¹Zvino vana vaIsiraeri vakafamba, vakandodzika matende avo pamapani eMoabhu, mhiri kwaJoridhani paJeriko.

¹Israelilaiset jatkoivat matkaansa ja leiriytyivät Moabin tasangolle Jordanin itäpuolelle vastapäätä Jerikoa.

²Zvino Bharaki, mwanakomana waZipori, akanga aona zvose zvakaitirwa vaAmori navaIsiraeri.

²Balak, Sipporin poika, sai tietää, mitä israelilaiset olivat tehneet amorilaisille,

³Moabhu akatya vanhu avo kwazvo, nekuti vakanga vari vazhinji; Moabhu akavhunduka nokuda kwavana vaIsiraeri.

³ja koska israelilaisia oli paljon, hän ja kaikki moabilaiset joutuivat kauhun valtaan.

⁴Ipapo Moabhu akati kuvakuru vaMidhiani, Zvino vanhu ava vazhinji vachananzva zvose zvakatipoteredza, semombe inonanzva uswa bwesango; Bharaki, mwanakomana waZipori ndiye akanga ari mambo waMoabhu nenguva

⁴Pelästyksissään moabilaiset lähettivät midianilaisten vanhimmille viestin: "Nyt tuo joukko ahmii näiltä seuduilta kaiken, niin kuin karja ahmii niityltä tuoreen ruohon." Balak, Sipporin poika, oli siihen aikaan Moabin kuninkaana.

⁵iyo. Ipapo akatuma nhume kuna Bharamu, mwanakomana waBheori, paPetori paRwizi, kunyika yavana vorudzi rwake, kuzomudana, achiti, Tarira, pano pana vanhu vakabva Egipita, tarira, vakafukidza nyika yose, zvino voda kurwa neni.

⁵Hän päätti lähettää sananviejiä Bileamin, Beorin pojan luo. Tämä asui Eufratin varrella Petorissa, maassa, jossa oli Balakin heimolaisia. Balak käski sanoa hänelle: "Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kokonainen kansa. Maa on sitä jo mustanaan, ja nyt tuo kansa on asettunut aivan minun maani rajoille.

⁶Naizvozvo douya hako zvino, unditukire vanhu ava; nekuti vanondikurira nesimba; zvimwe ndingagona kuvakunda, ndivadzinge munyika ino; nekuti ndinoziva kuti munhu akaropafadzwa newe, akaropafadzwa kwazvo, uye munhu akatukwa newe, wakatukwa kwazvo.

⁶Tule avuksemme ja kiroa se kansa, sillä se on meitä mahtavampi. Ehkä sitten voimme lyödä sen ja karkottaa sen näiltä seuduilta. Minä näet tiedän, että se, jonka sinä siunaat, on siunattu ja se, jonka sinä kiroat, on kirottu."

⁷Ipapo vakuru vaMoabhu navakuru vaMidhiani vakaenda vakabata shanu yokuvuka mumaoko avo, vakasvika kuna Bharamu, vakamuudza mashoko aBharaki.

⁷Moabilaisten ja midianilaisten vanhimmat lähtivät matkaan ja ottivat mukaansa loitsuista maksettavan palkan. He tulivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle, mitä Balak oli käskenyt sanoa.

⁸Iye akati kwavari, Vatai usiku huno pano, ndikudzoserei neshoko, sezvandichaudzwa naJehovha; machinda aMoabhu akagarapo kuna Bharamu.

⁸Bileam sanoi heille: "Jääkää tänne yöksi, niin minä annan teille vastaukseni sen mukaan, mitä Herra minulle sanoo." Moabin päämiehet jäivät Bileamin luo.

⁹Zvino Mwari akauya kuna Bharamu, akati, Vanhu ava vari kwauri ndivana aniko?

⁹Jumala tuli Bileamin luo ja kysyi: "Keitä ovat nämä miehet, jotka ovat sinun luonasi?"

¹⁰Bharamu akati kuna Mwari, Bharaki, mwanakomana waZipori, mambo waMoabhu, akatuma shoko kwandiri, achiti,

¹⁰Bileam vastasi: "Balak, Sipporin poika, Moabin kuningas, on lähettänyt heidät luokseni sanomaan:

¹¹Tarira, vanhu vakabva Egipita vakafukidza nyika yose; zvino uya unditukire ivo; zvimwe ndingagona kurwa navo, nokuvadzinga.

¹¹'Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kokonainen kansa. Maa on sitä jo mustanaan. Tule avukseni ja kiroa se kansa. Ehkä sitten voin ryhtyä taisteluun ja karkottaa sen.'"

¹²Ipapo Mwari akati kuna Bharamu, Haufaniri kuenda navo; haufaniri kutuka vanhu avo; nekuti vakaropafadzwa.

¹²Mutta Jumala sanoi Bileamille: "Älä lähde heidän mukaansa äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se kansa on siunattu."

¹³Bharamu akamuka mangwanani, akati kumachinda aBharaki, Endai kunyika yenyu, nekuti Jehovha anoramba kunditendera kuenda nemi.

¹³Aamulla Bileam sanoi Balakin lähettiläille: "Palatkaa maahanne. Herra ei salli minun lähteä teidän mukaanne."

¹⁴Ipapo machinda aMoabhu vakasimuka, vakaenda kuna Bharaki, vakati, Bharamu aramba kuuya nesu.

¹⁴Moabilaiset menivät takaisin Balakin luo ja sanoivat: "Bileam ei suostunut lähtemään mukaamme."

¹⁵Zvino Bharaki akapamhazve kutuma machinda mazhinji kuna ivo navakakudzwa kupfuura ivo.

¹⁵Mutta Balak lähetti sananviejiksi vielä useampia ja vielä arvostetumpia päämiehiä.

¹⁶Vakasvika kuna Bharamu, vakati kwaari, Zvanzi naBharaki, mwanakomana waZipori, Usatendera chinhu kukudzivisa kuuya kwandiri;

¹⁶Bileamin luo tultuaan he sanoivat hänelle: "Näin sanoo Balak, Sipporin poika: Älä anna minkään estää sinua tulemasta luokseni.

¹⁷nekuti ndichakukudza zvikuru kwazvo, zvose zvaunondiraira ndichazviita; naizvozvo douya hako unditukire vanhu ava.

¹⁷Minä palkitsen sinut runsain mitoin, teen kaiken, mitä minulta pyydät, kunhan vain tulet avukseni ja kiroat sen kansan."

¹⁸Bharamu akapindura, akati kuvaranda vaBharaki, Kunyange Bharaki akandipa imba yake izere nesirivha nendarama, handingagoni kudarika shoko raJehovha Mwari wangu, kuti nditapudze kana ndiwedzere kwariri.

¹⁸Silloin Bileam vastasi Balakin miehille: "Vaikka Balak antaisi minulle palatsinsa täydeltä hopeaa ja kultaa, minä en voi missään asiassa, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, Jumalani, käskyä vastaan.

¹⁹Naizvozvo zvino nemiwo dovatai henyu pano usiku huno, kuti ndizive zvandichaudzwazve naJehovha.

¹⁹Jääkää tekin nyt tänne huomisaamuun asti, niin saan tietää, mitä Herra minulle tällä kertaa sanoo."

²⁰Zvino Mwari akauya kuna Bharamu usiku, akati kwaari, Vanhu ava kana vakauya kuzokudana simuka uende navo; asi shoko randichataura kwauri, unofanira kuita iro roga.

²⁰Yöllä Jumala tuli Bileamin luo ja sanoi hänelle: "Jos nuo miehet ovat tulleet sinua kutsumaan, niin lähde vain heidän mukaansa. Mutta tee ainoastaan se, minkä minä käsken sinun tehdä."

²¹Zvino Bharami akamuka mangwanani akaisa chigaro padhongi gadzi rake akaenda nemachinda aMoabhi

²¹Aamulla Bileam satuloi aasinsa ja lähti moabilaisten sananviejien mukaan.

²²Asi Mwari akamutsamwira zvaakaenda mutumwa waJehovha akandomira munzira yake kuti arwe naye. Zvino iye akanga akatasva dhongi gadzi rake, navaranda vake vaviri vakanga vanaye.

²²Mutta Jumala vihastui hänen lähdöstään, ja kun Bileam sitten ratsasti aasillaan kahden palvelijansa saattamana, Herran enkeli asettui hänen tielleen.

²³Ipapo dhongi gadzi rikaona mutumwa waJehovha amire munzira, ano munondo wakavhomorwa muruoko rwake; dhongi gadzi rikatsauka panzira, rikaenda nokusango; Bharamu akarova dhongi gadzi kuti aridzorere kunzira.

²³Kun aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään, se poikkesi tieltä pellolle. Mutta Bileam löi aasia ja pakotti sen takaisin tielle.

²⁴Zvino mutumwa waJehovha akandomira panzira nhete pakati peminda yemizambiringa, rusvingo ruri kurutivi runo, norusvingo kuno rumwe rutivizve.

²⁴Sitten Herran enkeli asettui tielle kahden viinitarhan väliseen kapeikkoon, jota kiviaita reunusti kummaltakin puolen.

²⁵Dhongi gadzi rikaona mutumwa waJehovha, rikazvisundira kurusvingo; rikambandidzira rutsoka rwaBharamu parusvingo; ipapo akarirovazve.

²⁵Kun aasi näki Herran enkelin, se painautui aitaa vasten, ja Bileamin jalka jäi puristuksiin. Silloin Bileam taas löi aasia.

²⁶Mutumwa waJehovha akapfuura mberi, akandomira pakanga pakamanikana, pakanga pasina nzvimbo yokutsaukira kurudyi kana kuruboshwe.

²⁶Herran enkeli siirtyi vielä kerran edemmäksi ja asettui ahtaaseen paikkaan, missä ei ollut tilaa väistyä oikealle eikä vasemmalle.

²⁷Dhongi gadzi rikaona mutumwa waJehovha, rikavata pasi, Bharamu ari pamusoro paro; Bharamu akatsamwa, akarova dhongi gadzi netsvimbo yake.

²⁷Kun aasi näki Herran enkelin, se laskeutui makuulle Bileam selässään, ja Bileam löi vihoissaan aasia kepillä.

²⁸Zvino Jehovha akashamisa muromo wedhongi gadzi, rikati kuna Bharamu, Ndakakuitirei, zvamandirova zvino katatu?

²⁸Silloin Herra antoi aasille kyvyn puhua. Se sanoi Bileamille: "Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun lyöt minua nyt jo kolmannen kerran?"

²⁹Bharamu akati kudhongi gadzi. Nekuti wakandidadira; dai ndaiva nomunondo muruoko rwangu, ndingadai ndakuuraya pakarepo.

²⁹Bileam sanoi aasille: "Sinä vikuroit! Jos minulla nyt olisi miekka, tappaisin sinut heti paikalla!"

³⁰Dhongi gadzi rikati kuna Bharamu, Ko ini handizi dhongi gadzi renyu ramakatasva makore enyu ose kusvikira zuva rino here? Ko ndaigara ndichikuitirai saizvozvo here? Iye akati, Kwete.

³⁰Aasi sanoi Bileamille: "Minähän olen sinun aasisi, jolla olet ratsastanut iät ja ajat. Olenko minä koskaan ennen vikuroinut?" Bileam vastasi: "Et ole."

³¹Ipapo Jehovha akasvinudza meso aBharamu, akaona mutumwa waJehovha amire munzira, ano munondo wakavhomorwa muruoko rwake; akakotamisa musoro wake, akawira pasi nechiso chake.

³¹Silloin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisomassa tiellä paljastettu miekka kädessään. Bileam polvistui ja lankesi kasvoilleen maahan.

³²Mutumwa waJehovha akati kwaari, Warovereiko dhongi gadzi rako zvino katatu? Tarira, ini ndimene ndabuda kuzokudzivisa, nekuti nzira yako inovavarira kune zvakaipa pamberi pangu.

³²Herran enkeli kysyi häneltä: "Miksi löit aasiasi kolme kertaa? Minä olen tullut tänne estämään sinun kulkusi, sillä tämä matka on vastoin Herran tahtoa.

³³Dhongi gadzi rakandiona, rikatsauka pamberi pangu katatu; dai risina kutsauka pamberi pangu, zvirokwazvo ndingadai ndakuuraya iwe, ndikariraramisa iro.

³³Sinun aasisi näki minut ja väistyi kolme kertaa minun tieltäni. Ellei aasi olisi väistynyt, minä olisin surmannut sinut mutta jättänyt sen henkiin."

³⁴Ipapo Bharamu akati kumutumwa waJehovha, Ndatadza, nekuti ndakanga ndisingazivi kuti ndiwe wakange umire munzira uchindidzivisa; naizvozvo zvino, kana usingafari nazvo, ndichadzoka hangu.

³⁴Silloin Bileam sanoi Herran enkelille: "Minä olen tehnyt väärin, mutta en tiennyt, että sinä seisoit tiellä minun edessäni. Jos et hyväksy tätä matkaa, niin minä käännyn takaisin."

³⁵Mutumwa waJehovha akati kuna Bharamu, Enda hako navarume ava, asi shoko roga randichataura kwauri, ndiro raunofanira kutaura. Naizvozvo Bharamu akaenda namachinda aBharaki.

³⁵Herran enkeli sanoi Bileamille: "Kulje noiden miesten mukana, mutta puhu ainoastaan se, mitä minä käsken sinun puhua." Niin Bileam jatkoi matkaa yhdessä Balakin lähettiläiden kanssa.

³⁶Zvino Bharaki akati anzwa kuti Bharamu asvika, akabuda kundosangana naye paIri-Moabhu riri pamuganhu weArinoni, pamugumo wenyika.

³⁶Kuultuaan Bileamin olevan tulossa Balak lähti häntä vastaan Moabin uloimpaan rajakaupunkiin Arnonjoen varrelle.

³⁷Zvino Bharaki akati kuna Bharamu, Ko handina kutuma nhume kwauri nomoyo wose, ndichikudana here? Wakaregereiko kuuya kwandiri? Ko handigoni kukukudza here?

³⁷Balak sanoi Bileamille: "Mikset tullut jo silloin, kun ensimmäisen kerran lähetin sinulle kutsun? Luulitko, etten pystyisi kylliksi palkitsemaan sinua?"

³⁸Bharamu akati kuna Bharaki, Tarira, ndauya kwauri; ko ini ndine simba rokutaura chinhu here? Shoko rinoiswa mumuromo mangu naMwari, ndiro randichataura.

³⁸Bileam sanoi Balakille: "Nyt minä joka tapauksessa olen tullut sinun luoksesi. Tosin en voi sanoa mitään oman mieleni mukaan. Voin sanoa vain sen, minkä Jumala käskee minun sanoa."

³⁹Zvino Bharamu akaenda naBharaki, akasvika paKiriati-huzoti.

³⁹Bileam lähti Balakin mukaan, ja he menivät Kirjat- Husotiin.

⁴⁰Bharaki akabaya nzombe namakwai, akazvitumira kuna Bharamu namachinda akanga anaye.

⁴⁰Balak teurasti uhriksi nautoja, lampaita ja vuohia ja toimitti osan niistä Bileamille sekä päämiehille, jotka olivat hänen kanssaan.

⁴¹Zvino mangwanani Bharaki akatora Bharamu, akamukwidza panzvimbo dzakakwirira dzaBhaari, akaona, aripo, vanhu vokumudzivo.

⁴¹Seuraavana aamuna Balak vei Bileamin mukanaan Bamot-Baalin kukkulalle, mistä saattoi nähdä israelilaisten leirin reunan.