¹Zvino Soromoni wakati apedza kuvaka imba yaJehovha, neimba yamambo, nezvose Soromoni zvaakanga achida kuita,

¹Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin, oman palatsinsa ja kaiken muun, mitä hän oli suunnitellut,

²Jehovha akazviratidza kuna Soromoni rwechipiri, sezvaakazviratidza kwaari paGibhiyoni.

²Herra ilmestyi hänelle uudelleen, samalla tavoin kuin aikaisemmin Gibeonissa.

³Jehovha akati kwaari, Ndakanzwa kunyengetera kwako nokukumbira kwako kwawakaita pamberi pangu; ndakatsaura imba iyi yawakavaka, kuti ndiise zita rangupo nokusingaperi; meso angu nomoyo wangu zvichavapo nguva dzose.

³Herra sanoi hänelle: "Minä kuulin nöyrän rukouksesi, jonka osoitit minulle. Minä olen pyhittänyt rakentamasi temppelin ja tehnyt siitä nimelleni ikuisen asuinsijan. Se on alati oleva silmissäni ja sydäntäni lähellä.

⁴Kana uriwe, kana ukafamba pamberi pangu sababa vako Dhavhidhi nomoyo usinganyengeri, nokururama, ukaita zvose zvandakakuraira ukachengeta zvandatema nezvandatonga,

⁴Jos sinä vaellat minun teitäni yhtä ehjin ja vilpittömin mielin kuin isäsi Daavid, jos teet kaiken käskyjeni mukaan ja noudatat minun säädöksiäni ja lakejani,

⁵ipapo ini ndichasimbisa chigaro chako choushe pakati paIsiraeri nokusingaperi, sezvandakapikira baba vako Dhavhidhi, ndichiti, Haungashaiwi munhu uchagara pachigaro choushe chaIsiraeri,

⁵minä pidän ajasta aikaan pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi. Olenhan sanonut isällesi Daavidille, että Israelin valtaistuimella on aina oleva hänen sukuunsa kuuluva mies.

⁶Asi kana mukatsauka pakunditevera, imwi kana vana venyu, mukasachengeta mirairo yangu nezvandatema zvandakaisa pamberi penyu, asi mukandoshumira vamwe vamwari, mukanamata kwavari;

⁶"Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä,

⁷ipapo ndichaparadza Isiraeri panyika yandakavapa; neimba iyi yandakatsaurira zita rangu, ndichairashira kure ndirege kuiona, vaIsiraeri vachava shumo nechiseko pakati pavanhu vose;

⁷niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki.

⁸uye imba iyi kunyange yakakwirira ikadai, vose vanopfuura nayo vachakanuka nokuridza muridzo, vachiti, Jehovha wakaitireiko kudai nenyika ino uye neimba ino?

⁸Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'

⁹Vachapindura, vachiti, nekuti vakasiya Jehovha Mwari wavo, wakange abudisa madzibaba avo munyika yeEgipita, vakanamatira vamwe vamwari, vakanamata kwavari, nokuvashumira; saka Jehovha wakavapinza panjodzi idzi dzose.

⁹Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"

¹⁰Makore ana makumi maviri akati apera, Soromoni aakavaka nawo dzimba idzi mbiri, iyo imba yaJehovha neimba yamambo;

¹⁰Salomolta meni kaksikymmentä vuotta kahteen suureen rakennustyöhön, Herran temppelin ja oman palatsinsa rakentamiseen.

¹¹(zvino Hiramu mambo weTire wakange atsvakira Soromoni misidhari; nemisipiresi, nendarama, nezvose zvaakanga achida), mambo Soromoni akapa Hiramu maguta ana makumi maviri panyika yeGarire.

¹¹Tyroksen kuningas Hiram avusti Salomoa toimittamalla hänelle setriä, sypressipuuta ja kultaa niin paljon kuin Salomo halusi. Niinpä kuningas Salomo työn päätyttyä antoi Hiramille Galileasta kaksikymmentä kaupunkia.

¹²Hiramu akabva Tire kuzoona maguta aakanga apiwa naSoromoni, asi haana kumufadza.

¹²Hiram lähti Tyroksesta katsomaan näitä kaupunkeja, jotka Salomo oli hänelle antanut, mutta ne eivät olleet hänelle mieleen.

¹³Akati, Maguta kunyiko awa awandipa, hama yangu? Akatumidza nyika yeKabhuri kusvikira zuva ranhasi.

¹³Hän lähetti sanan: "Tällaisetko kaupungit sinä minulle annoit, veljeni?" Hän antoi alueelle nimen Kabulin maa, ja sillä nimellä sitä kutsutaan vieläkin.

¹⁴Hiramu akatumira mambo matarenda endarama ane zana namakumi maviri.

¹⁴Hiram oli lähettänyt kuninkaalle satakaksikymmentä talenttia kultaa.

¹⁵Zvino ndiro shoko rechibharo chakarairwa namambo Soromoni, kuzovaka imba yaJehovha, neimba yake, neMiro, norusvingo rweJerusaremu, neHazori, neMegidho, neGezeri.

¹⁵Kun kuningas Salomo rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä, hän määräsi työvelvollisuuden.

¹⁶Farao mambo weEgipita wakange andokunda Gezeri, akaripisa nomoto, akauraya vaKanani vakanga vagere muguta, akaripa mukunda wake, mukadzi waSoromoni.

¹⁶Farao, Egyptin kuningas, oli valloittanut Geserin. Hän oli polttanut sen, surmannut siellä asuvat kanaanilaiset ja antanut sitten kaupungin myötäjäisiksi tyttärelleen, Salomon vaimolle.

¹⁷Soromoni akavaka Gezeri, neBhe- tihoroni rezasi,

¹⁷Salomo rakensi Geserin uudelleen. Samoin hän rakensi alemman Bet-Horonin,

¹⁸naBharati, neTamari, murenje munyika iyo,

¹⁸Negevissä sijaitsevat Baalatin ja Tamarin kaupungit

¹⁹namaguta ose amatura aSoromoni, namaguta engoro dzake, namaguta avatasvi vamabhiza ake, nezvose Soromoni zvaaida kuzvivakira paJerusaremu, napaRebhanoni, napanyika yose yakanga yakabatwa naye.

¹⁹sekä ne kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi.

²⁰Kuvanhu vose vakanga vasara vavaAmori, navaHeti, navaPerezi, navaHivhi navaJebhusi, vakanga vasi vana vaIsiraeri;

²⁰Salomo määräsi, että kaikkien jäljellä olevien amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten, kaikkien, jotka eivät olleet israelilaisia, oli tehtävä verotyötä.

²¹navana vavo vakanga vasara panyika shure kwavo, ivo vana vaIsiraeri vakanga vasingagoni kuvaparadza chose kuna ivavo Soromoni wakaraira chibharo chavaranda kusvikira nhasi.

²¹Israelilaiset eivät olleet pystyneet tuhoamaan heitä kaikkia, ja niin heidän jälkeläisiään oli yhä maassa. Heidän on tehtävä verotyötä vielä tänäkin päivänä.

²²Asi Soromoni haana kuita varanda pakati pavana vaIsiraeri, asi ivo vaiva varwi vake, navabatiri vake, namachinda ake, navakuru vake, navarairi vengoro dzake, navatasvi vamabhiza ake.

²²Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan asemaan. He palvelivat sotilaina, kuninkaan virkamiehinä ja päällikköinä sekä hänen sotavaunujensa päällikköinä, taistelijoina ja ajajina.

²³Ndivo vaiva vatariri vakuru vamabasa aSoromoni, vaiva namazana mashanu namakumi mashanu, vairairira vanhu vaibata basa.

²³Töiden valvojina Salomolla oli viisisataaviisikymmentä virkamiestä. Työvelvolliset olivat heidän alaisiaan.

²⁴Zvino mukunda waFarao wakabva kuguta raDhavhidhi, akaenda kuimba yake, yaakanga avakirwa naSoromoni; ipapo akavaka Miro.

²⁴Kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan palatsiinsa, jonka Salomo oli hänelle rakentanut, kuningas ryhtyi heti rakentamaan Milloa.

²⁵Katatu pagore Soromoni waibayira zvipiriso zvinopiswa nezvipiriso zvokuyananisa pamusoro pearitari yaakanga avakira Jehovha, akapisa zvinonhuhwira pamwechete nazvo paaritari yakanga iri pamberi paJehovha. Naizvozvo akapedza imba.

²⁵Kolmesti vuodessa Salomo uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli Herralle rakentanut, ja suitsutti Herran edessä. Temppeli oli silloin jo valmis.

²⁶Mambo Soromoni wakavakawo zvikepe zvizhinji paEZiyonigebheri, pedo neEroti, pamahombekombe eGungwa Dzvuku, panyika yaEdhomu.

²⁶Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon- Geberissä, joka on Edomin maassa Kaislameren rannalla lähellä Eilatia.

²⁷Hiramu akatuma nezvikepe izvo varanda vake, vaiva vafambisi vezvikepe vaiziva gungwa kwazvo, pamwechete navaranda vaSoromoni.

²⁷Hiram lähetti laivastoon Salomon väen avuksi omia miehiään, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita.

²⁸Vakasvika Ofiri, vakatorapo ndarama yakasvika matarenda ana mazana mana namakumi maviri vakauya nayo kuna mambo Soromoni.

²⁸He purjehtivat Ofiriin ja toivat sieltä kuningas Salomolle neljäsataakaksikymmentä talenttia kultaa.