¹Zvino ndakaona muruoko rwerudyi rwaiye wakange agere pachigaro cheushe bhuku rakanyorwa mukati nekunze kwaro, rakanamatidzwa nemicherechedzo minomwe.

¹Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä.

²Ipapo ndakaona mutumwa une simba achidanidzira nenzwi guru; achiti: Ndiani wakafanira kuzarura bhuku, nekusunungura micherechedzo yaro?

²Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?"

³Asi kwakange kusina munhu kudenga kana panyika, kana pasi penyika, wakagona kuzarura bhuku, kana kutarira mariri.

³Mutta ei ollut ketään, ei taivaassa, ei maan päällä eikä maan alla, joka olisi kyennyt avaamaan kirjan tai edes katsomaan siihen.

⁴Ini ndikachema zvikuru, nekuti hakuna kuwanikwa munhu wakafanira kuzarura nekuverenga bhuku kana kutarira mariri.

⁴Minä itkin katkerasti, kun ei löytynyt ketään, joka olisi ollut arvollinen avaamaan kirjan tai katsomaan siihen.

⁵Zvino mumwe wavakuru wakati kwandiri: Usachema; tarira, yakunda Shumba yerudzi rwaJudha, Mudzi waDhavhidhi, kuti izarure bhuku nokusunungura micherechedzo yaro minomwe.

⁵Mutta yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä."

⁶Zvino ndikaona, uye tarira, pakati pechigaro cheushe chezvisikwa zvipenyu zvina, nepakati pevakuru, Gwayana rimire, rakaita serakabayiwa, rine nyanga nomwe nemeso manomwe, ndiyo Mweya minomwe yaMwari, yakatumwa kunyika yose.

⁶Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan.

⁷Iro rikauya, rikatora bhuku muruoko rwerudyi rwaiye wakange agere pachigaro cheushe.

⁷Se astui lähemmäs ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä.

⁸Zvino rakati ratora bhuku, zvisikwa zvipenyu zvina nevakuru makumi maviri nevana vakawira pasi pamberi peGwayana, umwe neumwe ane rudimbwa, nendiro dzendarama dzakange dzizere nezvinonhuhwira inova minyengetero yevatsvene.

⁸Kun Karitsa otti kirjan, ne neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyivät hänen eteensä. Vanhimmilla oli kaikilla harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia.

⁹zvino vakaimba rwiyo rutsva, vachiti: Ndimwi makafanira kutora bhuku nekuzarura micherechedzo yaro; nekuti makabayiwa, mukatidzikunurira Mwari neropa renyu vanhu vanobva kumarudzi ose, nekururimi, nekumunhu, nekurudzi rwose;

⁹He lauloivat uuden laulun: -- Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinut on teurastettu, olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista.

¹⁰mukatiita kuna Mwari wedu tive madzimambo nevapristi, uye tichatonga panyika.

¹⁰Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja; he tulevat hallitsemaan maan päällä.

¹¹Zvino ndakaona, ndikanzwa inzwi revatumwa vazhinji vakange vakakomberedza chigaro cheushe nezvisikwa zvipenyu nevakuru; kuwanda kwazvo kwakange kuri mazana nemazana, nezvuru nezvuru,

¹¹Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat,

¹²vachiti nenzwi guru: Gwayana rakabayiwa rakafanira kugamuchira simba neufumi nenjere nechiremerera nerukudzo nekubwinya nekurumbidzwa.

¹²ja he lausuivat kovalla äänellä: -- Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.

¹³Nechisikwa choga choga chiri kudenga, nepanyika, nepasi penyika, nezviri mugungwa nezvose zviri mazviri, ndakanzwa zvichiti: Kurumbidzwa, nerukudzo, nekubwinya, nesimba ngazvive kuna iye ugere pamusoro pechigaro cheushe, nekuGwayana kusvikira rinhi narinhi.

¹³Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: -- Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti.

¹⁴Ipapo zvisikwa zvipenyu zvina zvakati: Ameni. Vakuru makumi maviri vakawira pasi, vakanamata iye unorarama nekusingaperi.

¹⁴Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan.