¹Haddaba Yehooraam ina Axaab ayaa dadka Israa'iil Samaariya boqor ugu noqday, taasuna waxay ahayd sannaddii siddeed iyo tobnaad ee Yehooshaafaad boqorkii dalka Yahuudah, oo wuxuuna boqor ahaa laba iyo toban sannadood.

¹Joram, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin kahdeksantenatoista hallitusvuotena. Hän hallitsi kaksitoista vuotta.

²Oo wuxuu sameeyey wax Rabbiga hortiisa shar ku ah, laakiinse uma samayn sidii aabbihiis iyo sidii hooyadiis u sameeyeen oo kale, waayo, wuu riday tiirkii Bacal oo aabbihiis sameeyey.

²Joram teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ei kuitenkaan niin paljon kuin isänsä ja äitinsä. Hän poisti isänsä pystyttämän Baalin kivipatsaan

³Habase yeeshee wuxuu ku dhegay dembigii Yaaraabcaam ina Nebaad, ee uu dadkii Israa'iil dembaajiyey, kaas kama uu tegin.

³mutta piti edelleen kiinni siitä väärästä jumalanpalveluksesta, jolla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Siitä synnistä hän ei luopunut.

⁴Haddaba boqorkii reer Moo'aab oo Meeshaac ahaa ido buu lahaa, oo wuxuu boqorkii dalka Israa'iil baad u siin jiray boqol kun oo baraar ah, iyo boqol kun oo wan dhogortood.

⁴Moabin kuninkaan Mesan maassa oli suuria lammaslaumoja, ja hänet oli velvoitettu toimittamaan Israelin kuninkaalle määräajoin verona satatuhatta karitsaa ja satatuhatta keritsemätöntä pässiä.

⁵Laakiinse markii Axaab dhintay ayaa boqorkii Moo'aab ku caasiyoobay boqorkii dalka Israa'iil.

⁵Mutta kun Ahab kuoli, Moabin kuningas ei enää tunnustanut Israelin kuninkaan herruutta.

⁶Oo markaasaa Boqor Yehooraam ka baxay Samaariya, oo wuxuu soo safay dadkii Israa'iil oo dhan.

⁶Kuningas Joram lähti silloin heti Samariasta ja katsasti koko Israelin sotajoukon.

⁷Oo intuu tegey ayuu u cid dirtay Yehooshaafaad oo ahaa boqorkii dalka Yahuudah, oo wuxuu ku yidhi, Waxaa igu caasiyoobay boqorkii Moo'aab, haddaba ma i raacaysaa aan Moo'aab la dirirnee? Isna wuxuu yidhi, Haah, waan ku raacayaa, waayo, waxaan ahay adigoo kale, dadkayguna waa sida dadkaaga oo kale, fardahayguna waa sida fardahaaga oo kale.

⁷Samalla hän lähetti Juudan kuninkaalle Josafatille viestin, jossa hän sanoi: "Moabin kuningas kapinoi minua vastaan. Lähdetkö kanssani sotaretkelle Moabiin?" Josafat vastasi: "Minä tulen mukaasi. Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin."

⁸Oo isna wuxuu yidhi, War jidkee baynu maraynaa? Markaasuu ugu jawaabay, Jidka cidlada Edom.

⁸Josafat kysyi vielä: "Mitä kautta me hyökkäämme sinne?" "Edomin autiomaan kautta", vastasi Joram.

⁹Sidaas daraaddeed waxaa israacay boqorkii dalka Israa'iil, iyo boqorkii dalka Yahuudah, iyo boqorkii dalka Edom; oo waxay wareegeen meel toddoba maalmood loo socdo; oo ciidankii iyo xayawaankii la socday toona biyo ma helin.

⁹Israelin ja Juudan kuninkaat lähtivät yhdessä Edomin kuninkaan kanssa liikkeelle. Kun he olivat marssineet seitsemän päivää, vesi oli lopussa. Sitä ei ollut sotilaille sen paremmin kuin joukkojen perässä kulkeville kuormajuhdillekaan.

¹⁰Markaasaa boqorkii dalka Israa'iil wuxuu yidhi, Hoogay! waayo, Rabbigu wuxuu saddexdayadan boqor isugu yeedhay inuu gacanta reer Moo'aab na geliyo.

¹⁰"Voi meitä!" sanoi Israelin kuningas. "Herra on nyt tuonut meidät kaikki kolme kuningasta tänne antaakseen meidät moabilaisten käsiin."

¹¹Laakiinse Yehooshaafaadba wuxuu yidhi, War sow ma joogo nin ah Rabbiga nebigiis aan Rabbiga wax ka weyddiinnee? Oo mid ka mid ah boqorkii dalka Israa'iil addoommadiisii ayaa ugu jawaabay, Waxaa jooga Eliishaa ina Shaafaad oo biyo ku shubi jiray Eliiyaah gacmihiisii.

¹¹Mutta Josafat kysyi: "Eikö meillä ole mukana yhtään Herran profeettaa, joka voisi kysyä neuvoa Herralta?" Eräs Israelin kuninkaan sotilas sanoi silloin: "On täällä Elisa, Safatin poika. Hän on se, joka valoi vettä Elian käsille."

¹²Markaasaa Yehooshaafaad wuxuu yidhi, Isaga Eraygii Rabbigaa la jira. Kolkaasay boqorkii dalka Israa'iil, iyo Yehooshaafaad, iyo boqorkii Edomba isagii u tageen.

¹²"Häneltä me saamme Herran sanan", Josafat sanoi. Hän lähti Elisan luo, ja Israelin ja Edomin kuninkaat lähtivät hänen kanssaan.

¹³Markaasaa Eliishaa wuxuu boqorkii dalka Israa'iil ku yidhi, War maxaa inaga dhexeeya? Nebiyadii aabbahaa iyo nebiyadii hooyadaa u tag. Oo boqorkii dalka Israa'iilna wuxuu ku yidhi, Maya, waayo, Rabbigu wuxuu saddexdayadan boqor isugu yeedhay inuu gacanta reer Moo'aab na geliyo.

¹³Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Miksi sinä minun luokseni tulet? Mene isäsi ja äitisi profeettojen luo!" Mutta Israelin kuningas vastasi hänelle: "Ei, Herra on kutsunut meidät, kaikki kolme kuningasta, tänne. Aikooko hän antaa meidät moabilaisten käsiin?"

¹⁴Oo Eliishaana wuxuu yidhi, Waxaan ku dhaartay Rabbiga ciidammada oo aan hor taagnahay noloshiisa ee hubaal haddii aanan xurmaynayn horjoogidda Yehooshaafaad oo ah boqorka dalka Yahuudah, xaggaaga ma aanan fiiriyeen kuna arkeen.

¹⁴Silloin Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: ellen pitäisi arvossa Josafatia, Juudan kuningasta, en välittäisi sinusta enkä katsoisi sinuun päinkään!

¹⁵Haddaba waxaad ii keentaan nin kataarad wada. Oo markii ninkii kataaraddii ka dhawaajiyey ayaa gacantii Rabbigu ku soo degtay isagii.

¹⁵Mutta olkoon nyt, hakekaa tänne soittaja!" Kun soittaja näppäili harppua, Herran käsi tuli Elisan päälle

¹⁶Oo wuxuu yidhi, Rabbigu wuxuu idinku leeyahay, Dooxadan boholo miidhan ka dhiga.

¹⁶ja hän julisti: "Herra käskee sinun kaivaa tähän puronuomaan vesikuoppia vieri viereen.

¹⁷Waayo, waxaa Rabbigu leeyahay, Dabayl ma arki doontaan, roobna ma arki doontaan, laakiin dooxadaas waxaa ka buuxsami doona biyo, oo idinna waad cabbi doontaan idinka, iyo lo'diinna, iyo xoolihiinnuba.

¹⁷Sillä näin sanoo Herra: 'Te ette näe tuulta ettekä sadetta, mutta tuo puronuoma tulee täyteen vettä. Siitä te saatte juodaksenne, ja niin myös teidän karjanne ja juhtanne.'

¹⁸Oo taasu Rabbiga hortiisa waa ku fudud dahay; oo weliba isagu reer Moo'aabna gacantiinnuu soo gelin doonaa.

¹⁸Tämä on Herralle vähäinen asia. Hän antaa myös Moabin teidän käsiinne.

¹⁹Oo waa inaad dumisaan magaalo kasta oo deyr leh, iyo magaalo kasta oo la doortay, oo geed kasta oo wanaagsan waa inaad jartaan, oo waxaad xidhaan ilo walba oo biyo ah, oo waxaad dhul kasta oo wanaagsan ku hallaysaan dhagaxyo.

¹⁹Te tuhoatte jokaisen linnoituksen ja jokaisen varustetun kaupungin, te kaadatte jokaisen arvokkaan puun ja tukitte kaikki vesilähteet, ja jokaisen hyvän pellon te pilaatte kivillä."

²⁰Oo subaxdii dambe markii allabariga la bixin jiray goor ku dhow ayaa biyo ka yimaadeen xagga Edom, oo waddankiina biyaa ka buuxsamay.

²⁰Kun seuraavana aamuna oli ruokauhrin aika, Edomin suunnalta alkoi virrata vettä, ja se peitti tulvana koko tienoon.

²¹Haddaba markay reer Moo'aab maqleen in boqorradii ay yimaadeen inay la dagaallamaan ayaa waxaa is-urursaday dhammaan kuwii hub qaadi karay iyo kuwii ka weynaa, oo waxay istaageen soohdinta.

²¹Kun Moabiin levisi tieto, että kuninkaat olivat lähteneet matkaan hyökätäkseen sinne, kaikki asekuntoiset miehet nuorukaisista alkaen kutsuttiin koolle, ja he asettuivat maan rajalle.

²²Oo iyana waxay kaceen aroor hore, oo qorraxdiina biyihii bay dhalaalisay, oo reer Moo'aabna waxay arkeen biyihii hortooda ka muuqday oo guduudan sida dhiig oo kale.

²²Mutta kun moabilaiset aamulla heräsivät, aurinko paistoi veden pintaan ja vesi näytti punaiselta kuin veri.

²³Markaasay yidhaahdeen, War waxanu waa dhiig, hubaal boqorradii waa islaayeen oo nin waluba saaxiibkiis buu dilay; haddaba, reer Moo'aabow, xagga dhaca u kaca.

²³Silloin he sanoivat: "Tuo on verta! Kuninkaat ovat alkaneet taistella keskenään. Viholliset ovat ottaneet toisensa hengiltä! Nyt ryöstämään, Moabin miehet!"

²⁴Oo markay yimaadeen xeradii dadka Israa'iil ayaa dadka Israa'iil ku kaceen oo laayeen reer Moo'aab; iyana way ka carareen hortooda, oo dadka Israa'iilna dhulkii bay hore u galeen iyagoo reer Moo'aab laynaya.

²⁴Mutta kun he tulivat Israelin leiriin, israelilaiset kävivätkin heidän kimppuunsa ja ahdistivat heitä niin, että heidän oli lähdettävä pakoon. Israelilaiset ajoivat hellittämättä moabilaisia takaa ja löivät heidät perin pohjin.

²⁵Oo magaalooyinkii way burburiyeen, oo dhul kasta oo fiicanna nin waluba dhagaxiisii buu ku tuuray, oo way buuxiyeen; oo ilihii biyaha ahaa oo dhanna way wada xidheen, oo geedihii wanaagsanaa oo dhanna way wada jareen, ilaa ay Qiir Xaresed oo keliya dhagxanteedii u daayeen, habase yeeshee wadhafleydii ayaa isku wareejisay oo ku dhufatay.

²⁵He tekivät kaupungeista raunioita, ja kaikki hyvät pellot tulivat täyteen kiviä, kun kukin sotilas heitti pellolle kiven. He tukkivat jokaisen vesilähteen ja kaatoivat kaikki arvokkaat puut. Lopulta vain Kir-Haresetin muurit olivat pystyssä, ja sielläkin linkomiehet saartoivat kaupungin ja ahdistivat sitä.

²⁶Oo boqorkii reer Moo'aab markuu arkay in dagaalku ku kulul yahay ayuu kaxaystay toddoba boqol oo nin ee seefqaad wada ah si uu ugu gudbo xagga boqorka Edom, laakiinse way kari waayeen.Markaasuu kaxaystay wiilkiisii curadka ahaa oo meeshiisa boqor ka noqon lahaa, oo derbiga korkiisa ayuu sida allabari la gubo ugu bixiyey. Oo dadka Israa'iilna cadho weyn baa loo qabay, oo iyana way ka tageen isagii, oo waxay ku noqdeen dalkoodii.

²⁶Kun Moabin kuningas huomasi, ettei hän enää kyennyt pitämään puoliaan, hän otti mukaansa seitsemänsataa miekkamiestä ja yritti murtautua läpi Edomin kuninkaan joukkojen kohdalta. Se ei kuitenkaan onnistunut.

²⁷Markaasuu kaxaystay wiilkiisii curadka ahaa oo meeshiisa boqor ka noqon lahaa, oo derbiga korkiisa ayuu sida allabari la gubo ugu bixiyey. Oo dadka Israa'iilna cadho weyn baa loo qabay, oo iyana way ka tageen isagii, oo waxay ku noqdeen dalkoodii.

²⁷Silloin hän otti esikoispoikansa, josta piti tulla kuningas hänen jälkeensä, ja uhrasi hänet polttouhrina muurilla. Israelilaiset joutuivat niin suuren kauhun valtaan, että he lopettivat piirityksen ja palasivat maahansa.