gjort med oss?

⁶Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla." He tutkivat itseään ja myönsivät: "Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt."

⁷På den fire og tyvende dag i den ellevte måned, det er måneden sebat, i Darius' annet år, kom Herrens ord til profeten Sakarias, sønn av Berekias, sønn av Iddo, og det lød så:

⁷Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle. Profeetta kertoo:

⁸Jeg hadde et syn om natten: Jeg så en mann som red på en rød hest, og han holdt stille blandt myrtetrærne i dalbunnen; og bak ham var det røde, blakke og hvite hester.

⁸Minä näin yöllä näyn. Mies ratsasti punaruskealla hevosella ja pysähtyi myrttipensaita kasvavaan laaksoon. Hänen jäljessään ratsasti toisia miehiä punaruskeilla, vaaleanruskeilla ja valkoisilla hevosilla.

⁹Da sa jeg: Hvad er dette, herre? Og engelen som talte med mig, sa til mig: Jeg vil la dig se hvad dette er.

⁹Minä kysyin: "Herrani, keitä nämä ratsastajat ovat?" Enkeli, joka puhui kanssani, vastasi: "Sinä saat tietää, keitä he ovat."

¹⁰Da tok mannen som holdt stille blandt myrtetrærne, til orde og sa: Dette er de som Herren har sendt ut for å fare omkring på jorden.

¹⁰Myrttipensaiden keskelle seisahtunut mies sanoi: "Nämä ovat ratsastajia, jotka Herra on lähettänyt kulkemaan maata pitkin ja poikin."

¹¹Og de svarte Herrens engel, som holdt stille blandt myrtetrærne, og sa: Vi har faret omkring på jorden og sett at hele jorden er rolig og stille.

¹¹He ilmoittivat Herran enkelille, joka oli seisahtunut myrttipensaiden keskelle: "Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista."

¹²Da tok Herrens engel til orde og sa: Herre, hærskarenes Gud! Hvor lenge skal det vare før du forbarmer dig over Jerusalem og Judas byer, som du har vært vred på nu i sytti år?

¹²Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta."

¹³Og Herren svarte engelen som talte med mig, gode og trøstefulle ord.

¹³Silloin Herra lohdutti enkeliä ja puhui hänelle lempeästi.

¹⁴Og engelen som talte med mig, sa til mig: Rop ut disse ord: Så sier Herren, hærskarenes Gud: Jeg er såre nidkjær for Jerusalem og Sion,

¹⁴Enkeli, joka puhui kanssani, lausui minulle: "Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Siionia.

¹⁵og såre vred er jeg på de trygge hedningefolk; for jeg var bare litt vred, men de hjalp med til ulykken.

¹⁵Mutta minä vihaan niitä kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.

¹⁶Derfor sier Herren så: Jeg vender mig atter til Jerusalem med miskunnhet; mitt hus skal bygges der, sier Herren, hærskarenes Gud, og målesnoren skal strekkes ut over Jerusalem.

¹⁶"Sen tähden Herra sanoo: -- Minä käännyn jälleen Jerusalemin puoleen ja armahdan sitä. Minun temppelini rakennetaan sinne, sanoo Herra Sebaot. Mittanuora pingotetaan Jerusalemin yli, koko kaupunki rakennetaan uudelleen.

¹⁷Rop atter og si: Så sier Herren, hærskarenes Gud: Ennu en gang skal mine byer flyte over av det som godt er, og Herren skal ennu en gang trøste Sion og ennu en gang utvelge Jerusalem.

¹⁷"Julista edelleen: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Vielä tulee minun kaupungeissani vallitsemaan yltäkylläisyys. Vielä minä annan Siionille lohdutuksen, vielä minä valitsen Jerusalemin omaksi kaupungikseni."

¹⁸(H2:1)Sitten sain nähdä neljä sarvea.

¹⁹(H2:2)Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mitä nämä tarkoittavat?" Hän vastasi: "Nämä sarvet tarkoittavat niitä kansoja, jotka ovat hajottaneet Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat ympäri maailmaa."

²⁰(H2:3)Sen jälkeen Herra antoi minun nähdä neljä seppää.

²¹(H2:4)Minä kysyin: "Mitä he aikovat tehdä?" Hän vastasi: "Nuo sarvet ovat hajottaneet Juudan asukkaat ympäri maailmaa, niin ettei kukaan ole voinut enää nostaa päätään. Nuo sepät taas ovat tulleet pelottamaan viholliskansat pois ja murskaamaan niiden sarvet, joilla ne ovat puskeneet Juudan maata ja karkottaneet sen asukkaat kaikkialle maailmaan."