1Ko pa je slišala kraljica v Sabi Salomonov sloves, je prišla z ugankami izkušat Salomona v Jeruzalem s silno velikim spremstvom in z velblodi, ki so nesli dišav in zlata jako mnogo in dragega kamenja. In ko je dospela k Salomonu, je govorila ž njim o vsem, kar ji je bilo na srcu.
1Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä.
2In Salomon ji je razložil vse, kar ga je vprašala; in ni bilo stvari, ki bi bila skrita Salomonu, da bi ji ne bil povedal.
2Salomo vastasi kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut Salomolle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin.
3Ko pa je čula kraljica iz Sabe modrost Salomonovo in videla hišo, ki jo je zgradil,
3Niin sai Saban kuningatar nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut,
4in jed na mizi njegovi in bivališče hlapcev njegovih in strežbo služabnikov njegovih in njih obleko, njegove točaje in njih obleko in stopnice njegove, po katerih je hodil v hišo GOSPODOVO, ji je od strmenja sapa zastala.
4millaisia ruokia hänen pöydässään tarjottiin, miten hänen alaisensa asuivat ja miten palvelu oli hovissa järjestetty. Hän näki palvelusväen asut, samoin juomanlaskijat ja heidän asunsa sekä polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä. Tämän kaiken kuningatar näki, ja hän mykistyi ihmetyksestä.
5In reče kralju: Resnična je bila beseda, ki sem jo slišala v deželi svoji o tvojih stvareh in o tvoji modrosti!
5Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi.
6Toda nisem hotela verjeti njih besedam, dokler nisem prišla in tega videla s svojimi očmi. In glej, ne polovice mi niso povedali o velikosti tvoje modrosti: vsega več je pri tebi nego v govorici, ki sem jo slišala.
6En uskonut niitä puheita ennen kuin tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu puoliakaan sinun suuresta viisaudestasi. Sinulla on kaikkea paljon enemmän kuin olin kuullut.
7Blagor tvojim ljudem in blagor tem tvojim hlapcem, ki vedno stoje pred teboj in poslušajo modrost tvojo!
7Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi!
8Hvaljen bodi GOSPOD, Bog tvoj, ki ti je bil blagovoljen, da te je posadil na prestol svoj za kralja GOSPODU, Bogu tvojemu! Kajti Bog tvoj ljubi Izraela in ga hoče vzdržati na vekomaj, zato te je postavil za kralja nad njimi, da izvršuješ sodbo in pravičnost.
8Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta."
9In dala je kralju sto in dvajset talentov zlata in veliko množino dišav in dragih kamenov; ni bilo več takih dišav kakor tiste, ki jih je dala kraljica iz Sabe Salomonu.
9Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty.
10Pa tudi hlapci Huramovi in hlapci Salomonovi, ki so peljali zlato iz Ofirja, so pripeljali sandalovine in dragih kamenov.
10Hiramin ja Salomon miehet, jotka hakivat Ofirista kultaa, toivat sieltä myös jalopuuta ja jalokiviä.
11In kralj je dal narediti iz sandalovega lesa stopnice za hišo GOSPODOVO in za hišo kraljevo, tudi harfe in psalmove citre pevcem; kaj takega ni bilo poprej videti v deželi Judovi.
11Kuningas teetti jalopuusta porraskaiteet Herran temppeliin ja omaan palatsiinsa sekä laulajien lyyrat ja harput. Mitään sellaista ei ennen ollut nähty Juudan maassa.
12In kralj Salomon je dal kraljici iz Sabe vse, kar je želela in kar je prosila, razen tega, kar je bila sama prinesla kralju. In vrnila se je ter odšla v deželo svojo, ona in njeni hlapci.
12Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa.
13Teža zlata pa, ki je prišlo Salomonu na leto, je bila šeststo šestdeset in šest talentov,
13Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia.
14razen tega, kar so prinesli popotniki in trgovci; tudi vsi kralji arabski in deželni namestniki so prinašali zlata in srebra Salomonu.
14Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa.
15In kralj Salomon je naredil dvesto ščitov iz tolkljanega zlata: šeststo seklov tolkljanega zlata je porabil za en ščit;
15Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa.
16in tristo malih ščitov iz tolkljanega zlata, po tristo seklov zlata je šlo na en ščit. In kralj jih je zložil v hiši libanonskega gozda.
16Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kolmesataa sekeliä kultaa. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.
17In kralj je napravil velik prestol iz slonovih kosti in ga je prevlekel s čistim zlatom.
17Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin puhtaalla kullalla.
18Imel je pa prestol šest stopnic, s podnožjem zlatim, priklenjenih k sebi, in dve naslonili na obeh straneh pri sedežu in dva leva, stoječa ob naslonilih.
18Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja jalkakoroke, kaikki kullalla silattuja. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona.
19In dvanajst levov je stalo na tej in na oni strani ob šesterih stopnicah; kaj takega ni bilo videti v nobenem kraljestvu.
19Myös jokaisen portaan kummallakin puolella oli leijona, kaksitoista kaikkiaan. Sen kaltaista ei ollut missään valtakunnassa tehty.
20Pa tudi vse posode, iz katerih je pil kralj Salomon, so bile zlate, in vsa oprava v hiši libanonskega gozda je bila iz čistega zlata; srebra niso nič čislali v dnevih Salomonovih.
20Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena.
21Zakaj kralj je imel ladje, ki so vozile v Tarsis s hlapci Huramovimi; po enkrat v treh letih so dospevale tarske ladje, nesoč zlata in srebra, slonovih kosti, opic in pavov.
21Kuninkaan laivat purjehtivat näet Hiramin miesten kanssa Tarsisiin, ja joka kolmas vuosi laivat toivat Tarsisista kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
22In kralj Salomon je nadkriljeval vse kralje na zemlji v bogastvu in v modrosti.
22Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat.
23In vsi kralji zemlje so hrepeneli po obličju Salomonovem, da bi slišali modrost njegovo, ki mu jo je dal Bog v srce.
23Kaikkialta tuli kuninkaita Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.
24In prinašali so mu vsak darilo svoje: posode srebrne in posode zlate, oblačila, orožje in dišave, konje, mezge, vsako leto, kar je bilo pristojno.
24Joka vuosi hän sai tulijoilta lahjoja, hopeasta ja kullasta valmistettuja esineitä, vaatteita, aseita ja hajusteita sekä hevosia ja muuleja.
25In Salomon je imel štiri tisoč stanov za konje in vozove ter dvanajst tisoč konjikov, ki jih je razstavil po voznih mestih in pri kralju v Jeruzalemu.
25Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin.
26In vladal je vsem kraljem od velereke do dežele Filistejcev in do meje Egipta.
26Kaikki kuninkaat Eufratvirrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka olivat hänen alamaisiaan.
27In kralj je storil, da je bilo v Jeruzalemu srebra kakor kamenja, in ceder je omislil toliko, da jih je bilo kakor smokovega drevja, ki raste v ravnini.
27Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.
28In konje so vodili Salomonu iz Egipta in iz vseh dežel.
28Hevosia Salomolle tuotiin Egyptistä ja muistakin maista.
29A druge zgodbe Salomonove, prve in poslednje, niso li zapisane v zgodovini Natana proroka in v prorokovanju Ahija Silonskega in v prikaznih Ida vidca o Jeroboamu, sinu Nebatovem?
29Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa.
30In Salomon je vladal v Jeruzalemu nad vsem Izraelom štirideset let.In Salomon je legel k očetom svojim in je bil pokopan v mestu Davida, očeta svojega; in Roboam, sin njegov, je zakraljeval na mestu njegovem.
30Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.
31In Salomon je legel k očetom svojim in je bil pokopan v mestu Davida, očeta svojega; in Roboam, sin njegov, je zakraljeval na mestu njegovem.
31Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.