¹Amazija je bil petindvajset let star, ko je zakraljeval, in vladal je devetindvajset let v Jeruzalemu; in materi njegovi je bilo ime Joadana iz Jeruzalema.

¹Amasja tuli kuninkaaksi kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisenä, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Joaddan.

²In delal je, kar je bilo prav v očeh GOSPODOVIH, ali nikar z nerazdeljenim srcem.

²Amasja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, mutta ei täydestä sydämestään.

³In ko mu je bilo kraljestvo utrjeno, je pobil hlapce svoje, ki so bili ubili kralja, očeta njegovega.

³Heti saatuaan valtansa lujitetuksi hän surmasi ne miehet, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.

⁴Ali njih otrok ni usmrtil, temuč storil je po tem, kar je pisano v zakonu, v knjigi Mojzesovi, kakor je zapovedal GOSPOD, rekoč: Očetje naj se ne usmrte za otroke, tudi ne otroci za očete, temuč sleherni umrje za svoj greh.

⁴Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lakia, jossa on Herran käsky: "Älköön isää tuomittako kuolemaan poikansa älköönkä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan."

⁵Amazija je tudi zbral Judo in jih je postavil po očetovskih družinah, po poveljnikih nad tisoč in po poveljnikih nad sto, z vsega Judovega in Benjaminovega; in preštel jih je od dvajsetletnih in više ter jih je našel tristo tisoč izbranih mož, zmožnih iti v vojno, ki so mogli nositi sulico in ščit.

⁵Amasja kutsui koolle kaikki valtakuntansa miehet ja järjesti heidät, sekä Juudan että Benjaminin heimoon kuuluvat, suvuittain tuhannen- ja sadanpäälliköiden johtamiin osastoihin. Sitten hän toimitti kaikkien kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien katselmuksen. Heidän lukumääräkseen tuli kolmesataatuhatta sotakuntoista miestä, kullakin aseistuksena keihäs ja kilpi.

⁶Vrhutega je najel iz Izraela sto tisoč močnih vojščakov za sto talentov srebra.

⁶Lisäksi hän palkkasi Israelista sadalla hopeatalentilla satatuhatta soturia.

⁷A mož Božji pride k njemu in reče: O kralj, ne jemlji vojske iz Izraela s seboj; zakaj GOSPOD ni z Izraelom, ni z vsemi Efraimovimi otroki.

⁷Silloin hänen luokseen tuli Jumalan mies, joka sanoi: "Kuningas, sinun ei pidä ottaa mukaasi israelilaisia joukkoja, sillä Herra ei ole Israelin eikä kenenkään efraimilaisen kanssa.

⁸Ampak pojdi sam, delaj, ojači se za boj; Bog te sicer pahne na tla pred sovražnikom, zakaj Bog ima moč i pomagati i poraziti.

⁸Lähde vain rohkeasti ilman heitä sotaan! Muuten Jumala antaa vihollistesi voittaa sinut, sillä hänellä on valta sekä auttaa että lyödä maahan."

⁹Amazija pa reče možu Božjemu: A kaj je storiti zastran tistih sto talentov, ki sem jih dal četam izraelskim? In mož Božji odgovori: Dosti ima GOSPOD, da ti da več nego to.

⁹Amasja kysyi Jumalan mieheltä: "Entä ne sata talenttia, jotka olen antanut israelilaisten joukolle?" Jumalan mies sanoi: "Herra voi antaa sinulle enemmänkin kuin sen."

¹⁰Nato jih Amazija oddeli, namreč čete, ki so prišle k njemu iz Efraima, naj gredo v svoj kraj. Zato se njih srd silno razvname nad Judo, in povrnejo se domov v silni jezi.

¹⁰Silloin Amasja otti erilleen Efraimin alueelta tulleen joukon ja käski sen lähteä takaisin. Miehet suuttuivat Juudan miehille ja palasivat takaisin vihan vimmassa.

¹¹Amazija pa se ohrabri in pelje ven ljudstvo svoje ter gre v Solno dolino in porazi iz sinov Seirovih deset tisoč.

¹¹Amasja rohkaisi mielensä ja johti joukkonsa Suolalaaksoon. Siellä hän surmasi kymmenentuhatta edomilaista.

¹²Deset tisoč pa so jih ujeli sinovi Judovi živih ter so jih peljali na vrh skale in pometali s skalnega vrha v globočino, da so se vsi razpočili.

¹²Toiset kymmenentuhatta edomilaista Juudan miehet ottivat vangiksi, ja heidät vietiin kallionjyrkänteelle ja syöstiin sieltä alas, niin että he murskaantuivat.

¹³Ali možje iz čet, ki jih je bil Amazija odslovil, da ne bi šli ž njim v boj, so vdrli v mesta Judova, od Samarije do Bet-horona, in jih pobili tri tisoč ter pobrali mnogo plena.

¹³Mutta ne joukot, jotka Amasja oli lähettänyt pois ennen sotaretkelle lähtöä, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta Bet-Horoniin asti, tappoivat kolmetuhatta miestä ja ryöstivät paljon saalista.

¹⁴Zgodi se pa, ko se je vrnil Amazija s poboja Edomcev, da prinese bogove sinov Seirovih in jih postavi za svoje bogove, in je molil pred njimi ter jim kadil.

¹⁴Kun Amasja palasi takaisin voitettuaan edomilaiset, hän toi mukanaan edomilaisten jumalia. Hän pystytti ne itselleen jumaliksi, kumarsi niitä ja uhrasi niille.

¹⁵Zato se razvname jeza GOSPODOVA zoper Amazija in pošlje k njemu proroka, ki mu reče: Čemu iščeš tistega ljudstva bogove, ki niso oteli svojega ljudstva iz tvoje roke?

¹⁵Silloin Herra vihastui Amasjaan ja lähetti hänen luokseen profeetan, joka sanoi: "Miksi palvelet tuon kansan jumalia? Eiväthän ne ole kyenneet edes suojelemaan omaa kansaansa sinulta."

¹⁶In ko je govoril k njemu, mu veli kralj: Smo li tebe postavili kralju za svetovalca? Nehaj! čemu hočeš biti ubit? In neha prorok in reče: Vem, da je Bog sklenil te končati, ker si storil to in nisi poslušal sveta mojega.

¹⁶Mutta kuningas sanoi: "Kuka sinut on pannut kuninkaan neuvonantajaksi? Lopeta, tai saat raippoja!" Profeetta vaikeni, mutta sanoi vielä: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt saattaa sinut tuhoon, koska teet tuolla tavoin etkä noudata neuvoani."

¹⁷Potem se posvetuje Amazija, kralj Judov, in pošlje h kralju Izraelovemu Joasu, sinu Joahaza, sinú Jehujevega, ter sporoči: Pridi, da si pogledava v lice!

¹⁷Kysyttyään neuvonantajiensa mieltä kuningas Amasja lähetti Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, sanan: "Tule, meidän on selvitettävä välimme."

¹⁸Joas pa, kralj Izraelov, pošlje k Amaziju, kralju Judovemu, in sporoči: Osat, ki je bil na Libanonu, je poslal k cedri libanonski sporočit: Daj svojo hčer sinu mojemu za ženo! V tem je šla mimo divja zver z Libanona in je poteptala osat.

¹⁸Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

¹⁹Ti misliš: Poglej, jaz sem porazil Edomce! in srce tvoje te povzdiguje, da si pridobiš slavo. Ostani doma! Zakaj siliš v nesrečo, da padeš ti in Juda s teboj?

¹⁹Sinä olet voittanut edomilaiset, ja tämä kunnia on ylpistänyt sinut. Pysy kuitenkin aloillasi! Pitääkö sinun ehdoin tahdoin etsiä onnettomuutta, syöstä itsesi ja samalla koko Juuda turmioon?"

²⁰Ali Amazija ni hotel poslušati, kajti od Boga je bilo, da jih izroči njih sovražnikom v pest, zato ker so iskali bogov Edomcev.

²⁰Mutta Amasja ei kuunnellut häntä. Jumala oli näin määrännyt saattaakseen Juudan Joasin käsiin, koska Juuda oli palvellut Edomin jumalia.

²¹Tedaj je šel gori Joas, kralj Izraelov, in pogledala sta si v lice on in Amazija, kralj Judov, v Betsemesu, ki je na Judovem.

²¹Joas, Israelin kuningas, hyökkäsi maahan. Hän ja Juudan kuningas Amasja kävivät taisteluun Bet-Semesissä, joka oli Juudan aluetta.

²²In Juda je izgubil bitko pred Izraelom, in bežal je vsak v šator svoj.

²²Juuda jäi Israelia vastaan taistellessaan tappiolle, ja sen sotilaat hajaantuivat ja pakenivat kukin kotiinsa.

²³In Joas, kralj Izraelov, je ujel Amazija, kralja Judovega, sina Joasa, sinu Joahazovega, v Betsemesu ter ga pripeljal v Jeruzalem, in podrl je zidove jeruzalemske od vrat Efraimovih do Vogelnih vrat, štiristo komolcev.

²³Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas vei Amasjan Jerusalemiin. Siellä hän määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka.

²⁴In vzel je vse zlato in srebro in vse posode, kar jih je bilo v hiši Božji pri Obededomu, tudi zaklade hiše kraljeve, tudi zastavljence, in vrnil se je v Samarijo.

²⁴Hän ryösti kaiken kullan ja hopean sekä muut esineet Jumalan temppelistä, jossa ne olivat Obed-Edomin vartioitavina, sekä kaikki kuninkaan palatsin aarteet. Hän otti myös panttivankeja ja palasi sitten Samariaan.

²⁵Amazija pa, sin Joasov, kralj Judov, je živel po smrti Joasa, sina Joahaza, kralja Izraelovega, še petnajst let.

²⁵Juudan kuningas Amasja, Joasin poika, eli vielä viisitoista vuotta sen jälkeen kun Israelin kuningas Joas, Joahasin poika, oli kuollut.

²⁶Druge zgodbe Amazijeve, prve in poslednje, glej, niso li zapisane v knjigi kraljev Judovih in Izraelovih?

²⁶Muut Amasjan ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiassa.

²⁷A potem, odkar je Amazija odstopil od GOSPODA, so napravili zaroto zoper njega v Jeruzalemu; on pa je pobegnil v Lahis, in poslali so za njim v Lahis in ga tam usmrtili.In prinesli so ga na konjih in ga pokopali z očeti njegovimi v stolnem mestu Judovem.

²⁷Sen jälkeen, kun Amasja oli luopunut Herrasta, häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Lakisiin, mutta sinne lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.

²⁸In prinesli so ga na konjih in ga pokopali z očeti njegovimi v stolnem mestu Judovem.

²⁸Hänet tuotiin hevosen selässä Jerusalemiin ja haudattiin Daavidin kaupunkiin isiensä viereen.