¹Sidaas daraaddeed Daa'uud halkaas wuu ka tegey oo wuxuu u baxsaday xagga bohoshii Cadullaam, oo markii walaalihiis iyo reerkii aabbihiis oo dhammu ay taas maqleen ayay halkaas isagii ugu tageen.

¹Daavid lähti Gatista ja pakeni Adullamin luolaan. Kun hänen veljensä ja koko sukunsa saivat siitä tiedon, he lähtivät hänen luokseen.

²Oo mid kasta oo cidhiidhi ku jira, iyo mid kasta oo deyn qaba, iyo mid kasta oo aan raalli ahaynba isagay isu soo urursadeen, oo isna wuxuu u noqday madax u taliya, oo waxaa isaga la joogay in ku dhow afar boqol oo nin.

²Daavidin luo kokoontui myös joukoittain pulaan joutuneita, velkojien ahdistamia ja katkeroituneita miehiä, ja hänestä tuli heidän johtajansa. Näin hänen luokseen kerääntyi nelisensataa miestä.

³Markaasaa Daa'uud halkaas ka tegey oo Misfaahdii reer Moo'aab u kacay; oo wuxuu boqorkii reer Moo'aab ku yidhi, Waan ku baryayaaye, aabbahay iyo hooyaday ha soo baxeen oo ha kula joogeen, ilaa aan ogaado waxa Ilaah ii samaynayo.

³Daavid lähti Adullamista Moabin Mispeen ja pyysi Moabin kuninkaalta: "Anna isäni ja äitini tulla tänne teidän luoksenne, kunnes näen, mitä Jumala aikoo minulle tehdä."

⁴Oo wuxuu iyagii hor keenay boqorkii reer Moo'aab, oo isagay la joogeen intii Daa'uud dhufayska ku jiray oo dhan.

⁴Daavid jätti heidät Moabin kuninkaan haltuun, ja he asuivat kuninkaan luona niin kauan kuin Daavid viipyi turvapaikassaan vuorilla.

⁵Markaasaa Nebi Gaad wuxuu Daa'uud ku yidhi, Dhufayska ha ku sii jirine bax oo waxaad tagtaa dalka Yahuudah. Markaasaa Daa'uud tegey, oo wuxuu yimid kayntii Xaared.

⁵Mutta profeetta Gad sanoi Daavidille: "Älä jää turvapaikkaasi vuorille, vaan lähde Juudaan." Silloin Daavid lähti ja asettui Heretin metsään.

⁶Markaasaa Saa'uul wuxuu maqlay in Daa'uud iyo raggii la jirayba la soo arkay; oo Saa'uulna wuxuu joogay Gibecaah, isagoo hoos fadhiya geed Raamaah ku yaal, oo warankiisiina gacanta ugu jiro, addoommadiisii oo dhammuna hareero taagan yihiin.

⁶Saul istui Gibeassa kukkulalla tamariskipuun alla keihäs kädessään, ja kaikki hänen miehensä seisoivat hänen ympärillään. Silloin Saulille tultiin kertomaan, että Daavid ja hänen miehensä oli nähty.

⁷Kolkaasaa Saa'uul wuxuu ku yidhi addoommadiisii hareerahiisa taagnaa, Bal maqla hadda, kuwiinnan reer Benyaamiinow, wiilka Yesay miyuu midkiin kastaba siinayaa beero iyo beero canab ah, oo miyuu kulligiin idinka wada dhigi doonaa kuwo kun kun u taliya, iyo kuwo boqol boqol u taliya?

⁷Saul sanoi ympärillään seisovalle väelle: "Kuulkaa, Benjaminin miehet! Luuletteko, että Iisain poika antaa teille kaikille peltoja ja viinitarhoja ja tekee jokaisesta tuhannen tai sadan miehen päällikön?

⁸Ma saasaad kulligiin iigu heshiiseen, oo uu midkiinna iigu soo sheegi waayay markii wiilkaygu axdi la dhiganayay wiilka Yesay, oo uu midkiinna ii nixi waayay, wuuna iigu soo sheegi waayay in wiilkaygu igu kiciyey addoonkayga inuu i gaado sida maanta oo kale?

⁸Siksikö te kaikki olette tehneet salaliiton minua vastaan? Kukaan ei paljastanut minulle, että poikani oli tehnyt liiton Iisain pojan kanssa. Kukaan teistä ei välittänyt minusta sen vertaa, että olisi paljastanut minulle, mitä poikani teki. Hän yllytti palvelijaani minua vastaan, ja nyt tämä väijyy minun henkeäni."

⁹Markaasaa waxaa jawaabay Do'eeggii reer Edom oo ag taagnaa Saa'uul addoommadiisa, oo wuxuu yidhi, Waxaan arkay wiilkii Yesay oo Nob ku soo socda oo u yimid Axiimeleg ina Axiituub.

⁹Silloin Doeg Edomilainen, joka oli Saulin miesten johtajia, sanoi Saulille: "Minä näin Iisain pojan tulevan Nobiin Ahitubin pojan Ahimelekin luo.

¹⁰Oo isna Rabbiguu wax u weyddiiyey, oo saadna wuu siiyey, oo seeftii Goli'adkii reer Falastiinna wuu siiyey.

¹⁰Ahimelek kysyi Daavidia varten neuvoa Herralta ja antoi hänelle matkaa varten evästä ja myös filistealaisen Goljatin miekan."

¹¹Kolkaasaa boqorku u cid diray in loo yeedho wadaadkii Axiimeleg ee ahaa ina Axiituub, isagii iyo reerkii aabbihiis oo dhanba, kuwaas oo ahaa wadaaddadii Nob joogay; oo iyana kulligood boqorkii bay u yimaadeen.

¹¹Kuningas kutsutti luokseen pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Nobin papit. He kaikki saapuivat kuninkaan luo.

¹²Markaasaa Saa'uul ku yidhi, Bal hadda maqal, ina Axiituubow. Oo isna wuxuu ugu jawaabay, Sayidkaygiiyow, waa i kan.

¹²Saul sanoi: "Kuuntele minua, Ahitubin poika!" Hän vastasi: "Mitä haluat, herra?"

¹³Kolkaasaa Saa'uul ku yidhi, Maxaad iigu heshiiseen, adiga iyo ina Yesay, oo maxaad u siisay kibista iyo seefta, oo Ilaahna wax ugu weyddiisay si uu iigu kaco inuu i gaado sida maanta oo kale?

¹³Saul sanoi hänelle: "Miksi te olette tehneet salaliiton minua vastaan, sinä ja Iisain poika? Sinä annoit hänelle leipää ja miekan ja vielä kysyit häntä varten neuvoa Jumalalta vain siksi, että hän voisi nousta minua vastaan ja väijyä henkeäni, niin kuin nyt on käynyt!"

¹⁴Markaasaa Axiimeleg wuxuu boqorkii ugu jawaabay, Bal yaa addoommadaada ka mid ah oo sida Daa'uud aamin u ah, kaasoo boqorku soddog u yahay, oo weliba shirkaaga ka qayb gala, oo reerkaagana sharaf ku leh?

¹⁴Ahimelek vastasi kuninkaalle: "Kuka sinun miehistäsi olisi luotettavampi kuin Daavid? Onhan hän kuninkaan vävy, henkivartiostosi päällikkö ja suuresti kunnioitettu sinun hovissasi.

¹⁵Anigu ma maantaan bilaabay inaan isaga Ilaah wax u weyddiiyo? Taasu ha iga fogaato. Anigu waxan oo dhan waxba kama ogi wax yar iyo wax badan toona, haddaba, boqorow, anigoo addoonkaaga ah iyo reerka aabbahay oo dhanba waxba ha na saarin.

¹⁵Ja kysyinkö minä silloin ensimmäistä kertaa häntä varten neuvoa Jumalalta? Varmasti en! Älköön kuningas syyttäkö mistään minua tai sukuani, sillä palvelijasi ei ole tiennyt tällaisesta puolta sanaakaan."

¹⁶Markaasaa boqorkii wuxuu yidhi, Axiimelegow, hubaal waad dhimanaysaa adiga iyo reerka aabbahaa oo dhammuba.

¹⁶Mutta kuningas vastasi: "Nyt sinä totisesti kuolet, Ahimelek, sinä ja koko isäsi suku!"

¹⁷Dabadeedna boqorkii wuxuu waardiyayaashii hareerihiisa taagnaa ku yidhi, Ku jeesta oo wadaaddada Rabbiga laaya, maxaa yeelay, gacantoodu Daa'uud bay la jirtaa, oo iyagoo og inuu baxsaday ayayan ii soo sheegin, laakiinse boqorka addoommadiisii way diideen inay gacantooda ku fidiyaan oo laayaan wadaaddadii Rabbiga.

¹⁷Ja lähellä seisoville saattueensa miehille kuningas sanoi: "Menkää ja tappakaa Herran papit! Hekin pitävät yhtä Daavidin kanssa. He tiesivät, että hän oli pakomatkalla, mutta eivät paljastaneet sitä minulle." Kuninkaan miehet eivät kuitenkaan halunneet kohottaa kättään Herran pappeja vastaan.

¹⁸Markaasaa boqorkii Do'eeg ku yidhi, Adigu ku jeeso oo wadaaddada laa. Do'eeggii reer Edomna wuu ku jeestay oo wadaaddadii laayay, oo maalintaas wuxuu laayay shan iyo siddeetan qof oo wada qaba eefod dhar wanaagsan laga sameeyey.

¹⁸Silloin kuningas sanoi Doegille: "Mene sinä ja lyö papit hengiltä!" Doeg Edomilainen meni, kävi yksin pappien kimppuun ja tappoi sinä päivänä kahdeksankymmentäviisi miestä, jotka kaikki olivat efodinkantajia.

¹⁹Oo magaaladii wadaaddada oo Nob ahaydna wixii joogay ayuu seef ku laayay. Rag iyo dumarba, iyo carruur iyo caanonuugba, iyo dibi iyo dameerro iyo idoba wuxuu ku wada laayay seef.

¹⁹Myös Nobin, pappien kaupungin, Saul hävitti miekallaan, ja miekka kaatoi sieltä miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, sonnit, aasit ja lampaat.

²⁰Oo waxaa ka baxsaday oo Daa'uud ka daba cararay mid ka mid ah wiilashii Axiimeleg ina Axiituub, magiciisana la odhan jiray Aabyaataar.

²⁰Vain yksi Ahitubin pojan Ahimelekin pojista pääsi pakoon. Hänen nimensä oli Abjatar. Hän pakeni Daavidin luo

²¹Markaasaa Aabyaataar wuxuu Daa'uud u sheegay in Saa'uul laayay wadaaddadii Rabbiga.

²¹ja kertoi, että Saul oli murhannut Herran papit.

²²Kolkaasaa Daa'uud Aabyaataar ku yidhi, Maalintii Do'eeggii reer Edom halkaas joogay, waan garanayay inuu Saa'uul u sheegi doono. Dadkii reerka aabbahaa oo dhan anigaa dhimashada u soo jiiday.Haddaba aniga ila joog oo ha cabsan, maxaa yeelay, kii naftayda doona ayaa naftaadana doonaya, waayo, ammaan waad igula joogi doontaa.

²²Silloin Daavid kertoi Abjatarille: "Kun Doeg Edomilainen oli sinä päivänä siellä, minä aavistin heti, että hän kertoisi kaiken Saulille. Minä olen syypää sukusi tuhoon.

²³Haddaba aniga ila joog oo ha cabsan, maxaa yeelay, kii naftayda doona ayaa naftaadana doonaya, waayo, ammaan waad igula joogi doontaa.

²³Jää luokseni, niin sinun ei tarvitse pelätä. Se, joka tavoittelee sinun henkeäsi, tavoittelee myös minun henkeäni. Siksi olet minun luonani turvassa."