¹Zvino Bhenihadhadhi, mambo weSiria, wakakoka hondo dzake dzose; iye waiva namadzimambo ana makumi matatu ana maviri, namabhiza, nengoro pamwechete naye; akaenda, akakomba Samaria, akarwa naro.

¹Syyrian kuningas Ben-Hadad kokosi suuren sotajoukon. Kolmekymmentäkaksi kuningasta oli hänen kanssaan, kun hän vaunujoukkoineen lähti hyökkäykseen, piiritti Samarian kaupungin ja yritti vallata sen.

²Akatuma nhume kuna Ahabhi, mambo waIsiraeri, mukati meguta, akati kwaari, Zvanzi naBhenihadhadhi

²Hän lähetti miehiään kaupunkiin Israelin kuninkaan Ahabin luo

³Sirivha yako nendarama yako ndezvangu, navakadzi vako navana vako vakanaka ndavangu.

³sanomaan hänelle: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Sinun hopeasi ja kultasi ovat minun, samoin vaimoistasi ja lapsistasi parhaimmat.'"

⁴Mambo waIsiraeri akapindura, akati, Ndizvo hazvo zvamareva, ishe wangu mambo; ndiri wenyu, nezvose zvandinazvo.

⁴Israelin kuningas vastasi hänelle: "Tapahtukoon niin kuin käsket, herrani ja kuninkaani. Minä olen sinun, niin myös kaikki, mitä minulla on."

⁵Nhume dzikadzoka, dzikati, Zvanzi naBhenihadhadhi, Ndakatuma shoko kwauri, ndikati, Unofanira kundipa sirivha yako nendarama yako, navakadzi vako navana vako;

⁵Sananviejät tulivat uudelleen ja toivat viestin: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Minä lähetin sinulle sanan, käskin sinun luovuttaa minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja poikasi.

⁶asi ndichatuma varanda vangu kwauri mangwana nenguva ino; ivo vachanzvera imba yako, nedzimba dzavaranda vako; zvino, zvose zvinofadza meso ako vachazvitora namaoko avo, ndokuenda nazvo.

⁶Huomenna tähän aikaan minä lähetän miehiäni luoksesi. He tutkivat niin sinun kuin alaistesi talot ja ottavat haltuunsa ja vievät pois kaiken arvokkaan.'"

⁷Ipapo mambo waIsiraeri wakadana vakuru vose venyika, akati, Cherekedzai, muvone, kuti munhu uyu unotsvaka kutiitira zvakaipa; nekuti wakatuma shoko kwandiri, achiti uchatora vakadzi vangu navana vangu, nesirivha yangu nendarama yangu, ndikasamurambira chinhu.

⁷Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat koolle ja sanoi: "Ymmärrätte varmasti, että tuolla miehellä on paha mielessä. Kun hän ensin lähetti minulle sanan, hän vaati vaimojani ja poikiani sekä hopeaani ja kultaani, enkä minä kieltänyt niitä häneltä."

⁸Ipapo vakuru vose navanhu vose vakati kwaari, Regai kumuteerera, kana kumutenda.

⁸Kaikki vanhimmat ja koko kansa sanoivat hänelle: "Älä kuuntele häntä äläkä suostu."

⁹Naizvozvo akati kunhume dzaBhenihadhadhi, Udzai ishe wangu mambo, muti, Zvose zvakazivisa muranda wenyu pakutanga, ndichazviita; asi chinhu ichi handingagoni kuchiita. Nhume dzikaenda, dzikadzokera kwaari nemhinduro.

⁹Niinpä hän vastasi Ben-Hadadin sananviejille: "Sanokaa herralleni ja kuninkaalleni näin: 'Kaikkeen siihen, mitä palvelijaltasi ensin vaadit, minä olen valmis, mutta tähän en voi suostua.'" Sananviejät veivät tämän vastauksen Ben- Hadadille.

¹⁰Ipapo Bhenihadhadhi akatuma shoko kwaari akati, Vamwari ngavandirove, varambe vachidaro, kana guruva reSamaria rikagona kuringana kuti vanhu vose vanonditevera vatsamure tsama namaoko avo.

¹⁰Ben-Hadad lähetti Ahabille uuden viestin: "Kohdatkoon minua jumalten viha nyt ja aina, jos Samariasta jää jäljelle edes niin paljon tuhkaa, että se täyttää sotilaitteni kourat."

¹¹Mambo waIsiraeri akapindura, akati, Muudzei muti, Unoshonga nhumbi dzake dzokurwa ngaarege kuzvirumbidza saiye wodzibvisa.

¹¹Mutta Israelin kuningas käski sananviejiä sanomaan hänelle: "Älä vielä silloin kersku, kun panet miekkaa vyöllesi, kersku sitten kun sen riisut."

¹²Zvino iye wakati achinzwa shoko iro ari pakumwa, iye namadzimambo, pamisasa, akati kuvaranda vake, Rongedzai! Ivo vakarongedza kundorwa neguta.

¹²Kun tämä sana vietiin Ben-Hadadille, hän oli kuninkaidensa kanssa lehväkatoksen alla juomassa. Viestin kuullessaan hän huusi miehilleen: "Hyökkäykseen!" Rynnäkköä alettiin heti valmistella.

¹³Zvino mumwe muporofita akaswedera kuna Ahabhi mambo waIsiraeri, akati, Zvanzi naJehovha, Waona vanhu ava vazhinji here? Tarira, ndichavapa mumaoko ako nhasi, ugoziva kuti ndini Jehovha.

¹³Silloin muuan profeetta tuli Ahabin, Israelin kuninkaan, puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Näetkö koko tuon väenpaljouden? Tänä päivänä minä annan sen sinun käsiisi, jotta tietäisit, että minä olen Herra.'"

¹⁴Ahabhi akati, Naniko? Iye akati, Zvanzi naJehovha, Namajaya amachinda amativi enyika. Iye akati, Ndianiko unofanira kuvamba kurwa? Akapindura akati, Iwe!

¹⁴"Miten se olisi mahdollista?" kysyi Ahab. Profeetta vastasi: "Näin sanoo Herra: 'Sen tekevät maaherrojen lähettämät nuoret soturit.'" Kuningas kysyi vielä: "Kuka aloittaa taistelun?" "Sinä", vastasi profeetta.

¹⁵Ipapo akaverenga majaya amachinda amativi enyika, vakasvika mazana maviri namakumi matatu namaviri; zvino akaverenga vanhu vose, ivo vana vaIsiraeri vose, vakasvika zviuru zvinomwe.

¹⁵Ahab katsasti maaherrojen lähettämät nuorukaiset, ja heitä oli kaksisataakolmekymmentäkaksi. Heidän jälkeensä hän tarkasti koko Israelin sotaväen, ja sitä oli seitsemäntuhatta miestä.

¹⁶Vakasimuka masikati makuru. Zvino Bhenihadhadhi wakange ari pakumwa pamisasa, akabatwa, iye namadzimambo, iwo madzimambo makumi matatu namaviri akanga achimubatsira.

¹⁶Miehet lähtivät kaupungista hyökkäykseen keskipäivän aikaan. Ben-Hadad oli lehväkatoksen alla, ja hän ja ne kolmekymmentäkaksi kuningasta, jotka olivat hänen apunaan, olivat juoneet itsensä juovuksiin.

¹⁷Zvino majaya amachinda amativi enyika akatanga kutungamira Bhenihadhadhi akatuma nhume, vakamuudza, vachiti, Kuna varume vanobuda Samaria.

¹⁷Maaherrojen nuoret soturit lähtivät ensimmäisinä hyökkäykseen. Ben-Hadad lähetti katsomaan, mitä oli tekeillä, ja hänelle kerrottiin, että Samarian kaupungista oli lähtenyt miehiä liikeelle.

¹⁸Iye akati, Kunyange vabuda vachitsvaka rugare, muvabate vari vapenyu, kunyange vabuda vachitsvaka kurwa, muvabate vari vapenyu.

¹⁸Hän sanoi: "Jos he ovat lähteneet sieltä rauhallisin aikein, ottakaa heidät kiinni elävinä, ja vangitkaa heidät elävinä siinäkin tapauksessa, että heillä olisi taistelu mielessä."

¹⁹Naizvozvo vakabuda muguta, iwo majaya amachinda amativi enyika nehondo yakavatevera.

¹⁹Mutta kun maaherrojen nuoret soturit ja heitä seuraavat sotilaat hyökkäsivät kaupungista,

²⁰Mumwe nomumwe akauraya munhu wake, vaSiria vakatiza, vaIsiraeri vakavateverera; naBhenihadhadhi mambo weSiria akatiza, akatasva bhiza ana vamwe vakanga vakatasva mabhiza.

²⁰he löivät kukin vastustajansa hengiltä. Syyrian joukot lähtivät pakosalle, ja israelilaiset ajoivat niitä takaa. Ben-Hadad, Syyrian kuningas, pääsi ratsain pakoon muutamien miestensä kanssa.

²¹Ipapo mambo waIsiraeri akabuda, akaparadza mabhiza nengoro, akauraya vaSiria vazhinji-zhinji.

²¹Israelin kuningaskin lähti hyökkäykseen. Hän löi vaunujoukot ja tuotti syyrialaisille suuren tappion.

²²Zvino muporofita akaswedera kuna mambo waIsiraeri, akati kwaari, Enda undozvisimbisa, uchenjere, ufunge zvakanaka zvaunofanira kuita; nekuti kana gore rapera mambo weSiria uchauya kuzorwa newe.

²²Profeetta tuli silloin Israelin kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Palaa nyt kaupunkiin ja ala vahvistaa varustuksiasi. Mieti tarkoin, mitä sinun pitää tehdä, sillä vuoden päästä tähän samaan aikaan Syyrian kuningas hyökkää jälleen maahasi."

²³Zvino varanda vamambo weSiria vakati kwaari, Mwari wavo ndimwari wamakomo, nemhaka iyo vakatikunda; asi ngatirwe navo pabani, ipapo zvirokwazvo tichavakunda.

²³Syyrian miehet sanoivat kuninkaalleen: "Israelilaisten jumala on vuorten jumala. Sen vuoksi he voittivat meidät. Jos taistelemme heitä vastaan tasangolla, voitamme heidät varmasti.

²⁴Naizvozvo itai chinhu ichi, Mubvise madzimambo, mumwe nomumwe panzvimbo yake, mugoisa vatariri vehondo panzvimbo yavo;

²⁴Tee nyt näin: Pane kaikki kuninkaat pois tehtävistään ja aseta omat käskynhaltijasi heidän sijaansa.

²⁵mugozviunganidzira hondo yakafanana nehondo yamakarashikirwa nayo, bhiza panzvimbo yebhiza, nengoro panzvimbo yengoro, tirwe navo pabani; zvirokwazvo tichavakunda. Iye akateerera inzwi ravo, akaita saizvozvo.

²⁵Kokoa sitten samansuuruinen sotajoukko kuin se, jonka menetit, ja hanki yhtä paljon hevosia ja sotavaunuja. Kun käymme taisteluun tasangolla, voitto on varmasti meidän." Kuningas teki niin kuin he olivat neuvoneet.

²⁶Pakupera kwegore Bhenihadhadhi akaunganidza vaSiria, akaenda Afeki kundorwa navaIsiraeri.

²⁶Vuoden päästä samaan aikaan Ben-Hadad katsasti Syyrian joukot ja marssi Afekiin ryhtyäkseen taisteluun Israelia vastaan.

²⁷Vana vaIsiraeri vakaunganidzwawo, vakapiwa mbuva, vakandorwa navo; vana vaIsiraeri vakadzika matende avo pakatarisana navo, vakafanana namapoka maduku maviri embudzi, asi vaSiria vakanga vakazadza nyika.

²⁷Israelin joukot katsastettiin ja varustettiin sotaan, ja ne menivät syyrialaisia vastaan. Israelilaiset leiriytyivät vihollista vastapäätä. Heidän joukkonsa olivat kuin kaksi pientä vuohilaumaa, kun taas Syyrian armeija täytti koko tienoon.

²⁸Zvino munhu waMwari akaswedera, akataura kuna mambo waIsiraeri, akati, Zvanzi naJehovha, VaSiria zvavakati, Jehovha ndimwari wamakomo, asi haazi mwari wamapani, naizvozvo ndichapa vanhu avo vose mumaoko ako, vazive kuti ini ndiri Jehovha.

²⁸Silloin Jumalan mies tuli Israelin kuninkaan puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska syyrialaiset ovat sanoneet, että Herra on vain vuorten, ei laaksojen jumala, minä annan koko tämän väenpaljouden sinun käsiisi. Silloin tulette tietämään, että minä olen Herra.'"

²⁹Zvino vakagara pamisasa vakatarisana mazuva manomwe. Nomusi wechinomwe vakasangana vakarwa, vana vaIsiraeri vakauraya vaSiria vaifamba namakumbo vane zviuru zvine zana nomusi mumwe.

²⁹Joukot pysyivät leireissään toisiaan vastapäätä seitsemän päivän ajan. Seitsemäntenä päivänä syntyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat sen yhden päivän aikana satatuhatta syyrialaista jalkamiestä.

³⁰Asi vamwe vakatizira muguta reAfeki, rusvingo ndokuwira pamusoro pavarume vane zviuru zvina makumi maviri nezvinomwe vakanga vasara. NaBhenihadhadhi akatizawo, akasvika muguta, akapinda mukamuri yomukati.

³⁰Hengissä säilyneet pakenivat Afekiin, mutta kaupunginmuuri sortui ja kaksikymmentäseitsemäntuhatta sotilasta jäi sen alle. Myös Ben-Hadad tuli pakomatkallaan kaupunkiin ja etsi huoneesta toiseen piilopaikkaa.

³¹Ipapo varanda vake vakati kwaari, Tarirai zvino, takanzwa kuti madzimambo eimba yaIsiraeri madzimambo ane nyasha; zvino ngatisunge magumbu pazviuno zvedu namakavi pamisoro yedu, tibudire kuna mambo waIsiraeri; zvimwe uchakuregai muri vapenyu.

³¹Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Me olemme kuulleet, että Israelin kuninkaat ovat armollisia kuninkaita. Jospa pukeutuisimme säkkikankaaseen, panisimme nuoran kaulaamme ja menisimme Israelin kuninkaan luo. Ehkä hän antaa sinun elää."

³²Naizvozvo vakasunga magumbu pazviuno zvavo, namakavi pamisoro yavo, vakaenda kuna mambo waIsiraeri, vakati, Zvanzi nomuranda wenyu Bhenihadhadhi, Ndinokumbira kuti murege kundiuraya henyu. Akati, Uchiri mupenyu here? Iye ihama yangu.

³²Miehet pukeutuivat säkkikankaaseen, panivat nuoran kaulaansa ja menivät Israelin kuninkaan luo. He sanoivat hänelle: "Palvelijasi Ben-Hadad anoo, että jättäisit hänet henkiin." Kuningas sanoi: "Onko hän vielä elossa? Hän on minun veljeni."

³³Zvino varume avo vakacherekedza kwazvo, vakakurumidza kugamuchira shoko iro kwaari, vakati, Hoyo, Bhenihadhadhi hama yenyu. Ipapo iye akati, Endai, mumutore. Bhenihadhadhi akabudira kwaari, akamukwidza pangoro.

³³Tämä oli miesten mielestä hyvä merkki. He tarttuivat kiireesti kuninkaan sanoihin ja vastasivat: "Niin, Ben-Hadad on sinun veljesi!" Ahab sanoi: "Hakekaa hänet tänne." Niin Ben-Hadad tuli kaupungista Ahabin luo, ja Ahab antoi hänen nousta vaunuihinsa.

³⁴Zvino Bhenihadhadhi akati kwaari, Ndichadzosa maguta akatorerwa baba vako nababa vangu; ungazviitira migwagwa muDhamasiko, sezvakaita baba vangu paSamaria. Ahabhi akati, Ini ndichakutendera kuenda nokuda kwesungano iyi. Naizvozvo akaita sungano naye, akamutendera kuenda.

³⁴Ben-Hadad sanoi hänelle: "Minä annan sinulle takaisin kaupungit, jotka isäni otti sinun isältäsi. Voit myös perustaa Damaskokseen itsellesi samanlaisia kauppapaikkoja kuin isäni perusti Samarian kaupunkiin." "Tuolla sopimuksella päästän sinut menemään", vastasi Ahab. Hän solmi Ben-Hadadin kanssa rauhansopimuksen ja antoi hänen lähteä.

³⁵Zvino mumwe murume wavana vavapomfita akati kushamwari yake arairwa naJehovha, Ndirove hako. Murume akaramba kumurova.

³⁵Eräs profeetanoppilas sanoi Herran käskystä toiselle: "Lyö minua." Mies kuitenkin kieltäytyi lyömästä häntä.

³⁶Ipapo akati kwaari, Zvausina kuteerera inzwi raJehovha, tarira, uchaurawa neshumba kana uchangobva kwandiri. Zvino wakati achangobva kwaari, shumba ikamuwana, ikamuuraya.

³⁶Silloin profeetanoppilas sanoi hänelle: "Sinä et totellut Herran käskyä. Kun nyt lähdet luotani, sinun kimppuusi hyökkää leijona, ja se ottaa sinut hengiltä." Mies lähti, ja leijona tuli häntä vastaan ja tappoi hänet.

³⁷Zvino akawanazve mumwe murume, akati, Ndirove hako. Murume uyo akamurova, akamukuvadza kwazvo.

³⁷Profeetanoppilas tapasi toisen miehen ja sanoi: "Lyö minua." Mies löi ja haavoitti häntä.

³⁸Naizvozvo muporofita akabva, akandomirira mambo panzira, akazvishandura nomucheka waakanga asunga kumeso kwake.

³⁸Hän jäi sitten tielle odottamaan kuningasta. Jottei häntä olisi tunnettu, hän pani siteen silmilleen.

³⁹Zvino mambo wakati achipfuura, akadanidzira kuna mambo, akati, Muranda wenyu wakange apinda pakati pokurwa, ndikaona munhu achitsauka, akauya kwandiri nomumwe murume, akati, Rinda munhu uyu; kana akatongoshaikwa, upenyu hwake huchatsihwa noupenyu hwako; kana izvo zvikakona, uchafanira kuripa netarenda resirivha.

³⁹Kun kuningas oli menossa siitä ohi, hän huusi kuninkaalle ja sanoi: "Minä, palvelijasi, olin mukana taistelussa. Siellä eräs sotilas erkani rivistöstä ja toi minun luokseni miehen. Hän sanoi: 'Vartioi tätä miestä! Jos hän pääsee karkaamaan, vastaat siitä hengelläsi tai maksat talentin hopeaa.'

⁴⁰Zvino muranda wenyu wakati achibatabata hake pano napapo, iye akanyangarika. Mambo waIsiraeri akati kwaari, Ndizvo zvauchatongerwa, wazvitonga umene.

⁴⁰Minulla oli kuitenkin kaikenlaista tekemistä, ja yhtäkkiä vankia ei ollutkaan missään." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Olkoon rangaistuksesi se, minkä itse sanoit."

⁴¹Akakurumidza kubvisa mucheka kumeso kwake, mambo walsiraeri akamuziva kuti ndomumwe wavaporofita.

⁴¹Silloin hän tempasi siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi hänet profeetaksi.

⁴²Iye akati kwaari, Zvanzi naJehovha, Zvawatendera munhu kupukunyuka pamaoko ako, iye wakange atukwa neni kuti aparadzwe, naizvozvo upenyu hwake hwuchatsihwa noupenyu hwako, uye vanhu vake vachatsihwa navanhu vako.

⁴²Hän julisti kuninkaalle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä päästit käsistäsi miehen, jonka minä olin määrännyt tuhon omaksi. Niinpä sinun henkesi menee hänen henkensä edestä ja kansasi hänen kansansa edestä.'"

⁴³Mambo waIsiraeri akaenda kumba kwake awora moyo ane shungu, ndokusvika paSamaria.

⁴³Synkkänä ja raivoissaan Israelin kuningas lähti kotimatkalle ja palasi Samariaan.