Shona

Pyhä Raamattu

1 Chronicles

29

1Zvino mambo Dhavhidhi akati kuungano yose, Mwanakomana wangu Soromoni, wakatsaurwa iye oga naMwari, achiri muduku asine simba, asi basa iguru; nekuti imba huru haizi yomunhu, asi ndeyaJehovha Mwari.
1Kuningas Daavid puhui koolla olevalle kansalle: "Poikani Salomo, jonka Herra on valinnut seuraajakseni, on nuori ja kokematon. Mutta hänellä on edessään suuri tehtävä, sillä tätä rakennusta ei ole tarkoitettu ihmisille vaan Herralle Jumalalle.
2Zvino ini nesimba rangu rose ndakagadzirira imba yaMwari wangu ndarama yokuumba nayo zvinhu zvendarama, nesirivha yezvinhu zvesirivha, nendarira yezvinhu zvendarira, namatare ezvinhu zvamatare, namatanda ezvinhu zvamatanda; nezvibwe zveonikisi, nezvibwe zvokuisa mukati, nezvibwe zvoukomba, nezvina mavara-mavara, namamwe marudzi mazhinji ezvibwe zvinokosha, namabwe machena akawanda.
2Minä olen voimieni mukaan koonnut Jumalani temppeliä varten kultaa siihen mihin tarvitaan kultaa, hopeaa siihen mihin tarvitaan hopeaa, pronssia siihen mihin tarvitaan pronssia, rautaa siihen mihin tarvitaan rautaa, puuta siihen mihin tarvitaan puuta, sekä onykskiviä ja muita jalokiviä, mustia ja erivärisiä kiviä, kaikenlaisia kalliita kiviä, ja suuret määrät marmoria.
3Uyezve, zvandakada zvikuru imba yaMwari wangu, ini zvandine fuma pachangu yendarama nesirivha, ndinozvipa imba yaMwari wangu, ndichiwedzera pane zvose zvandakagadzirira imba tsvene;
3Ja koska Jumalani temppeli on minulle rakas, annan sen lisäksi, mitä olen temppeliä varten koonnut, omista varoistani temppelille kultaa ja hopeaa:
4zvinoti matarenda endarama ane zviuru zvitatu, endarama yeOfiri, namatarenda akanatswa esirivha ane zviuru zvinomwe, kufukidza madziro eimba nazvo;
4kolmetuhatta talenttia Ofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdasta hopeaa temppelin seinien päällystämiseen,
5nendarama yokuumba nayo zvinhu zvendarama, nesirivha yezvinhu zvesirivha, nezvamabasa ose anofanira kuitwa namaoko avapfuri. Zvino ndianiko anoda kupa nhendo dzake nomoyo wake wose kuna Jehovha?
5kultaa siihen mihin kultaa tarvitaan ja hopeaa siihen mihin hopeaa tarvitaan, kaikkeen mitä taitavat käsityöläiset tekevät. Onko myös teistä joku nyt valmis antamaan lahjansa Herralle?"
6Ipapo machinda edzimba dzamadzibaba, namachinda amarudzi alsiraeri, navakuru vezviuru navamazana, pamwechete navatariri vamabasa amambo vakapa nomoyo wavo wose;
6Israelin heimojen ja sukujen päämiehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kuninkaan töiden ylivalvojat toivat silloin auliisti lahjoja.
7vakapa kubata basa reimba yaMwari ndarama, matarenda ane zviuru zvishanu, namadhariki ane zviuru zvine gumi, nesirivha, matarenda ane zviuru zvine gumi, nendarira, matarenda ane zviuru zvine gumi nezvisere, namatare, matarenda ane zviuru zvine zana.
7He lahjoittivat temppelin rakennustöitä varten viisituhatta talenttia kultaa ja kymmenentuhatta kultadareikkia, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia pronssia ja satatuhatta talenttia rautaa.
8Vakanga vane zvibwe zvinokosha vakazvipa zviiswe pafuma yeimba yaJehovha, zvichitarirwa naJehieri muGerishoni.
8Ja kaikki, joilla oli jalokiviä, antoivat ne temppelin aarrekammioon Gersonin sukuun kuuluvan Jehielin huostaan.
9Ipapo vanhu vakafara zvavakapa nomoyo wose, nekuti vakapa Jehovha nomoyo wose wakarurama; mambo Dhavhidhiwo akafara nomufaro mukuru.
9Kansa iloitsi heidän anteliaisuudestaan, kun he antoivat näin auliisti lahjoja Herralle. Myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.
10Zvino Dhavhidhi akakudza Jehovha pamberi peungano yose; Dhavhidhi akati, Imwi mukudzwe, Jehovha, Mwari waIsiraeri baba vedu nokusingaperi.
10Daavid ylisti kansan edessä Herraa: "Ylistetty olet sinä, Herra, isämme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti!
11Ukuru ndobwenyu, Jehovha, nesimba, nokubwinya, nokukunda, noumambo, nekuti zvose zviri kudenga nezviri pasi ndezvenyu; ushe ndobwenyu, Jehovha, makakudzwa muri musoro wezvose.
11Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla.
12fuma nokukudzwa zvinobva kwamuri, imwi munobata ushe pamusoro pezvose; paruoko rwenyu pane simba noushe, ruoko rwenyu ndirwo runokurisa nokupa vose simba.
12Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot.
13Saka zvino Mwari wedu, tinokuvongai nokurumbidza zita renyu rinobwinya.
13"Nyt me kiitämme sinua, Jumalamme, ja ylistämme nimesi kunniaa.
14Asi ini ndini ani, navanhu vangu chinyiko, zvatingagona kupa nomoyo wose kudai? Nekuti zvose zvinobva kwamuri, takangokupai zvakabva paruoko rwenyu.
14Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.
15Nekuti tiri vaeni pamberi penyu navatorwa, sezvakanga zvakaita madzibaba edu; mazuva edu panyika akafanana nomumvuri, hakune tariro.
15Me olemme edessäsi vieraita ja muukalaisia niin kuin isämmekin olivat. Elämämme maan päällä on kuin varjo, eikä meillä ole täällä toivoa.
16Jehovha Mwari wedu, izvi zvose zvakawanda zvatakagadzira kukuvakirai imba yezita renyu dzvene, zvinobva paruoko rwenyu; zvose ndezvenyu;
16"Herra, meidän Jumalamme! Kaikki nämä rikkaudet, jotka olemme koonneet rakentaaksemme temppelin sinun pyhän nimesi kunniaksi, ovat sinun antamiasi ja kuuluvat sinulle.
17ndinozivawo Mwari wangu, kuti imwi munoidzawo moyo, munofanira kurarama. Kana ndirini, ndakapa izvi zvose nomoyo wakarurama nomoyo wose; zvino ndakafara ndichiona vanhu venyu vari pano vachikupai nomoyo wose.
17Mutta minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämet ja iloitset vilpittömyydestä. Vilpittömin mielin olen itse antanut kaikki nämä lahjat, ja nyt saan nähdä, kuinka tänne kokoontunut kansasi iloiten ja vapaaehtoisesti antaa lahjansa sinulle.
18Jehovha Mwari waAbhurahamu, nalsaka, naIsiraeri, madzibaba edu, garisai izvi nokusingaperi pandangariro dzemifungo yemoyo yavanhu venyu; rereudzai moyo yavo kwamuri,
18Herra, isiemme Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä kansassasi tämä mielenlaatu, niin että se haluaa aina pysyä lähelläsi!
19ipai Soromoni mwanakomana wangu moyo wakarurama, kuti achengete mirairo yenyu, nezvipupuriro zvenyu, nezvamakatema, kuti aite zvinhu izvi zvose, avake imba huru yandakagadzirira zvose.
19Ja anna pojalleni Salomolle vilpitön halu noudattaa sinun käskyjäsi, säädöksiäsi ja määräyksiäsi, niin että hän täyttäisi ne kaikki ja myös rakentaisi tämän temppelin, jota varten minä olen tehnyt valmisteluja."
20Ipapo Dhavhidhi akati kuungano yose, Zvino kudzai Jehovha Mwari wenyu. Ipapo ungano yakakudza Jehovha Mwari wamadzibaba avo, vakakotamisa misoro yavo, vakanamata kuna Jehovha namambo.
20Sitten Daavid sanoi kansalle: "Kiittäkää Herraa, Jumalaanne!" Ja kansa kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja kaikki kumartuivat kunnioittavasti maahan Herran ja kuninkaan edessä.
21Vakabayira Jehovha zvibayiro, vakauya nezvipiriso zvinopiswa kuna Jehovha mangwanani pazuva rakatevera, zvaiti: nzombe dzine chiuru chimwe, namakondobwe ane chiuru chimwe, namakwaiana ane chiuru chimwe, pamwechete nezvipiriso zvazvo zvinodururwa, nezvibayiro zvakawanda zvavaIsiraeri vose;
21Seuraavana päivänä he uhrasivat Herralle teurasuhreja ja polttouhreja, tuhat sonnia, tuhat pässiä ja tuhat karitsaa sekä niihin kuuluvat juomauhrit, ja lisäksi he uhrasivat paljon teurasuhreja koko Israelin puolesta.
22vakadya, vakamwa pamberi paJehovha nomufaro mukuru nezuva iro. Vakaita Soromoni mwanakomana waDhavhidhi mambo rwechipiri, vakamuzodzera Jehovha ave mutungamiriri, naZadhoki ave mupristi.
22He söivät ja joivat riemuiten ja Herraa kiittäen. Sitten he toistamiseen asettivat Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran kansan ruhtinaaksi, ja Sadokin he voitelivat ylipapiksi.
23Ipapo Soromoni akagara pachigaro choushe chaJehovha akava mambo panzvimbo yaDhavhidhi baba vake, akafambiswa zvakanaka; vaIsiraeri vose vakamuteerera.
23Näin Salomo nousi kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen Herran valtaistuimelle. Hän menestyi hallitsijana, ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.
24Machinda ose, navanhu vose vane simba, navanakomana vose vamambo Dhavhidhi vakazviisa pasi pamambo Soromoni.
24Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen.
25Jehovha akakudza Soromoni kwazvo-kwazvo pamberi pavaIsiraeri vose, akamupa umambo hwakakura, husina kumbopiwa mumwe mambo waIsiraeri wakamutangira.
25Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut.
26Zvino Dhavhidhi mwanakomana waJese akabata valsiraeri vose paushe hwake.
26Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.
27Nguva yaakabata ushe hwaIsiraeri aiva makore makumi mana; wakabata ushe paHebhuroni makore manomwe, napaJerusaremu akabata ushe makore makumi matatu namatatu.
27Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän, Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta.
28Akazofa akwegura kwazvo, ava namakore mazhinji, nefuma, nokukudzwa; Soromoni mwanakomana wake akabata ushe panzvimbo yake.
28Hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Salomo.
29Zvino mabasa amambo Dhavhidhi, okutanga nookupedzisira, tarirai, akanyorwa pamashoko omuoni Samueri, napamashoko omupristi Natani, napamashoko omuoni Gadhi;
29Kuningas Daavidin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu profeetta Samuelin, profeetta Natanin ja näkijä Gadin aikakirjoihin.
30pamwechete namashoko oushe hwake, nesimba rake, nezvaakaitirwa panguva dzose, iye navaIsiraeri, noushe hwose bwedzimwe nyika.
30Niissä kerrotaan hänen kuninkuudestaan, hänen suurista teoistaan ja kaikesta, mitä hän itse sekä Israel ja muut valtakunnat saivat kokea.