¹Oo intii saddex sannadood ah ayaanu dagaal dhex marin dadka Suuriya iyo dadka Israa'iil.

¹Kolme vuotta kesti rauhaa; sinä aikana Syyria ja Israel eivät olleet sodassa keskenään.

²Oo waxay noqotay sannaddii saddexaad in Yehooshaafaad oo dalka Yahuudah boqor ka ahaa u yimid boqorkii dalka Israa'iil.

²Kolmantena vuotena Juudan kuningas Josafat lähti Israelin kuninkaan Ahabin luo.

³Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil addoommadiisii ku yidhi, War miyeydnaan ogayn inaan iska leennahay Raamod Gilecaad? Oo annana waannu iska fadhinnaa, oo kalama aannu bixin gacantii boqorka Suuriya!

³Israelin kuningas oli sanonut miehilleen: "Niin kuin tiedätte, Ramot- Gilead kuuluu oikeastaan meille. Mutta tässä me vain istumme kädet ristissä emmekä ota sitä Syyrian kuninkaan käsistä."

⁴Oo wuxuu Yehooshaafaad ku yidhi, Dagaal baan Raamod Gilecaad u tegayaaye ma i raacaysaa? Oo Yehooshaafaadna wuxuu boqorkii dalka Israa'iil ku yidhi, Anigu kula mid baan ahay, oo dadkayguna waa dadkaagoo kale, fardahayguna waa fardahaagoo kale.

⁴Nyt hän sanoi Josafatille: "Lähdetkö kanssani sotaan Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi Israelin kuninkaalle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin."

⁵Markaasaa Yehooshaafaad boqorkii dalka Israa'iil ku yidhi, Waan ku baryayaaye bal maanta erayga Rabbiga wax weyddii.

⁵Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

⁶Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil soo wada ururiyey nebiyadii oo ahaa in ku dhow afar boqol oo nin, oo wuxuu ku yidhi, Raamod Gilecaad dagaal ma u tagaa mise waan iska daayaa? Oo iyana waxay ku yidhaahdeen, Tag, waayo, Sayidku wuxuu iyada soo gelin doonaa gacantaada, boqorow.

⁶Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, nelisensataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko minun lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

⁷Laakiinse Yehooshaafaad wuxuu ku yidhi, Kuwan mooyaane miyaanu nebiga Rabbigu jirin aan wax weyddiinnee?

⁷Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

⁸Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil wuxuu Yehooshaafaad ku yidhi, Weli waxaa jira nin kale oo aan Rabbiga wax ka weyddiin karno, kaasuna waa Miikayhuu ina Yimlaah, laakiinse waan nebcahay, maxaa yeelay, isagu wax wanaagsan igama sheego wax xun mooyaane, oo Yehooshaafaadna wuxuu ku yidhi, Boqorow, saas ha odhan.

⁸Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

⁹Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil u yeedhay mid sirkaal ah, oo wuxuu ku yidhi, Haddiiba ii keen Miikayhuu ina Yimlaah.

⁹Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita oitis tänne Miika, Jimlan poika."

¹⁰Haddaba boqorkii dalka Israa'iil iyo Yehooshaafaad oo ahaa boqorkii dalka Yahuudah mid kastaaba wuxuu ku fadhiyey carshigiisii, isagoo dharkii boqornimada qaba, oo waxay fadhiyeen meel bannaan oo ku taal iridda Samaariya laga soo galo, oo nebiyadii oo dhammuna hortooday wax ku sii sheegayeen.

¹⁰Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

¹¹Oo Sidqiyaah ina Kenacanaah ayaa samaystay geeso bir ah, oo wuxuu yidhi, Waxaa Rabbigu leeyahay, Kuwan waad ku hardiyi doontaa reer Suuriya ilaa ay wada baabba'aan.

¹¹Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

¹²Oo nebiyadii oo dhammuna saasay sii wada sheegeen, iyagoo leh, Raamod Gilecaad tag oo guulayso, maxaa yeelay, Rabbigu wuu soo gelin doonaa gacantaada, boqorow.

¹²Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹³Oo wargeeyskii Miikayhuu loo diray inuu u soo yeedho wuu la hadlay oo ku yidhi, Bal eeg, nebiyadii war wanaagsan bay u sheegeen boqorkii, oo isku af bay ku wada hadleen. Haddaba waxaan kaa baryayaa in eraygaagu la mid noqdo eraygooda, oo adigu wax wanaagsan ku hadal.

¹³Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

¹⁴Markaasaa Miikayhuu yidhi, Rabbiga noloshiisaan ku dhaartaye waxaan sheegayaa wax alla wixii Rabbigu igu yidhaahdo.

¹⁴Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Herra minulle sanoo."

¹⁵Oo markuu boqorkii u yimid ayaa boqorkii ku yidhi, Miikayhuuyow, Raamod Gilecaad dagaal ma u tagnaa mase waannu iska daynaa? Oo isna wuxuu ugu jawaabay, Tag, oo ku soo guulayso; oo Rabbiguna iyaduu soo gelin doonaa gacantaada, boqorow.

¹⁵Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi hänelle: "Lähde vain. Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹⁶Markaasaa boqorkii isagii ku yidhi, Runta mooyaane wax kale inaadan magaca Rabbiga iigu sheegayn intee jeer baan ku dhaariyaa?

¹⁶Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä."

¹⁷Oo isna wuxuu yidhi, Waxaan arkay dadka Israa'iil oo dhan oo buuraha ku kala firdhay sidii ido aan adhijir lahayn, oo Rabbigu wuxuu yidhi, Kuwanu sayid ma leh ee nin waluba gurigiisii ha ku nabad noqdo.

¹⁷Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

¹⁸Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil Yehooshaafaad ku yidhi, Miyaanan kuu sheegin inuusan wax wanaagsan iga sii sheegayn wax shar ah mooyaane?

¹⁸Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

¹⁹Markaasuu Miikayhuu yidhi, Haddaba erayga Rabbiga maqal, Waxaan arkay Rabbiga oo carshigiisa ku fadhiya oo ciidankii samada oo dhammuna taagan yihiin midigtiisa iyo bidixdiisa.

¹⁹Miika sanoi vielä: "Kuule siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen ympärillään hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

²⁰Markaasaa Rabbigu yidhi, Kumaa Axaab soo sasabaya inuu Raamod Gilecaad tago oo halkaas ku dhinto? Oo mid sidanuu yidhi, mid kalena sidaasuu yidhi.

²⁰Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

²¹Markaasaa ruux soo baxay, oo Rabbiga hortiisa istaagay oo yidhi, Anigaa soo sasabaya.

²¹kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

²²Kolkaasaa Rabbigu ku yidhi, Sidee baad u soo sasabaysaa? Isna wuxuu yidhi, Anigu waan tegayaa oo waxaan noqonayaa ruux beenlow ah oo afka nebiyadiisa oo dhan ku jira. Oo Rabbigu wuxuu yidhi, Adigu waad sasabi doontaa oo weliba waad ka adkaan doontaa, haddaba tag oo saas yeel.

²²Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.'

²³Haddaba bal eeg, Rabbigu afka nebiyadaadan oo dhan wuxuu geliyey ruux beenlow ah, oo Rabbigu wuxuu kaa sheegay wax belaayo ah.

²³Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen kaikkien näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

²⁴Markaasaa Sidqiyaah ina Kenacanaah intuu Miikayhuu u soo dhowaaday dhabanka ku dhuftay, oo wuxuu ku yidhi, War ruuxii Rabbigu xaggee buu iga maray inuu kula hadlo?

²⁴Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

²⁵Kolkaasaa Miikayhuu ku yidhi, Waad arki doontaa maalinta aad qol hoose u geli doonto inaad ku dhuumato.

²⁵Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

²⁶Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil yidhi, Miikayhuu qabta oo u celiya Aamoon oo ah taliyaha magaalada, iyo Yoo'aash oo ah ina boqor;

²⁶Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

²⁷oo waxaad ku tidhaahdaan, Boqorkii wuxuu leeyahay, Ninkan xabsiga geliya, oo waxaad ku quudisaan kibis dhib ah, oo waxaad ka waraabisaan biyo dhib ah, ilaa aan soo nabad noqdo.

²⁷Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

²⁸Markaasaa Miikayhuu ku yidhi, Sinaba haddaad ku soo nabad noqotid, Rabbigu igama dhex hadlin. Oo wuxuu kaloo yidhi, Dadkoo dhammow, maqla.

²⁸Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

²⁹Markaasay boqorkii dalka Israa'iil iyo Yehooshaafaad oo ahaa boqorkii dalka Yahuudah Raamod Gilecaad u kaceen.

²⁹Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

³⁰Oo boqorkii dalka Israa'iil wuxuu Yehooshaafaad ku yidhi, Anigu waan ismidab qarinayaa, oo dagaalkaan dhex gelayaa; laakiinse adigu dharkaaga xidho. Oo boqorkii dalka Israa'iil wuu ismidab qariyey oo dagaalkuu dhex galay.

³⁰Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita ja tuli taistelukentälle.

³¹Haddaba boqorkii dalka Suuriya wuxuu amray laba iyo soddonkii sirkaal oo u taliyey gaadhifardoodkiisa, oo ku yidhi, Mid weyn iyo mid yar toona ha la diririna boqorka dalka Israa'iil oo keliya mooyaane.

³¹Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa kolmellekymmenellekahdelle päällikölle käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

³²Oo markii saraakiishii gaadhifardoodku ay Yehooshaafaad arkeen ayay isyidhaahdeen, Hubaal kanu waa boqorkii dalka Israa'iil, markaasay ku leexdeen inay la diriraan aawadeed; kolkaasaa Yehooshaafaad qayliyey.

³²Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on varmaankin Israelin kuningas." Niinpä he suuntasivat hyökkäyksensä häntä kohden. Silloin Josafat huusi apua.

³³Oo markii saraakiishii gaadhifardoodku ay arkeen inuusan ahayn boqorkii dalka Israa'iil ayay dib uga noqdeen.

³³Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

³⁴Oo nin baa intuu qaansadiisii xooday kama' ahaan fallaadh u ganay, oo wuxuu boqorkii dalka Israa'iil kaga dhuftay meesha dharkiisa dagaalku isaga yimaadeen. Markaasuu boqorku kii gaadhifaraskiisa kaxaynayay ku yidhi, Gacantaada leexi, oo ciidanka iga dhex bixi, waayo, aad baan u dhaawacmay.

³⁴Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Ahabia, Israelin kuningasta, haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

³⁵Oo maalintaas dagaalkii waa sii kordhay, oo boqorkiina gaadhifaraskiisii ayaa la dhex taagay, isagoo ka hor jeeda dadkii Suuriya, oo wuxuu dhintay makhribkii, oo dhiiggii dhaawaca ka baxay wuxuu iska dareerayay gaadhifaraska salkiisa.

³⁵Mutta taistelu riehui kiivaana, ja niin kuningas joutui olemaan koko päivän vaunuissaan taistelukentällä. Illalla hän kuoli, sillä hänen verensä oli vuotanut kuiviin vaunujen pohjalle.

³⁶Oo markii qorraxdu sii dhacaysay ayaa qaylo ka dhex baxday ciidankii oo dhan, oo waxay lahaayeen, War nin waluba ha tago magaaladiisii iyo waddankiisiiba.

³⁶Auringonlaskun aikaan kulki rintamassa huuto: "Joka mies palatkoon omaan maahansa ja kaupunkiinsa."

³⁷Oo sidaasuu boqorkii u dhintay, oo waxaa la keenay Samaariya, oo waxaana boqorkii lagu aasay Samaariya.

³⁷Näin kuningas kuoli. Hänen ruumiinsa vietiin Samarian kaupunkiin, ja hänet haudattiin sinne.

³⁸Oo gaadhifaraskii waxaa lagu maydhay balligii Samaariya agtiisa, oo dhiiggiisiina eeyahaa leefleefay, oo waxay noqotay siduu ahaa eraygii Rabbigu ku hadlay. (Haddaba dhillooyinkii halkaasay isku maydheen.)

³⁸Vaunut huuhdeltiin Samarian kaupungin ulkopuolella vesialtaalla, missä portot peseytyivät, ja koirat nuolivat hänen verensä, niin kuin Herra oli sanonut.

³⁹Haddaba Axaab falimihiisii kale iyo wixii uu sameeyey oo dhan, iyo gurigii uu dhisay oo foolka maroodiga ahaa, iyo magaalooyinkii uu dhisay oo dhammuba sow kuma wada qorna kitaabkii taariikhda boqorradii dalka Israa'iil?

³⁹Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Ahabista ja hänen teoistaan, norsunluupalatsista ja kaikista hänen kaupungeistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

⁴⁰Markaasuu Axaab dhintay oo la seexday awowayaashiis, oo wiilkiisii Axasyaah ayaa meeshiisii boqor ka noqday.

⁴⁰Ahab meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahasja.

⁴¹Oo Yehooshaafaad ina Aasaa wuxuu boqor ka noqday dalka Yahuudah boqorkii dalka Israa'iil oo Axaab ahaa sannaddiisii afraad.

⁴¹Josafatista, Asan pojasta, tuli Juudan kuningas Israelin kuninkaan Ahabin neljäntenä hallitusvuotena.

⁴²Oo Yehooshaafaad markuu boqor noqday wuxuu jiray shan iyo soddon sannadood. Oo Yeruusaalemna shan iyo labaatan sannadood boqor buu ku ahaa, oo hooyadiis magaceedana waxaa la odhan jiray Casuubaah ina Shilxii.

⁴²Josafat oli kuninkaaksi tullessaan kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär.

⁴³Oo wuxuu ku socday jidkii aabbihiis Aasaa ku socday oo dhan, oo geesna ugama uu leexan, oo wixii Rabbiga hortiisa ku qummanaa ayuu sameeyey. Habase yeeshee meelihii sarsare lama baabbi'in, oo dadkuna weli way ku allabaryi jireen, fooxna way ku shidi jireen meelihii sare.

⁴³Josafat kulki kaikessa isänsä Asan tietä, hän ei siltä poikennut vaan teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä. (H22:44)Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, vaan kansa teurasti ja poltti edelleenkin uhreja kukkuloilla.

⁴⁴Oo Yehooshaafaadna nabad buu la dhigtay boqorkii dalka Israa'iil.

⁴⁴(H22:45)Josafat teki rauhan Israelin kuninkaan kanssa.

⁴⁵Haddaba Yehooshaafaad falimihiisii kale, iyo xooggiisii uu muujiyey, iyo sidii uu u dagaallamayba sow kuma qorna kitaabkii taariikhda boqorradii dalka Yahuudah?

⁴⁵(H22:46)Kaikki muu, mitä Josafatista, hänen saavutuksistaan ja sodistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

⁴⁶Oo makhnuudyadii intii wakhtigii aabbihiis Aasaa ka hadhayna dalka wuu ka wada eryay.

⁴⁶(H22:47)Hän hävitti maasta viimeisetkin haureutta harjoittavat pyhäkköpalvelijat, jotka hänen isänsä Asan ajoilta olivat jääneet jäljelle.

⁴⁷Oo Edomna boqor ma lahayn, laakiinse waxaa u talin jiray boqor-ku-xigeen.

⁴⁷(H22:48)Edomissa ei siihen aikaan ollut kuningasta, vaan sitä hallitsi maaherra.

⁴⁸Oo Yehooshaafaadna wuxuu samaystay doonniyo Tarshiish inay Oofir tagaan oo dahab u doonaan aawadeed, laakiinse halkaas ma ay tegin, maxaa yeelay, doonniyihii waxay ku burbureen Cesyoon Geber agteeda.

⁴⁸(H22:49)Josafat teetti Tarsisin-laivoja tuodakseen niillä Ofirista kultaa, mutta matkasta ei tullut mitään, sillä laivat hajosivat jo Esjon- Geberissä.

⁴⁹Markaasaa Axasyaah oo ahaa ina Axaab ayaa Yehooshaafaad ku yidhi, Addoommadaydu addoommadaada doonniyaha ha la raaceen, laakiinse Yehooshaafaad wuu diiday taas.

⁴⁹(H22:50)Ahasja, Ahabin poika, sanoi silloin Josafatille: "Minun mieheni voisivat purjehtia yhdessä sinun väkesi kanssa." Tähän Josafat ei kuitenkaan suostunut.

⁵⁰Oo Yehooshaafaadna wuu dhintay oo la seexday awowayaashiis, oo waxaa awowayaashiis lagula aasay magaaladii awowgiis Daa'uud; oo meeshiisiina waxaa boqor ka noqday wiilkiisii Yehooraam.

⁵⁰(H22:51)Josafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joram.

⁵¹Oo Axasyaah oo ahaa ina Axaab wuxuu dalka Israa'iil Samaariya boqor ugu noqday sannaddii toddoba iyo tobnaad oo Yehooshaafaad boqorkii dalka Yahuudah, oo laba sannadood buu dalka Israa'iil boqor ka ahaa.

⁵¹Ahasja, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin seitsemäntenätoista hallitusvuotena. Hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

⁵²Oo isna wuxuu sameeyey waxa Rabbiga hortiisa shar ku ah, oo wuxuu ku socday jidkii aabbihiis maray, iyo jidkii hooyadiis martay, iyo jidkii Yaaraabcaam ina Nebaad maray, ee uu dadkii Israa'iil dembaajiyey.Oo isna wuxuu u adeegay Bacal, wuuna caabuday isagii, oo weliba Rabbiga ah Ilaaha reer binu Israa'iilna wuu ka xanaajiyey, sidii aabbihiis sameeyey oo kale.

⁵²Ahasja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kulki samaa tietä kuin isänsä ja äitinsä ja Jerobeam, Nebatin poika, joka oli johdattanut Israelin synnintekoon.

⁵³Oo isna wuxuu u adeegay Bacal, wuuna caabuday isagii, oo weliba Rabbiga ah Ilaaha reer binu Israa'iilna wuu ka xanaajiyey, sidii aabbihiis sameeyey oo kale.

⁵³Hän palveli ja kumarsi Baalia. Näin hän vihastutti Herran, Israelin