¹Zvino Jehoshafati akanga ane fuma zhinji nokukudzwa kukuru; akawaniranawo naAhabhi.

¹Josafatilla oli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän otti pojalleen puolisoksi Ahabin tyttären.

²Zvino mamwe makore akati apfuura, iye akaburukira Samaria kuna Ahabhi. Ahabhi akamuurayira iye navanhu vaakanga anavo makwai nenzombe zhinji, akamukurudzira kuenda naye RamotiGiriyadhi.

²Muutaman vuoden kuluttua hän meni käymään Ahabin luona Samariassa. Ahab teurastutti paljon lampaita ja nautoja Josafatia ja hänen seuruettaan varten ja alkoi sitten taivuttaa häntä lähtemään sotaretkelle Ramot-Gileadia vastaan.

³Ipapo Ahabhi mambo waIsiraeri akati kuna Jehoshafati mambo waJudha, Muchaenda neni RamotiGiriyadhi here? Iye akapindura, akati, Ini ndakaita sewe, navanhu vangu savanhu vako; tichaenda newe kundorwa.

³Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: "Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi hänelle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan."

⁴Jehoshafati akati kuna mambo waIsiraeri, Dombobvunza hako shoko raJehovha nhasi.

⁴Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

⁵Zvino mambo waIsiraeri akaunganidza vaporofita, varume vaiva namazana mana, akati kwavari, Tiende kundorwa neRamotiGiriyadhi here, kana ndirege? Ivo vakati, Endai, nekuti Mwari achariisa mumaoko amambo.

⁵Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

⁶Asi Jehoshafati akati, Hakuchina mumwe muporofita waJehovha pano here, timubvunze?

⁶Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

⁷Mambo waIsiraeri akati kuna Jehoshafati, Mumwe murume achiko, watingabvunza kuda kwaJehovha naye, asi ini ndinomuvenga, nekuti haatongoporofiti zvakanaka pamusoro pangu, asi mazuva ose zvakaipa; ndiye Mikaya mwanakomana waImira. Jehoshafati akati, Mambo ngaarege kudaro.

⁷Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

⁸Zvino mambo waIsiraeri akadana muranda, akati, Kurumidza undotora Mikaya mwanakomana waImira.

⁸Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika."

⁹Zvino mambo waIsiraeri naJehoshafati mambo waJudha vakanga vagere mumwe nomumwe pachigaro chake choushe, vagere vakafuka nguvo dzavo dzoushe paruvazhe pasuwo reSamaria; vaporofita vose vakaporofita pamberi pavo.

⁹Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

¹⁰Zedhekia mwanakomana waKenaani akazviitira nyanga dzamatare, akati, Zvanzi naJehovha, Nedzidzi muchatunga vaSiria, kusvikira vapera.

¹⁰Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

¹¹Navamwe vaporofita vose vakaporofita saizvozvo, vakati, Endai RamotiGiriyadhi, muchakunda, nekuti Jehovha achariisa paruoko rwamambo.

¹¹Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹²Zvino nhume yakanga yandodana Mikaya yakataura kwaari, ikati, Tarirai, mashoko avaporofita anobvumirana achitaura zvakanaka kuna mambo; zvino ndinokumbira kuti shoko renyu rive seshoko romumwe wavo, mutaurewo zvakanaka.

¹²Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

¹³Ipapo Mikaya akati, NaJehovha mupenyu, izvo zvinorehwa naMwari wangu, ndizvo zvandichataura.

¹³Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Jumalani sanoo."

¹⁴Zvino akati achisvika kuna mambo, mambo akati kwaari, Mikaya, tiende kundorwa neRamotiGiriyadhi here, kana ndirege? Iye akati, Endai henyu, muchakunda; vachaiswa muruoko rwenyu.

¹⁴Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi: "Lähtekää vain. Voitto on teidän. Kaupunki annetaan teidän käsiinne."

¹⁵Mambo akati kwaari, Ndinofanira kukupikisa kangani kuti undiudze chokwadi yoga nezita raJehovha?

¹⁵Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?"

¹⁶Iye akati, Ndakaona vaIsiraeri vose vakapararira pamakomo samakwai asina mufudzi; Jehovha akati, Ava havana tenzi, mumwe nomumwe ngaadzokere kumusha kwake norugare.

¹⁶Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

¹⁷Mambo waIsiraeri akati kuna Jehoshafati, Handina kukuudza here, kuti haangaporofiti zvakanaka pamusoro pangu, asi zvakaipa?

¹⁷Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

¹⁸Mikaya akati, Zvino chinzwai shoko raJehovha, Ndakaona Jehovha agere pachigaro chake choushe, nehondo dzose dzokudenga dzimire kurudyi rwake nokuruboshwe rwake.

¹⁸Miika sanoi vielä: "Kuulkaa siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

¹⁹Ipapo Jehovha akati, Ndianiko achandonyengera Ahabhi, aende, andourawa paRamotiGiriyadhi? Zvino mumwe akataura achiti zvokuti, nomumwezve akati zvokuti.

¹⁹Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, Israelin kuninkaan, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

²⁰Zvino mweya ukabuda, ukamira pamberi paJehovha, ukati, Ini ndichandomunyengera. Jehovha akati kwauri, Neiko?

²⁰kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

²¹Iwo ukati, Ndichaenda, ndichava mweya wenhema mumiromo yavaporofita vake vose. Iye akati, Iwe ndiwe uchamunyengera, uchakundawo; enda hako, unoita saizvozvo.

²¹Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.'

²²Naizvozvo zvino, tarirai Jehovha akaisa mweya wenhema mumiromo yavaporofita venyu ava vose, asi Jehovha akataura zvakaipa pamusoro penyu.

²²Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

²³Ipapo Zedhekia mwanakomana waKenaani akaswedera, akarova Mikaya padama rake, akati, Mweya waJehovha wakaenda nepiko uchibva kwandiri kundotaura newe?

²³Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

²⁴Mikaya akati, Uchazviona musi uyo wauchandovanda nawo mukamuri yomukati.

²⁴Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

²⁵Ipapo mambo waIsiraeri akati, Batai Mikaya, mumuise kuna Amoni mubati weguta, nokuna Joashi mwanakomana wamambo,

²⁵Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

²⁶muti, Zvanzi namambo, Pinzai munhu uyu mutirongo, mumupe zvokudya zvokutambudzika, nemvura yokutambudzika, kusvikira ndichidzoka norugare.

²⁶Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

²⁷Ipapo Mikaya akati, Kana mukatongodzoka norugare, Jehovha haana kutaura neni. Akati, Inzwai, imwi vanhu, imwi mose.

²⁷Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

²⁸Naizvozvo mambo waIsiraeri naJehoshafati mambo waJudha vakaenda RamotiGiriyadhi.

²⁸Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

²⁹Zvino mambo waIsiraeri akati kuna Jehoshafati, Ini ndichazvishandura, ndigondorwa; asi iwe chifuka nguvo dzako dzoushe. Mambo waIsiraeri akazvishandura, akandorwa.

²⁹Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita, ja niin he lähtivät taisteluun.

³⁰Zvino mambo weSiria akanga araira vatariri vengoro dzake, akati, Regai kurwa navaduku kana navakuru, asi namambo waIsiraeri oga.

³⁰Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa päälliköille käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

³¹Zvino vatariri vengoro vakati vachiona Jehoshafati, vakati, Ndiye mambo waIsiraeri. Naizvozvo vakatsaukira kundorwa naye; asi Jehoshafati wakaridza mhere, Jehovha akamubatsira; Mwari akavakurudzira kumurega.

³¹Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

³²Zvino vatariri vengoro vakati vachiona kuti haazi mambo waIsiraeri, vakadzoka pakumutevera.

³²Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

³³Zvino mumwe murume akawembura uta hwake asingashumbi hake, akafura mambo waIsiraeri pakati pezvisungo zvenguvo dzake dzokurwa nadzo; ipapo mambo akati kumufambisi wengoro, Dzoka, undiise kunze kwehondo, nekuti ndakuvadzwa kwazvo.

³³Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

³⁴Kurwa kukanyanya kwazvo nomusi uyo; asi mambo waIsiraeri wakazvitsigira mungoro yake akarwa navaSiria kusvikira madekwana; zvino panguva yokuvira kwezuva akafa.

³⁴Mutta taistelu riehui koko päivän kiivaana, ja niin Israelin kuningas joutui olemaan vaunuissaan taistelukentällä iltaan asti. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.