1Zvino ndakarinzira meso anguzve, ndikatarira, ndikaona rugwaro rwakapetwa ruchibhururuka.
1Kun jälleen kohotin katseeni, näin kirjakäärön, joka lensi taivaalla.
2Akati kwandiri, Unooneiko? Ndikapindura, ndikati, Ndinoona rugwaro rwakapetwa runobhururuka; kureba kwarwo mukubhiti ana makumi maviri, novupamhi hwarwo makubhiti ane gumi.
2Enkeli kysyi minulta: "Mitä näet?" Minä vastasin: "Näen lentävän kirjakäärön, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää paksu."
3Ipapo akati kwandiri, Ndiko kutuka kunobudira pamusoro penyika yose; nekuti mumwe nomumwe anoba achaparadzwa kuno rumwe rutivi sezvazvakanyorwamo, uye mumwe nomumwe anopika achaparadzwa kuno rumwe rutivi sezvazvakanyorwamo.
3Hän sanoi minulle: "Se sisältää kirouksen, joka koskee koko maata. Ties kuinka kauan ovat varkaat jääneet rankaisematta, ja pitkään ovat jääneet rankaisematta myös ne, jotka vannovat väärin."
4Ndichabudisa kutuka ikoko ndizvo zvinotaura Jehovha wehondo kupinde mumba moanoba nomumba moanopika nhema nezita rangu; kuchagara pakati peimba yake, kuchiipedza iyo pamwechete namatanda ayo nemabwe ayo.
4-- Minä lähetän liikkeelle kirouksen, sanoo Herra Sebaot. Se menee varkaan taloon ja sen taloon, joka on vannonut väärin minun nimeeni. Kirous jää sinne asumaan ja tuhoaa koko talon, niin hirret kuin kivetkin.
5Zvino mutumwa akanga achitaurirana neni akabuda, akati kwandiri, Chirinzira meso ako zvino, uone chinobudapo.
5Enkeli, joka selitti minulle näkyni, tuli luokseni ja sanoi: "Katso, mitä nyt saat nähdä."
6Ini ndikati, Chinyiko? Iye akati, Ndiyo efa inobudapo. Akatizve, Ndizvo zvavakaita panyika yose;
6Minä kysyin: "Mikä se on?" Hän vastasi: "Se on viljaruukku, eefa-mitta", ja jatkoi: "Se tarkoittaa koko maan asukkaiden syntivelkaa."
7(zvino ndikaona tarenda* romutobvu ruchisimudzwa); ndikaona mukadzi agere mukati meefa.
7Yhtäkkiä ruukun lyijykansi avautui, ja ruukussa istui nainen.
8Akati, Uyu ndiye Zvakashata; akamuwisira pasi mukati meefa, akakandira mutobvu unorema pamusoro pomuromo wayo.
8Enkeli sanoi: "Tämä nainen tarkoittaa jumalattomuutta." Sitten hän työnsi naisen takaisin eefa-mittaan ja pani jälleen lyijypunnuksen kanneksi sen päälle.
9Ipapo ndakarinzira meso angu, ndikatarira, ndikaona vakadzi vaviri vachibuda, mhepo iri mumapapiro avo; zvino vakanga vanamapapiro akafanana namapapiro ezimudo; ivo vakasimudza efa, ikava pakati penyika nedenga.
9Sen jälkeen minä näin kahden naisen lähestyvän. Heillä oli siivet kuin haikaran siivet, ja tuuli kuljetti heitä. He nostivat eefa-mitan korkealle ilmaan.
10Ipapo ndikati kumutumwa akanga achitaurirana neni, Vanondoisepiko efa?
10Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mihin he vievät ruukun?"
11Iye akati kwandiri, Kundoivakira imba panyika yeShinari; kana yapera achandoiswapo panzvimbo yayo.
11Hän vastasi: "Sinearin maahan. Siellä he rakentavat naiselle temppelin, ja kun se on valmis, he asettavat eefa- mitan korokkeelle."