¹Zvino Jehovha wakashanyira Sara sezvaakange ataura; Jehovha ndokuita kuna Sara sezvaakange areva.

¹Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen.

²Sara ndokuva nemimba, ndokuberekera Abhura­hamu mwanakomana pakukwegura kwake panguva yakatarwa Mwari yaakange areva kwaari.

²Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut.

³Zvino Abhurahamu wakatumidza zita remwanakomana wake, waakaberekerwa, Sara waakamuberekera kuti: Isaka.

³Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak.

⁴Abhurahamu ndokudzingisa mwanakomana wake Isaka ane mazuva masere, Mwari sezvaakamuraira.

⁴Kahdek- santena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympäri- leikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt.

⁵NaAbhurahamu wakange ane makore zana, Isaka mwanakomana wake paakamuberekerwa.

⁵Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi.

⁶Sara ndokuti: Mwari wandiita chiseko, wose uno­nzwa uchaseka neni.

⁶Saara sanoi: "Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani."

⁷Zvino wakati: Ndiani waimboti kuna Abhurahamu: Sara achayamwisa vana? Nekuti ndamuberekera mwanakomana pakukwegura kwake.

⁷Ja Saara sanoi vielä: "Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: 'Saara imettää poikia'? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään."

⁸Mwanakomana ndokukura, ndokuru­murwa. Abhurahamu ndokuita mabiko makuru nemusi wekurumurwa kwalsaka.

⁸Iisak kasvoi, ja hänet vieroitettiin, ja Abraham järjesti Iisakin vieroituspäivänä suuret pidot.

⁹Zvino Sara wakaona mwanakomana waHagari, muEgipita, waakaberekera Abhurahamu, achiseka.

⁹Saara huomasi, että Abrahamin ja egyptiläisen Hagarin poika Ismael ilvehti,

¹⁰Naizvozvo wakati kuna Abhurahamu: Dzinga mukadzi nhapwa uyu ne­mwanakomana wake, nekuti mwanako­mana wemukadzi nhapwa uyu haangavi mudyi wenhaka pamwe nemwanakomana wangu, pamwe naIsaka.

¹⁰ja silloin hän sanoi Abrahamille: "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa."

¹¹Shoko iro rakava rakaipa kwazvo pameso paAbhurahamu, nekuda kwe­mwanakomana wake.

¹¹Tämän kuullessaan Abraham pahastui kovin Ismaelin puolesta.

¹²Mwari ndokuti kuna Abhurahamu: Ngazvirege hazvo kuva zvakaipa pameso pako nekuda kwemukomana uye nekuda kwemukadzi nhapwa wako; pazvose Sara zvaataura kwauri, teerera kushoko rake, nekuti kuna Isaka ndiko kuchatumidzwa mbeu yako.

¹²Mutta Jumala sanoi Abrahamille: "Älä niin kovin sure tuon pojan ja orjattaresi puolesta, vaan noudata kaikessa Saaran mieltä, sillä vain Iisakin jälkeläisiä sano- taan sinun lapsiksesi.

¹³Asi nemwa­nakomana wemukadzi nhapwa ndichamuita rudzi rukuru, nekuti imbeu yako.

¹³Mutta myös orjattaren pojasta minä annan kasvaa suuren kansan, sillä hän- kin on sinun jälkeläisesi."

¹⁴Abhurahamu ndokumuka mangwa­nani-ngwanani, akatora chingwa neguchu remvura, akapa kuna Hagari, akaisa pafudzi rake, nemwana, akamuendesa. Zvino wakaenda akadzungaira murenje reBheerishe­bha.

¹⁴Abraham nousi aamulla varhain, otti leipää ja vesileilin, pani ne Hagarin selkään ja lähetti hänet ja Ismaelin matkaan. Hagar lähti ja harhaili Beerse- ban autiomaassa.

¹⁵Zvino mvura yakati yapera muguchu, ndokukanda mwana munyasi merimwe gwenzi.

¹⁵Mutta kun vesi loppui leilistä, hän jätti pojan pensaan alle

¹⁶Ndokunogara pasi pakatarisana naye, chinhambwe chinenge chingasvika museve pakupotserwa; nekuti wakati: Ndi­rege kuona kufa kwemwana. Ndoku­gara pakatarisana naye, ndokusimudza inzwi rake ndokuchema.

¹⁶ja meni istumaan syrjemmälle, noin jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: "Minä en kestä nähdä lapsen kuolevan." Ja Hagarin istuessa syrjempänä poika alkoi ääneensä itkeä.

¹⁷Zvino Mwari wakanzwa inzwi remuko­mana; mutumwa waMwari ndokudanidzira kuna Hagari kubva kudenga, ndokuti kwaari: Chii Hagari? Usatya, nekuti Mwari wanzwa inzwi remukomana apo paari.

¹⁷Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli kutsui taivaasta Hagaria ja sanoi hänelle: "Mikä sinun on, Hagar? Älä ole huolissasi. Jumala on kuullut pojan itkun.

¹⁸Simuka, simudza mukomana, umubate neruoko rwako, nekuti ndicha­muita rudzi rukuru.

¹⁸Nouse, nosta poika maasta ja pidä hänestä hyvää huolta. Minä annan hänestä polveutua suuren kansan."

¹⁹Mwari ndokusvinudza meso ake, zvino wakaona tsime remvura ndokuenda, ndokuzadza guchu nemvura, ndokumwisa mukomana.

¹⁹Ja Jumala avasi Hagarin silmät, niin että hän näki lähellään kaivon, ja hän meni täyttämään leilin vedellä ja antoi pojan juoda.

²⁰Zvino Mwari wakava nemukomana, akakura, ndokugara murenje, akava mufuri wemiseve.

²⁰Poika kasvoi aikuiseksi, ja Jumala oli hänen kanssaan. Hän jäi autiomaahan asumaan, ja hänestä tuli taitava jousimies.

²¹Zvino wakagara murenje reParani, mai vake ndokumutorera mukadzi kunyika yeEgipita.

²¹Hän asui Paranin autiomaassa, ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptistä.

²²Zvino zvakaitika nenguva iyo kuti Abhimereki naPikori mukuru wehondo yake vakataura naAbhurahamu, vachiti: Mwari unewe pazvinhu zvose zvaunoita;

²²Niihin aikoihin Abimelek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol sanoivat Abrahamille: "Jumala on sinun kanssasi kaikessa mitä teet.

²³Nai­zvozvo zvino ndipikire pano naMwari kuti haungandinyengeri ini kana mwana wangu kana mwana wemwana wangu; asi sezvandakakuitira tsitsi, uchaitawo kwandiri, nekunyika mawakagara uri mutorwa.

²³Vanno nyt minulle Jumalan kautta, ettet ole petollinen minua etkä minun sukuani etkä jälkeläisiäni kohtaan, vaan osoitat minua ja tätä maata kohtaan, missä nyt asut muukalaisena, samaa vilpittömyyttä ja hyvyyttä, jota minä olen sinulle osoittanut."

²⁴Abhurahamu ndokuti: Ndichapika.

²⁴Abraham sanoi: "Minä vannon."

²⁵Zvino Abhurahamu wakatsiura Abhime­reki nekuda kwetsime remvura varanda vaAbhimereki ravakange vatora nesimba.

²⁵Abraham valitti kuitenkin Abimelekille, että tämän miehet olivat anastaneet erään kaivon omaan käyttöönsä.

²⁶Abhimereki ndokuti: Handizivi wakaita chinhu ichi, newe hauna kundiudza, handina kumbozvinzwa, asi nhasi.

²⁶Abimelek sanoi: "Minä en tiedä, kuka tämän on tehnyt. Sinä et ole puhunut siitä aikaisem- min, vasta nyt kuulen siitä ensimmäisen kerran."

²⁷Abhurahamu ndokutora makwai nenzo­mbe, akapa Abhimereki; uye va­kaita sungano vari vaviri.

²⁷Sitten Abraham antoi Abimelekille lampaita, vuohia ja nautakarjaa, ja he tekivät keskenään liiton.

²⁸Abhurahamu akatsaura masheche manomwe emakwai.

²⁸Mutta Abraham otti seitsemän nuorta lammasta erilleen muista.

²⁹Abhimereki ndokuti kuna Abhurahamu: Masheche awa manomwe awatsaura chii?

²⁹Silloin Abimelek kysyi häneltä: "Mitä tarkoittavat nuo seitsemän lammasta, jotka olet pannut erilleen?"

³⁰Iye ndokuti: Nekuti uchagamuchira paruoko rwangu masheche awa mano­mwe, kuti ave uchapupu kwandiri, kuti ndaka­chera tsime iri.

³⁰Abraham vastasi: "Sinun tulee ottaa minulta vastaan nämä seitsemän lammasta merkiksi siitä, että minä olen sen kaivon kaivattanut."

³¹Naizvozvo wakatumidza nzvimbo iyo kuti Bheerishebha, nekuti ndipo pavakapika vari vaviri.

³¹Tämän vuoksi paikka sai nimen Beerseba, sillä siellä he vannoivat valan toisilleen.

³²Naizvozvo vakaita sungano paBheeri­shebha. Abhimereki ndokusimuka, naPikori mukuru wehondo yake, ndokudzokera ku­nyika yevaFirisitia.

³²Kun he olivat tehneet liiton Beersebassa, Abime- lek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol palasivat filistealaisten maahan.

³³Abhurahamu ndoku­sima mutamarisiki* paBheerishe­bha, ndokudanapo zita raJehovha Mwari wekusingaperi.

³³Abraham istutti tamaris- kipuun Beersebaan ja rukoili siellä Herraa, ikuista Jumalaa.

³⁴Abhurahamu akagara ari mutorwa panyika yavaFirisitia mazuva mazhinji.

³⁴Abraham asui kauan muukalaisena filis- tealaisten maassa.