¹Zedhekia wakatanga kubata ushe ava namakore ana makumi maviri nerimwe, akabata ushe paJerusaremu makore ane gumi nerimwe; zita ramai vake rakanga riri Hamutari mukunda waJeremiya weRibhina.

¹Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli libnalainen Hamutal, Jeremian tytär.

²Akaita zvakaipa pamberi paJehovha netsika dzose dzaJehoiakimu.

²Sidkia teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan samoin kuin Jojakim oli tehnyt.

³nekuti izvozvo zvakaitirwa Jerusaremu naJudha nokuda kokutsamwa kwaJehovha, kusvikira avarashira kure kwaari; Zedhikia akamukira mambo weBhabhironi.

³Herran vihan tähden Jerusalemille ja Juudalle kävi niin kuin kävi. Herra heitti ne viimein pois silmiensä edestä. Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan.

⁴Zvino negore repfumbamwe rokubata kwake ushe, nomwedzi wegumi, nezuva regumi romwedzi, Nebhukadhirezari mambo weBhabhironi akasvika, iye nehondo yake yose, kuzorwa neJerusaremu, vakadzika matende avopo, vakarikomba nenhare.

⁴Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle. Hänen joukkonsa ryhtyivät saartamaan kaupunkia ja rakensivat sen ympärille piiritysvallin.

⁵Naizvozvo guta rakakombwa kusvikira pagore regumi nerimwe ramambo Zedhekia.

⁵Kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.

⁶Zvino nomwedzi wechina, nezuva repfumbamwe romwedzi, nzara ikanyanya kwazvo paguta, vanhu venyika vakashaiwa zvokudya.

⁶Tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä oli pahimmillaan eikä asukkailla ollut enää ruoan murentakaan,

⁷Vakaputsa rusvingo rweguta, vanhu vose vehondo vakatiza, vakabuda muguta vusiku nenzira yesuwo, pakati pamadziro maviri aiva pamunda wamambo; (zvino vaKaradhea vakanga vakakomba guta); vakaenda nenzira yokurenje.

⁷kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kuningas ja hänen sotilaansa lähtivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. He pakenivat Jordanin laaksoa kohti,

⁸Asi hondo yavaKaradhea yakatevera mambo, vakabata Zedhekia pamapani eJeriko, hondo yake yose ikapararira ikabva kwaari.

⁸mutta babylonialaisten joukot ajoivat Sidkiaa takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.

⁹Zvino vakabata mambo, vakaenda naye kuna mambo weBhabhironi paRibhira munyika yeHamati, iye akamutongerapo.

⁹Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan, Hamatin maahan. Siellä Nebukadnessar julisti hänelle tuomion.

¹⁰Mambo weBhabhironi akauraya vanakomana vaZedhekia iye achizviona, akaurayawo machinda ose aJudha paRibhira.

¹⁰Babylonian kuningas surmautti Sidkian pojat isän silmien edessä. Myös kaikki Juudan päämiehet Nebukadnessar surmautti Riblassa.

¹¹Akatumbura meso aZedhekia, mambo weBhabhironi akamusunga namatare, akamuisa Bhabhironi, akamusunga mutirongo kusvikira pazuva rokufa kwake.

¹¹Sidkialta itseltään hän käski sokaista silmät ja käski panna hänet pronssikahleisiin. Nebukadnessar vei hänet Babyloniin ja heitti vankilaan. Siellä Sidkia joutui olemaan kuolemaansa saakka. pakkosiirto

¹²Zvino nomwedzi wechishanu, nezuva regumi romwedzi, negore regumi namapfumbamwe ramambo Nebhukadhirezari mambo weBhabhironi, Nebhuzaradhani mukuru wavarindi, waimira pamberi pamambo weBhabhironi, wakasvika Jerusaremu.

¹²Viidennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin pannakseen täytäntöön hallitsijansa määräykset.

¹³Akapisa imba yaJehovha, neimba yamambo; akapisawo dzimba dzose dzeJerusaremu, dzimba dzose huru, nomoto.

¹³Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.

¹⁴Hondo yose yavaKaradhea, yakanga inomukuru wavarindi, ikaputsa masvingo ose eJerusaremu kunhivi dzose.

¹⁴Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.

¹⁵Ipapo Nebhuzaradhani mukuru wavarindi akatapa vamwe varombo chaivo vavanhu, navamwe vanhu vakanga vasara muguta, navakanga vanyengera vakaenda kuna mambo weBhabhironi, navakanga vasara kuvazhinji.

¹⁵Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.

¹⁶Asi Nebhuzaradhani mukuru wavarindi akasiya vamwe varombo chaivo venyika, kuti vave varimi veminda yemizambiringa nemimwe minda.

¹⁶Osan köyhästä väestä henkikaartin päällikkö Nebusaradan jätti työläisiksi viinitarhoihin ja pelloille.

¹⁷VaKaradhea vakaputsanya mbiru dzendarira dzakanga dziri mumba maJehovha, nezvingoro, nedziva rendarira, zvakanga zviri mumba maJehovha, vakaenda nendarira yazvo yose Bhabhironi.

¹⁷Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.

¹⁸Vakatorawo hari nefoshoro nembato dzemwenje, nembiya, nezvirongo, nenhumbi dzose dzendarira dzavaibata nadzo.

¹⁸He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, vihmontamaljat, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.

¹⁹Nemikombe, nezvaenga zvomoto, nembiya, nehari, nezvitimiko zvemwenje, nezvirongo, nemidziyo, zvose zvakanga zviri zvendarama nezvose zvakanga zviri zvesirivha, mukuru wavarindi akazvitora.

¹⁹Henkikaartin päällikkö vei maljat, tuliastiat, vihmontamaljat, hiiliastiat, kynttilänjalat, kupit ja pikarit, jotka olivat kaikki puhdasta kultaa tai hopeaa.

²⁰Mbiru mbiri, nedziva rimwe, nehando gumi nembiri dzendarira dzaiva pasi pezvingoro, zvakanga zvaitirwa imba yaJehovha naSoromoni, kurema kwendarira yenhumbi idzi dzose kwakanga kusingagoni kuyerwa.

²⁰Kahdessa pylväässä, altaassa ja kahdessatoista sitä kannattavassa pronssihärässä sekä kymmenessä työntöpöydässä, kaikissa näissä esineissä, jotka kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli sellainen määrä pronssia, ettei se ollut punnittavissa.

²¹Zvino kana dziri mbiru, kureba kwembiru imwe kwakasvika makubhiti ane gumi namasere; pakuyera rwonzi rwakasvika makubhiti ane gumi namaviri rwakarupoteredza; pakukora yakasvika mimwe mina; mukati makanga munemhango.

²¹Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, ja niiden ympärys oli kaksitoista kyynärää. Ne olivat sisältä onttoja, ja niiden metallikuori oli neljän sormen paksuinen.

²²Yakanga inomusoro wendarira pamusoro payo, kureba komusoro mumwe kwakasvika makubhiti mashanu, uye kwakanga kune zvakarukwa namatamba zvaipoteredza musoro, zvose zviri zvendarira; nembiru yechipiri yakanga yakafanana neyiyi, namatambawo

²²Viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

²³Pamativi pakanga pana matamba makumi mapfumbamwe namatanhatu, matamba ose akasvika zana pane zvakarukwa pamativi ose.

²³Kummankin pylvään päässä köynnöskoristelun päällä oli kaikkiaan sata granaattiomenaa, joista yhdeksänkymmentäkuusi riippui yli köynnöksen.

²⁴Mukuru wavarindi akatora Seraia mupristi mukuru, naZefaniya mupristi wechipiri, navarindi vatatu vomukova;

²⁴Henkikaartin päällikkö vangitsi ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.

²⁵napaguta akatora mukuru waitarira varume vehondo, navarume vanomwe vaisionana namambo, vaakawana muguta, nomunyori womukuru wehondo, waiunganidza vanhu venyika, navarume vana makumi matanhatu vavanhu venyika, vaakawana mukati meguta.

²⁵Niin ikään hän vangitsi kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.

²⁶Nebhuzaradhani mukuru wavarindi akavatora, akavaisa kuna mambo weBhabhironi paRibhira.

²⁶Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.

²⁷Mambo weBhabhironi akavabaya, akavauraya paRibhira, panyika yeHamati. Naizvozvo vaJudha vakatapwa panyika yavo.

²⁷Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

²⁸Ndivo vanhu vakatapwa naNebhukadhirezari; negore rechinomwe vaJudha vane zviuru zvitatu namakumi maviri navatatu;

²⁸Tässä on lueteltuna niiden vangittujen määrä, jotka vietiin Juudasta Babyloniaan: Seitsemäntenä hallitusvuotenaan Nebukadnessar vei 3023 Juudan asukasta,

²⁹negore regumi namasere raNebhukadhirezari wakatapa paJerusaremu vanhu vana mazana masere namakumi matatu navaviri, akaenda navo;

²⁹kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan hän vei 832 jerusalemilaista.

³⁰negore ramakumi maviri namatatu raNebhukadhirezari, Nebhuzaradhani mukuru wavarindi wakatapa kuvaJudha vanhu vana mazana manomwe namakumi mana navashanu; vanhu vose vaiva zviuru zvina namazana matatu.

³⁰Nebukadnessarin hallitessa kahdettakymmenettäkolmatta vuottaan vei henkikaartin päällikkö Nebusaradan pakkosiirtolaisuuteen vielä 745 Juudan asukasta. Kaikkiaan vietiin Juudasta Babyloniaan 4600 henkeä.

³¹Zvino negore ramakumi matatu namanomwe rokutapwa kwaJehoiakini mambo waJudha, nomwedzi wegumi nemiviri, nezuva ramakumi maviri namashanu romwedzi, Evhirimerodhaki mambo weBhabhironi negore rokutanga rokubata kwake ushe, akakudza musoro waJehoiakini mambo wavaJudha, akamubvisa mutirongo;

³¹Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Tämä tapahtui samana vuonna, jona Evil-Merodak oli tullut kuninkaaksi, sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä.

³²akataura naye nomoyo munyoro, akakudza chigaro chake choushe kukunda zvigaro zvoushe zvamadzimambo akanga anaye paBhabhironi,

³²Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.

³³akashandura nguvo dzake dzokusungwa. Jehoiakini akaramba achidya zvokudya pamberi pake mazuva ose ohupenyu hwake.

³³Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.

³⁴Kana zviri zvokurarama nazvo, waisipiwa zvokurarama nazvo namambo weBhabhironi nguva dzose, zuva rimwe nerimwe mugove waro, kusvikira zuva rokufa kwake, namazuva ose oupenyu hwake

³⁴Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, koko elämänsä