¹Zvino Joabhu akaudzwa, zvichinzi Tarira, mambo unochema nokuungudzira Abhusaromu.

¹(H19:2)Joabille kerrottiin: "Kuningas vain itkee ja suree Absalomia."

²Naizvozvo kukunda kwezuva iro kwakashandurwa kukava kuchema kwavanhu vose, nekuti vanhu vakanzwa zuva iro zvichinzi, Mambo unochema mwanakomana wake.

²(H19:3)Sotaväen voitonriemu muuttui suruksi, kun se kuuli kuninkaan surevan poikaansa.

³Vanhu vakapinda muguta zuva iro vachiverevedza, savanhu vanonyara kana vachitiza kurwa.

³(H19:4)Miehet palasivat sinä päivänä kaupunkiin vähin äänin niin kuin taistelusta paennut joukko, joka häpeissään tulee takaisin.

⁴Mambo akafukidza chiso chake, mambo akachema nenzwi guru, achiti, Haiwa, mwana wangu Abhusaromu, Abhusaromu, mwana wangu, mwana wangu!

⁴(H19:5)Kuningas oli peittänyt kasvonsa ja huusi suureen ääneen: "Poikani Absalom, Absalom, poikani, poikani!"

⁵Ipapo Joabhu akapinda mumba kuna mambo, akati, Nhasi manyadza zviso zvavaranda venyu vose vakaponesa upenyu bwenyu nhasi, neupenyu hwevanakomana navanasikana venyu, noupenyu hwevakadzi venyu, noupenyu hwevarongo venyu;

⁵(H19:6)Silloin Joab meni sisälle kuninkaan luo ja sanoi: "Sinä olet nyt loukannut miehiäsi, jotka ovat tänään pelastaneet sinun henkesi ja myös poikiesi, tyttäriesi, vaimojesi ja sivuvaimojesi hengen.

⁶nekuti munoda ivo vanokuvengai, muchivenga vanokudai. nekuti makatiratidza nhasi, kuti hamuna hanya namachinda navaranda, nekuti nhasi ndaona, kuti Abhusaromu akanga achiri mupenyu, nesu tose takafa hedu nhasi, maifarira izvozvo.

⁶(H19:7)Sinä rakastat vihamiehiäsi ja vihaat niitä, jotka rakastavat sinua! Olet tänään osoittanut, etteivät päällikkösi ja miehesi merkitse sinulle mitään. Tänään olen nähnyt, että jos me kaikki olisimme kaatuneet mutta Absalom olisi jäänyt henkiin, mielestäsi kaikki olisi ollut kohdallaan.

⁷Naizvozvo zvino simukai, mubude, mundotaura navaranda venyu, muvanyaradze; nekuti ndinokupikirai naJehovha, kuti kana musingabudi, hakuna munhu ungasara nemwi usiku hwuno; izvozvo zvingava zvakaipa kwamuri kukunda zvakaipa zvose zvakakuwirai kubva pawuduku bwenyu kusvikira zvino.

⁷(H19:8)Nouse nyt! Mene ulos ja kiitä miehiäsi. Minä vannon Herran kautta, että ellet mene, tänä yönä kaikki miehesi jättävät sinut. Se olisi pahin onnettomuus, minkä olet eläessäsi kokenut."

⁸Ipapo mambo akasimuka, akandogara pasuwo. Vakaudza vanhu vose, vachiti, Tarirai, mambo ugere pasuwo; vanhu vose vakauya pamberi pamambo.

⁸(H19:9)Silloin kuningas nousi ja asettui istumaan porttikäytävään. Kansalle ilmoitettiin: "Nyt kuningas istuu portilla", ja kaikki saapuivat kuninkaan luo. Israelilaiset olivat paenneet kukin kotiinsa.

⁹Asi vanhu vose vakanga vachiita bope kumarudzi ose avaIsiraeri, vachiti, Mambo wakatirwira pamaoko avavengi vedu, akatiponesa pamaoko avaFirisitia, zvino wabva panyika achitiza Abhusaromu.

⁹(H19:10)Israelin heimojen miehet alkoivat nyt syytellä toisiaan ja puhua: "Kuningas Daavid pelasti meidät vihollistemme käsistä, hän vapautti meidät filistealaisten vallasta, ja nyt hän on joutunut pakenemaan maasta Absalomin tieltä.

¹⁰Asi Abhusaromu watakanga tazodza kuti ave mambo wedu, wafa pakurwa. Zvino munoregereiko kutaurirana kudzosa mambo?

¹⁰(H19:11)Ja Absalom, jonka me voitelimme hallitsijaksemme, on saanut surmansa taistelussa. Miksi te ette tee mitään hakeaksenne kuninkaan takaisin?" Nämä israelilaisten puheet tulivat kuninkaan tietoon.

¹¹Zvino mambo Dhavhidhi wakatuma nhume kuna Zhadhoki naAbhiatari vapristi, akati, Taurai kuvakuru vaJudha, muti, Imi munononokereiko kudzosa mambo kumba kwake? nekuti mambo wakanzwa kuti vaIsiraeri vose vanotaura kuti adzoswe kumba kwake.

¹¹(H19:12)Silloin Daavid lähetti papeille, Sadokille ja Abjatarille, tällaisen viestin: "Puhukaa Juudan vanhimmille näin: 'Olen kuullut, mitä israelilaiset suunnittelevat. Aiotteko te olla viimeiset tuomaan minut takaisin palatsiini?

¹²imwi muri hama dzangu, muri mafupa angu nenyama yangu, zvino munononokerei kudzosa mambo?

¹²(H19:13)Te olette veljiäni, samaa lihaa ja verta kuin minä. Tekö olisitte viimeiset tuomaan kuninkaan takaisin?'

¹³Zvino muti kuna Amasa, Iwe hausi pfupa rangu nenyama yangu here? Mwari ngaandirove, arambe achidaro, kana iwe usingazovi mukuru wehondo nguva yose pamberi pangu panzvimbo yaJoabhu.

¹³(H19:14)Amasalle taas sanokaa: 'Sinä olet samaa lihaa ja verta kuin minä. Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jollei sinusta nyt tule sotaväkeni päällikkö Joabin tilalle.'"

¹⁴Akarereudza moyo yavanhu vose vaJudha somoyo womunhu mumwe; naizvozvo vakatuma shoko kuna mambo, vakati, Dzokai, imwi navaranda venyu vose.

¹⁴(H19:15)Näin kuningas Daavid sai kaikki Juudan asukkaat yhtenä miehenä kääntymään puolelleen, ja he lähettivät hänelle viestin: "Palaa kaikkien miestesi kanssa takaisin."

¹⁵Naizvozvo mambo akadzoka akasvika paJoridhani VaJudha vakasvika paGirigari, vakasangana namambo, vakayambusa mambo Joridhani.

¹⁵(H19:16)Kuningas lähti paluumatkalle ja saapui Jordanille. Juudan miehet olivat tulleet Gilgaliin mennäkseen kuningasta vastaan ja tuodakseen hänet Jordanin yli.

¹⁶Zvino Shimei mwanakomana waGera, muBhenjamini, wakange agere Bhahurimu, wakakurumidza akaburuka navarume vaJudha kundosangana namambo Dhavhidhi.

¹⁶(H19:17)Myös benjaminilainen Simei, Geran poika, joka oli kotoisin Bahurimista, kiirehti yhdessä Juudan miesten kanssa alas Jordanille kuningas Daavidia vastaan.

¹⁷Iye waiva navarume veBhenjamini vane chiuru chimwe, naZibha, muranda weimba yaSauro, navanakomana vake vane gumi navashanu, navaranda vake vane makumi maviri; ivo vakayambuka Joridhani pamberi pamambo.

¹⁷(H19:18)Hänen mukanaan tuli tuhat benjaminilaista sekä Saulin perheen palvelija Siba viidentoista poikansa ja kahdenkymmenen orjansa kanssa. He ehtivät Jordanille ennen kuninkaan tuloa

¹⁸Igwa rikaenda kundoyambusa veimba yamambo, nokuita sezvavaida. Ipapo Shimei mwanakomana waGera wakazviwisira pasi pamberi pamambo, iye akayambuka Joridhani.

¹⁸(H19:19)ja tekivät parhaansa auttaakseen kuninkaan perhettä joen ylityksessä ja täyttääkseen kuninkaan toivomukset. Kun kuningas oli lähdössä ylittämään Jordania, Geran poika Simei heittäytyi hänen eteensä

¹⁹Akati kuna mambo, Ishe wangu ngaarege kundipa mhaka; regai henyu kurangarira kutadza komuranda wenyu zuva riya rokubuda kwashe wangu paJerusaremu; mambo ngaarege hake kurangarira izvozvo pamoyo pake.

¹⁹(H19:20)ja sanoi: "Herrani, anna anteeksi rikokseni äläkä muistele, kuinka pahasti palvelijasi käyttäytyi silloin kun herrani ja kuninkaani lähti Jerusalemista. Kuningas, kunpa et muistelisi sitä!

²⁰nekuti muranda wenyu unoziva kuti ndakatadza; naizvozvo tarirai, nhasi ndauya ndichitangira vose veimba yaJosefa, ndakaburuka kuzosangana nashe wangu mambo.

²⁰(H19:21)Ymmärrän, että olen tehnyt väärin, ja siksi olen ensimmäisenä koko Joosefin heimosta tullut tänään herraani ja kuningastani vastaan."

²¹Asi Abhishai mwanakomana waZeruya, akapindura akati, Shimei haafaniri here kuurawa pamusoro pechinhu ichi, nekuti wakatuka muzodzwa waJehovha?

²¹(H19:22)Abisai, Serujan poika, sanoi silloin: "Eikö Simein ole kuoltava, koska hän on kironnut Herran voideltua?"

²²Dhavhidhi akati, Ndine mhosva yeiko nemi, imwi vanakomana vaZeruya, zvamunoda kuva vavengi vangu nhasi? Kungaurawa munhu mumwe waIsiraeri nhasi here? Munoti handizivi here kuti ndiri mambo waIsiraeri nhasi?

²²(H19:23)Mutta Daavid vastasi: "Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Miksi te yritätte johtaa minua harhaan? Pitäisikö jonkun israelilaisen kuolla tänä päivänä, kun minä tiedän jälleen olevani Israelin kuningas?"

²³Mambo akati kuna Shimei, Haungafi. Mambo akapika kwaari.

²³(H19:24)Ja kuningas sanoi Simeille: "Ei sinun tarvitse kuolla." Tämän hän vahvisti valallaan.

²⁴Zvino Mefibhosheti mwanakomana waSauro wakaburuka kuzosangana namambo; asi iye wakange asina kushambidza tsoka dzake, kana kupetura ndebvu dzake, kana kusuka nguvo dzake, kubva pazuva rakaenda mambo kusvikira zuva raakadzoka naro norugare.

²⁴(H19:25)Myös Mefiboset, Saulin pojanpoika, oli tullut kuningasta vastaan. Hän oli antanut jalkojensa ja partansa olla hoitamatta ja vaatteidensa pesemättä kuninkaan lähdöstä aina siihen asti, kun tämä onnellisesti saapui takaisin.

²⁵Zvino wakati asvika Jerusaremu kuzosangana namambo, mambo akati kwaari, Wakaregereiko kuenda neni, Mefibhosheti?

²⁵(H19:26)Kun Mefiboset tuli Jerusalemista kuningasta vastaan, kuningas kysyi häneltä: "Miksi et lähtenyt minun mukaani, Mefiboset?"

²⁶Iye akapindura akati, Ishe wangu mambo, muranda wangu wakandinyengera; nekuti muranda wenyu wakati, ndichazviisira chigaro pambongoro, ndiitasve, ndiende namambo, nekuti muranda wenyu chirema.

²⁶(H19:27)Hän vastasi: "Herrani ja kuninkaani, palvelijani petti minut. Minä sanoin hänelle: 'Tuo minulle satuloitu aasi, niin nousen sen selkään ja lähden kuninkaan mukaan' -- minähän olen rampa.

²⁷Iye akandochera muranda wenyu kunashe wangu mambo; asi ishe wangu mambo wakafanana nomutumwa waMwari, naizvozvo itai henyu sezvamunoda.

²⁷(H19:28)Mutta hän puhuikin minusta pahaa herralleni ja kuninkaalleni. Sinä, herrani ja kuninkaani, olet kuitenkin kuin Jumalan enkeli; tee siis niin kuin katsot parhaaksi.

²⁸nekuti vose veimba yababa vangu vaifanira kuurawa nashe wangu mambo; kunyange zvakadaro makagadza muranda wenyu pakati pavaidya patafura yenyu. Ini ndichine simba reiko rokuchema naro kuna mambo?

²⁸(H19:29)Sinulla olisi ollut oikeus surmata koko isäni suku, mutta sinä asetit minut, palvelijasi, niiden joukkoon, jotka aterioivat pöydässäsi. Olisiko minulla enää oikeutta muuhun, voisinko enää anoa mitään kuninkaalta?"

²⁹Mambo akati kwaari, Ucharamba uchitaureiko? Ndinoti, Iwe naZibha govanai nyika.

²⁹(H19:30)Kuningas sanoi hänelle: "Ei sinun tarvitse puhua enempää. Minä käsken, että sinä ja Siba saatte jakaa sukusi maat keskenänne."

³⁰Mefibhosheti akati kuna mambo, Iye ngaatore hake zvose, ishe wangu mambo zvaakadzokera kumba kwake norugare.

³⁰(H19:31)Mefiboset vastasi: "Ottakoon Siba vaikka kaiken! Onhan herrani ja kuninkaani nyt palannut onnellisesti kotiin."

³¹NaBharizirai muGiriyadhi wakaburukawo achibva Rogerimi, akayambuka Joridhani namambo, kuzomuperekedzera mhiri kwaJoridhani.

³¹(H19:32)Myös gileadilainen Barsillai oli tullut Rogelimista saattaakseen kuninkaan Jordanille ja hyvästelläkseen hänet siellä.

³²Zvino Bharizirai wakange ari mutana kwazvo, wakange asvika makore makumi masere; wakange avigira mambo zvokudya panguva yokugara kwake paMahanaimi, nekuti wakange akafuma kwazvo.

³²(H19:33)Barsillai oli hyvin vanha, jo kahdeksankymmenen ikäinen. Hän oli huolehtinut kuninkaan ylläpidosta tämän oleskellessa Mahanaimissa, sillä hän oli hyvin varakas mies.

³³Mambo akati kuna Bharizirai, Hendei, tiyambuke tose, ini ndichakuraramisa kwandiri paJerusaremu.

³³(H19:34)Kuningas sanoi Barsillaille: "Tule sinäkin kanssani, niin saat asua vieraanani Jerusalemissa."

³⁴Bharizirai akati kuna mambo, Makore oupenyu hwangu achava manganiko, kuti ndikwire Jerusaremu namambo?

³⁴(H19:35)Barsillai vastasi: "Mahtaako minulla enää olla kylliksi elinvuosia, jotta minun kannattaisi lähteä kuninkaan mukaan Jerusalemiin?

³⁵Nhasi ndava namakore makumi masere; ini ndichagona kutsaura zvakanaka kune zvakaipa here? Muranda wenyu uchagona kuravira zvakanaka zvaanodya kana zvaanomwa here? Ndichagona kunzwa manzwi avarume navakadzi kana vachiimba here? Muranda wenyu ucharemedzereiko ishe wangu mambo?

³⁵(H19:36)Olen jo kahdeksankymmenen. Erottaisinko enää hyvää huonosta, maistuisivatko ruoat ja juomat enää palvelijallesi, välittäisinkö enää kuunnella laulajia ja laulajattaria? Pitäisikö palvelijastasi tulla vielä taakka herralleni ja kuninkaalleni?

³⁶Muranda wenyu wakange achingoda hake kuyambuka Joridhani namambo; zvino mambo ungandiripira izvozvo nomubayiro wakadai seiko?

³⁶(H19:37)Saatan sinua, kuningas, ainoastaan Jordanin tuolle puolelle. Minkä vuoksi kuninkaan pitäisi palkita minut niin runsaasti?

³⁷Regai, muranda wenyu adzoke hake, ndinofira hangu muguta rangu, pamarinda ababa vangu namai vangu; asi hoyo muranda wenyu Chimhamu, iye ngaayambuke nashe wangu mambo, mugomuitira iye sezvamunoda.

³⁷(H19:38)Salli minun kääntyä takaisin, niin että saan kuolla kotikaupungissani, jonne myös isäni ja äitini on haudattu. Lähteköön sen sijaan palvelijasi Kimham herrani ja kuninkaani mukaan. Tee hänelle niin kuin katsot parhaaksi."

³⁸Mambo akapindura akati, Chimhamu uchayambuka neni, ini ndichamuitira iye sezvaunoda iwe; zvose zvaunoreva kwandiri ndichakuitira izvo.

³⁸(H19:39)Kuningas sanoi: "Seuratkoon sitten Kimham minua. Minä teen hänelle niin kuin sinä toivot, ja myös sinun hyväksesi olen tekevä kaiken, mitä haluat."

³⁹Vanhu vose vakayambuka Joridhani, naiye mambo akayambukawo; mambo akatsvoda Bharizirai akamuropafadza, iye akadzokera kumusha kwake.

³⁹(H19:40)Sitten koko väkijoukko meni Jordanin yli, ja myös kuningas ylitti joen. Kuningas suuteli Barsillaita ja toivotti hänelle kaikkea hyvää, ja Barsillai palasi kotikaupunkiinsa.

⁴⁰Naizvozvo mambo akapfuurira Girigari, Chimhamu akayambuka naye, navanhu vose vaJudha vakapfuudzira mberi mambo, uyewo hafu yavanhu vaIsiraeri.

⁴⁰(H19:41)Kuningas jatkoi matkaansa Gilgaliin, ja Kimham kulki hänen mukanaan. Koko Juudan väki ja puolet israelilaisista saattoi kuningasta.

⁴¹Zvino varume vose vaIsiraeri vakauya kuna mambo, vakati kuna mambo, Hama dzedu, varume vaJudha, vakakubireiko, vakayambusa mambo naveimba yake Joridhani, pamwechete navarume vose vaDhavhidhi?

⁴¹(H19:42)Sitten kuitenkin Israelin miehet tulivat sanomaan kuninkaalle: "Miksi veljemme, Juudan miehet, ovat meidän tietämättämme tuoneet sinut, perheesi ja kaikki sotilaasi Jordanin yli?"

⁴²Varume vose vaJudha vakapindura varume vaIsiraeri, vakati, nekuti mambo ihama yedu yomumba; matsamwireiko nemhaka iyi? Ko isu takatongodya zvamambo here? Iye wakatongotipa chipo here?

⁴²(H19:43)Juudan miehet vastasivat israelilaisille: "Sen vuoksi, että kuningas on meille läheisempi. Ja miksi te tästä suututte? Olemmeko me muka syöneet kuninkaan suihimme tai ryöstäneet hänet itsellemme?"

⁴³Varume vaIsiraeri vakapindura varume vaJudha, vakati, Isu tine migove ine gumi kuna mambo, naDhavhidhi ndewedu kukunda imi; zvino imwi makatizvidzireiko, zvamusina kutanga kurangana nesu pamusoro pokudzosa mambo wedu? Asi mashoko avarume vaJudha akanga achityisa kukunda mashoko avarume vaIsiraeri.

⁴³(H19:44)Israelilaiset sanoivat Juudan miehille: "Meillä on suurempi oikeus kuninkaaseen, koska meitä on kymmenen heimoa ja me olemme heimoina vanhempia kuin te. Miksi te olette syrjineet meitä? Mehän ensimmäisinä aloimme puhua, että kuninkaamme pitäisi tuoda takaisin." Mutta Juudan miehet vastasivat vielä jyrkemmin kuin israelilaiset olivat puhuneet.