¹Po teh dogodbah je kralj Ahasver velikega storil Hamana, sina Hamedata, Agagejca, in ga je povišal ter postavil stol njegov nad vse kneze, ki so bili pri njem.

¹Näiden tapausten jälkeen kuningas Kserkses ylensi Agagin jälkeläisen Hamanin, Hammedatan pojan, korkeaan virkaan ja arvoon ja asetti hänet kaikkien muiden ruhtinaiden yläpuolelle.

²In vsi hlapci kraljevi, ki so bili ob kraljevih vratih, so pripogibali kolena in padali na tla pred Hamanom, kajti tako je bil kralj zapovedal za njega. Ali Mardohej ni pripogibal kolen in ni padal na tla pred njim.

²Kaikki kuninkaan virkamiehet, jotka palvelivat hovissa, osoittivat Hamanille kunnioitustaan heittäytymällä maahan hänen edessään, sillä näin oli kuningas käskenyt. Mutta Mordokai ei kumartanut eikä heittäytynyt maahan.

³Tedaj reko kraljevi hlapci, ki so bili ob kraljevih vratih, Mardoheju: Zakaj prestopaš kraljevo zapoved?

³Silloin kuninkaan hoviherrat kysyivät Mordokailta: "Minkä takia sinä uhmaat kuninkaan käskyä?"

⁴In ko so mu tako vsak dan govorili in jih on ni slušal, naznanijo to Hamanu, da bi videli, bodo li obstale besede Mardohejeve; zakaj bil je jim povedal, da je Jud.

⁴Kun he olivat päivästä päivään puhuneet tästä hänelle eikä hän siitä piitannut, he kertoivat asian Hamanille saadakseen tietää, oliko Mordokain esittämä syy pätevä. Hän oli näet sanonut olevansa juutalainen.

⁵In ko je videl Haman, da Mardohej ne pripogiba kolen in se mu ne klanja do tal, se je ves razsrdil.

⁵Kun Haman huomasi, ettei Mordokai suostunut kumartamaan eikä heittäytymään maahan hänen edessään, hän raivostui silmittömästi.

⁶A zdelo se mu je premalo, da se loti Mardoheja samega; zakaj oznanili so mu, katerega ljudstva je Mardohej; zato je nameraval pokončati vse Jude, ki so bili po vsej kraljevini Ahasverovi, narod Mardohejev.

⁶Mutta hän ei halunnut tyytyä siihen, että surmauttaisi vain Mordokain, vaan saatuaan tietää, mitä kansaa Mordokai oli, hän tahtoi surmauttaa myös hänen kansansa, kaikki Kserkseen valtakunnassa asuvat juutalaiset.

⁷V prvem mesecu, ki je mesec Nisan, v dvanajstem letu kralja Ahasvera, so vrgli pur, to je žreb, pred Hamanom, vrgli so ga od dne do dne, od meseca do meseca, in zadeli so dvanajsti mesec, ki je mesec Adar.

⁷Kuningas Kserkseen kahdennentoista hallitusvuoden ensimmäisen kuukauden aikana, nisan-kuussa, heitettiin Hamanin käskystä puria eli arpaa vuoden jokaisesta päivästä ja kuukaudesta, jotta selviäisi, mikä oli suotuisin päivä Mordokain ja hänen kansansa tuhoamiseksi yhdellä kertaa. Arpa lankesi kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmannelletoista päivälle.

⁸In Haman reče kralju Ahasveru: Neko ljudstvo živi razkropljeno in zase ločeno med ljudstvi po vseh deželah kraljestva tvojega, in njega postave so drugačne nego vseh ljudstev, in po kraljevih postavah se ne ravna; zato ni kralju v prid, če ga trpi.

⁸Tämän jälkeen Haman sanoi kuningas Kserkseelle: "Valtakunnassasi on kansa, joka asuu hajallaan sen kaikissa maakunnissa muiden kansojen seassa, mutta niistä erottautuen. Sen lait ovat erilaiset kuin minkään muun kansan, eivätkä sen kansan jäsenet noudata kuninkaan lakeja. Ei ole oikein, kuningas, että sinä annat heidän olla rauhassa.

⁹Ako je kralju ugodno, piši, da naj ga pogube; in jaz odtehtam deset tisoč talentov srebra v roke tistim, ki oskrbujejo kraljeva opravila, da ga neso v kraljevo zakladnico.

⁹Jos katsot sopivaksi, niin käske kirjoittaa määräys, että heidät on tuhottava, ja minä lupaan luovuttaa rahastonhoitajillesi kymmenentuhatta talenttia hopeaa vietäväksi kuninkaan aarrekammioihin."

¹⁰Tedaj si sname kralj prstan z roke ter ga da Hamanu, sinu Hamedata, Agagejcu, nasprotniku Judov.

¹⁰Kuningas otti sinettisormuksen sormestaan ja antoi sen Hamanille, Hammedatan pojalle, Agagin jälkeläiselle, juutalaisten vainoojalle,

¹¹In kralj reče Hamanu: Srebro bodi dano tebi, tudi tisto ljudstvo, da se ž njim stori, kar se ti dobro vidi.

¹¹sanoen: "Voit tehdä hopeallesi ja myös sille kansalle mitä haluat."

¹²Nato pokličejo kraljeve pisarje trinajsti dan v prvem mesecu, in napisalo se je po vsem, kakor je velel Haman, namestnikom kraljevim in oblastnikom, ki so bili nad vsako pokrajino, in knezom vsakega ljudstva, za vsako pokrajino po njeni pisavi in vsakemu ljudstvu v njegovem jeziku; v imenu kralju Ahasvera je bilo pisano in zapečateno s kraljevim prstanom.

¹²Vuoden ensimmäisen kuun kolmantenatoista päivänä kutsuttiin paikalle kuninkaan kirjurit, ja Hamanin määräyksen mukaisesti kirjoitettiin kirjeet kaikille maakuntia johtaville kuninkaan satraapeille ja käskynhaltijoille sekä kaikkien kansakuntien ruhtinaille, kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä. Kirjeet kirjoitettiin kuningas Kserkseen nimissä, ja niihin painettiin sinettileima hänen sormuksellaan.

¹³In listi so bili poslani po hitrih slih v vse kraljeve pokrajine, da naj pokončajo, pomore in pogube vse Jude, mlade in stare, otročiče in žene, enega dne, na trinajsti dan dvanajstega meseca, ki je mesec Adar, in naj zaplenijo njih imetje.

¹³Ne lähetettiin pikalähettien mukana kuninkaan kaikkiin maakuntiin, ja niissä määrättiin, että kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, naiset ja lapset, oli tuhottava, tapettava ja hävitettävä yhtenä ainoana päivänä, kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että heidän omaisuutensa sai ryöstää.

¹⁴In da bi se povelje izdalo v vsaki posamezni pokrajini, so objavili vsebino lista vsem ljudstvom, da naj bodo pripravljeni na ta dan.Brzi sli so hitro šli po besedi kraljevi, ko je bilo povelje izdano v Susanu v palači. Kralj in Haman pa sta sedla, da pijeta, mesto Susan pa je bilo zbegano.

¹⁴Kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa kaikille kansakunnille, että nämä tietäisivät valmistautua sitä päivää varten.

¹⁵Brzi sli so hitro šli po besedi kraljevi, ko je bilo povelje izdano v Susanu v palači. Kralj in Haman pa sta sedla, da pijeta, mesto Susan pa je bilo zbegano.

¹⁵Juoksijat lähtivät heti viemään kuninkaan käskyä. Samaan aikaan kun laki julkaistiin Susan kaupungissa, kuningas ja Haman istuutuivat juomaan. Mutta kaupungissa vallitsi hämmennys.