¹In Elizej je bil dejal ženi, ki ji je sina oživil, rekoč: Vstani in odidi ti in družina tvoja in bivaj v tujini, kjerkoli moreš; zakaj GOSPOD je poklical lakoto, ki tudi pride v deželo in bo trpela sedem let.

¹Elisa sanoi naiselle, jonka pojan hän oli herättänyt henkiin: "Lähde perheinesi pois Israelista ja asetu jonnekin muualle asumaan. Herra lähettää tähän maahan nälänhädän, ja sitä kestää seitsemän vuotta."

²In žena vstane ter stori po besedi moža Božjega in odide z družino svojo in biva kot tujka v deželi Filistejcev sedem let.

²Nainen teki niin kuin Jumalan mies oli neuvonut. Hän lähti perheineen Israelista ja asui seitsemän vuotta muukalaisena filistealaisten maassa.

³Ko pa mine sedem let, se povrne iz dežele Filistejcev in gre, da se oglasi pri kralju za hišo in za njivo svojo.

³Seitsemän vuoden kuluttua nainen palasi filistealaisten maasta ja meni anomaan kuninkaalta, että saisi talonsa ja peltonsa takaisin.

⁴Kralj pa je ravnokar govoril z Gehazijem, hlapcem moža Božjega, in rekel: Pripoveduj mi, prosim, vse velike reči, ki jih je storil Elizej!

⁴Kuninkaan puheilla oli juuri silloin Gehasi, Jumalan miehen palvelija, ja kuningas oli pyytänyt häntä kertomaan, mitä kaikkia suuria tekoja Elisa oli tehnyt.

⁵In zgodi se, ko pripoveduje kralju, kako je oživil mrtvega, glej, žena, ki ji je sina privedel v življenje, pride prosit kralja hiše svoje in njive svoje. Tedaj reče Gehazi: Gospod moj, kralj, tu je tista žena, in ta je njen sin, ki ga je oživil Elizej!

⁵Kun Gehasi parhaillaan kertoi kuninkaalle, kuinka Elisa oli herättänyt kuolleen henkiin, sinne tuli nainen, jonka pojan profeetta oli herättänyt, ja anoi kuninkaalta taloaan ja peltoaan takaisin. Gehasi sanoi: "Herrani ja kuninkaani! Tämä on se nainen, ja tuo on hänen poikansa, jonka Elisa herätti henkiin."

⁶In kralj jo vpraša, in ona mu po vrsti pove. Nato ji kralj določi dvornika in mu veli: Povrni ji vse, kar je njenega, tudi vse pridelke njive od časa, ko je zapustila deželo, do tega dne.

⁶Kuningas kysyi naiselta tapauksesta, ja nainen kertoi hänelle kaiken. Silloin kuningas käski erään hovimiehen lähteä naisen mukaan ja sanoi miehelle: "Järjestä hänelle takaisin kaikki hänen omaisuutensa ja korvaa hänen peltonsa tuotto siitä päivästä alkaen, jona hän lähti maasta, aina tähän päivään saakka."

⁷In Elizej pride v Damask. Ben-hadad, kralj sirski, pa je bil bolan; in so mu povedali, rekoč: Mož Božji je prišel sem.

⁷Kun Elisa kerran meni Damaskokseen, Syyrian kuningas Ben-Hadad oli sairaana. Kuninkaalle kerrottiin, että kaupunkiin oli saapunut Jumalan mies.

⁸In kralj veli Hazaelu: Vzemi darilo v roko in pojdi naproti možu Božjemu in vprašaj GOSPODA po njem in reci: Ali ozdravim od te bolezni?

⁸Hän sanoi silloin Hasaelille: "Ota mukaasi lahja ja mene tapaamaan sitä Jumalan miestä. Pyydä häntä kysymään Herralta, paranenko minä tästä sairaudesta."

⁹Hazael mu torej gre naproti, vzemši s seboj daril od vsega blaga iz Damaska, tovora na štiridesetih velblodih; in pride in stopi predenj in reče: Sin tvoj Ben-hadad, kralj sirski, me je poslal k tebi, rekoč: Ali ozdravim od te bolezni?

⁹Hasael lähti tapaamaan profeettaa ja otti mukaansa lahjaksi neljäkymmentä kamelinkuormaa Damaskoksen parhaita tuotteita. Hän tuli Elisan eteen ja sanoi: "Palvelijasi Ben-Hadad, Syyrian kuningas, lähetti minut luoksesi kysymään, paraneeko hän sairaudestaan."

¹⁰In Elizej mu reče: Pojdi, reci mu: Gotovo ozdraviš. Toda GOSPOD mi je pokazal, da gotovo umre.

¹⁰Elisa vastasi: "Sano hänelle, että hän kyllä paranee. Mutta Herra on ilmoittanut minulle, että hän silti on kuoleman oma."

¹¹In prorok vpre oči vanj in ga trdno gleda, da ga je bilo sram; in mož Božji se razjoka.

¹¹Profeetan kasvot jäykistyivät, ja hän tuijotti kauan eteensä. Sitten hän purskahti itkuun.

¹²In Hazael vpraša: Zakaj joče gospod moj? Odgovori: Ker vem, koliko zlega storiš sinovom Izraelovim: njih utrjena mesta požgeš z ognjem in njih mladeniče pobiješ z mečem in njih otročiče razbiješ ob skali in njih noseče prerežeš.

¹²"Miksi itket, herrani?" kysyi Hasael. Elisa vastasi: "Siksi, että tiedän, kuinka paljon pahaa sinä vielä teet israelilaisille. Sinä sytytät tuleen heidän linnoituksensa ja surmaat heidän nuoret soturinsa, sinä isket murskaksi heidän pienet lapsensa ja viillät heidän raskaana olevilta vaimoiltaan vatsan auki."

¹³In Hazael reče: Kaj je hlapec tvoj, ki je le pes, da bi storil to veliko reč? In Elizej odgovori: GOSPOD mi je pokazal, da bodeš kralj Siriji!

¹³"Kuinka minä, sinun palvelijasi, tällainen koira, voisin tehdä niin suuria tekoja?" kysyi Hasael. Elisa sanoi: "Herra on ilmoittanut minulle, että sinusta tulee Syyrian kuningas."

¹⁴Tedaj odide od Elizeja in pride h gospodarju svojemu; ta ga vpraša: Kaj ti je rekel Elizej? On odgovori: Rekel mi je, da gotovo ozdraviš.

¹⁴Hasael lähti Elisan puheilta ja tuli herransa luo. Kuningas kysyi häneltä: "Mitä Elisa sanoi sinulle?" "Sinä paranet kyllä, niin hän minulle sanoi", vastasi Hasael.

¹⁵Drugi dan pa vzame odejo in jo omoči v vodi ter mu jo razgrne čez obraz, da je umrl. In Hazael je zakraljeval na mestu njegovem.

¹⁵Mutta seuraavana päivänä hän otti peitteen, kastoi sen veteen ja painoi kuninkaan kasvoille, ja niin tämä kuoli. Hasael tuli hänen sijaansa kuninkaaksi.

¹⁶V petem letu Jorama, sina Ahaba, kralja Izraelovega (ko je bil Josafat kralj Judov), je zakraljeval Joram, sin Josafata, kralja Judovega.

¹⁶Joram, Josafatin poika, tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Joramin, Ahabin pojan, viidentenä hallitusvuotena. Juudan kuningas Josafat oli silloin vielä elossa.

¹⁷Dvaintrideset let je imel, ko je zakraljeval, in vladal je osem let v Jeruzalemu.

¹⁷Joram oli kuninkaaksi tullessaan kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.

¹⁸In hodil je po potu kraljev Izraelovih, kakor je delala hiša Ahabova, kajti imel je hčer Ahabovo za ženo; in delal je, kar je bilo hudo v očeh GOSPODOVIH.

¹⁸Joram kulki samaa tietä kuin Israelin kuninkaat. Hänellä oli vaimonaan Ahabin tytär, ja Ahabin suvun tavoin hän teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

¹⁹Ali GOSPOD ni hotel uničiti Jude, zaradi Davida, hlapca svojega, kakor mu je bil obljubil, da mu da svetilo za sinove njegove vse dni.

¹⁹Palvelijansa Daavidin tähden Herra ei kuitenkaan halunnut tuhota Juudaa, sillä hän oli luvannut jättää Daavidille ja hänen suvulleen lampun ikiajoiksi.

²⁰V njegovih dneh so odstopili Edomci izpod oblasti Judove in si postavili kralja zase.

²⁰Joramin aikana Edom nousi kapinaan, irrottautui Juudan alaisuudesta ja valitsi itselleen oman kuninkaan.

²¹Tedaj je šel Joram proti Zairu in vsi vozovi njegovi ž njim; in vzdignil se je po noči ter pobil Edomce, ki so ga obdajali, in tudi poveljnike njih vozovom. In ljudstvo je bežalo v šatore svoje.

²¹Silloin Joram meni kaikkine sotavaunuineen rajan yli Sairiin. Hän lähti yöllä liikkeelle ja löi Edomin vaunujoukkojen päälliköt ja joukot, jotka olivat saartaneet hänet, mutta hänen sotilaansa lähtivät pakoon teltoilleen.

²²Vendar so se Edomci upirali oblasti Judovi do tega dne. Tudi Libna se je uprla v tistem času.

²²Niin Edom pääsi Juudan vallan alaisuudesta ja on pysynyt erillään tähän päivään saakka. Myös Libna irrottautui Juudasta samaan aikaan.

²³A druge zgodbe Joramove in vse, kar je storil, ni li pisano v knjigi letopisov kraljev Judovih?

²³Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joramista ja hänen teoistaan, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

²⁴In legel je Joram k očetom svojim, in pokopali so ga z očeti njegovimi v mestu Davidovem. In Ahazija, sin njegov, je zakraljeval na mestu njegovem.

²⁴Joram meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahasja.

²⁵V dvanajstem letu Jorama, sina Ahaba, kralja Izraelovega, je zakraljeval Ahazija, sin Jorama, kralja Judovega.

²⁵Ahasja, Juudan kuninkaan Joramin poika, tuli Juudan kuninkaaksi, kun Ahabin poika Joram oli kahdettatoista vuotta Israelin kuninkaana.

²⁶Dvaindvajset let je imel Ahazija, ko je zakraljeval, in vladal je eno leto v Jeruzalemu. In materi njegovi je bilo ime Atalija, hči Omrija, kralja Izraelovega.

²⁶Ahasja oli kuninkaaksi tullessaan kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa yhden vuoden ajan. Hänen äitinsä oli Atalja, Israelin kuninkaan Omrin pojantytär.

²⁷In hodil je po poti hiše Ahabove, delajoč, kar je bilo hudo v očeh GOSPODOVIH, kakor je delala Ahabova hiša, kajti bil je zet Ahabove hiše.

²⁷Ahasja kulki Ahabin suvun tietä ja teki tämän suvun tavoin sitä, mikä on väärää Herran silmissä, sillä hänkin oli äidin puolelta sitä sukua.

²⁸In šel je z Joramom, sinom Ahabovim, na vojno zoper Hazaela, kralja sirskega, v Ramot v Gileadu; in Sirci so ranili Jorama.In vrnil se je kralj Joram, da bi si lečil v Jezreelu rane, ki so mu jih Sirci zadeli v Rami, ko se je bojeval s sirskim kraljem Hazaelom. Ahazija pa, sin Jorama, kralja Judovega, je prišel doli obiskat Jorama, sina Ahabovega, v Jezreelu, ker je ležal bolan.

²⁸Ahasja lähti yhdessä Ahabin pojan Joramin kanssa sotaretkelle Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. He kävivät taisteluun Ramot-Gileadissa, ja syyrialaiset onnistuivat haavoittamaan Joramia.

²⁹In vrnil se je kralj Joram, da bi si lečil v Jezreelu rane, ki so mu jih Sirci zadeli v Rami, ko se je bojeval s sirskim kraljem Hazaelom. Ahazija pa, sin Jorama, kralja Judovega, je prišel doli obiskat Jorama, sina Ahabovega, v Jezreelu, ker je ležal bolan.

²⁹Niin kuningas Joram palasi Jisreeliin toipumaan haavoistaan, joita syyrialaiset olivat häneen Ramotin luona lyöneet hänen taistellessaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Juudan kuningas Ahasja, Joramin poika, tuli Gileadista Jisreeliin katsomaan Ahabin poikaa Joramia, kun tämä makasi haavoittuneena.