¹Haddaba bisha afar iyo labaatankeedii ayaa reer binu Israa'iil soo shireen iyagoo sooman oo dhar joonyad ah guntan oo ciid isku shubay.

¹Saman kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä israelilaiset kokoontuivat paastoamaan, säkkivaatteet yllään ja multaa hiuksissaan.

²Markaasaa farcankii reer binu Israa'iil waxay iska sooceen dad qalaad oo dhan, oo intay istaageen ayay qirteen dembiyadoodii iyo xumaatooyinkii awowayaashood.

²Israelin kansaan kuuluvat vetäytyivät erilleen kaikista muukalaisista, ja sitten he tunnustivat omat syntinsä ja myös isiensä synnit.

³Kolkaasay meeshoodii istaageen oo akhriyeen kitaabkii sharciga Rabbiga Ilaahooda ah intii maalin rubuceed ah; oo haddana rubuc kale ayay wax qirteen, wayna u sujuudeen Rabbiga Ilaahooda ah.

³He nousivat seisomaan, ja heille luettiin Herran, heidän Jumalansa, lain kirjaa neljännespäivän ajan. Toisen neljänneksen päivästä he maahan heittäytyneinä tunnustivat syntejään Herran, Jumalansa, edessä.

⁴Markaasaa darajadii reer Laawi waxaa ku kor istaagay Yeeshuuca, iyo Baanii, iyo Qadmii'eel, iyo Shebanyaah, iyo Bunnii, iyo Sheereebyaah, iyo Baanii, iyo Kenaanii, oo cod weyn ayay ugu qayshadeen Rabbiga Ilaahooda ah.

⁴Sitten Jesua, Bani, Kadmiel, Sebanja, Bunni, Serebja, Bani ja Kenani nousivat leeviläisten korokkeelle ja huusivat kovalla äänellä Herraa, Jumalaansa.

⁵Markaasaa kuwii reer Laawi oo ahaa Yeeshuuca, iyo Qadmii'eel, iyo Baanii, iyo Xashabneyaah, iyo Sheereebyaah, iyo Hoodiyaah, iyo Shebanyaah, iyo Fetaxyaah, waxay dadkii ku yidhaahdeen, War istaaga oo Rabbiga Ilaahiinna ah ammaana weligiis iyo weligiis, oo waxay yidhaahdeen, Magacaaga ammaanta badan ha la ammaano, kaasoo ka wada sarreeya kulli mahad iyo ammaan oo dhan.

⁵Leeviläiset Jesua, Kadmiel, Bani, Hasabneja, Serebja, Hodia, Sebanja ja Petahja sanoivat: "Nouskaa ja ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, aina ja ikuisesti! Ylistetty olkoon sinun nimesi kunnia, joka kohoaa kaikkea kiitosta ja ylistystä korkeammalle!"

⁶Adigaa Rabbiga ah oo keligaa baa ah. Waxaad samaysay samada, taasoo ah samada samooyinka, iyo ciidankooda oo dhan, iyo dhulka iyo waxa kor jooga oo dhan, iyo badaha iyo waxa ku jira oo dhan, dhammaantood adigaa sii nooleeya, oo ciidanka samaduna adigay kuu sujuudaan.

⁶Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt taivaan, taivasten taivaat ja tähtien joukot, maan ja kaiken mitä sen päällä on, meret ja kaiken mitä niissä on. Sinä annat kaikelle elämän. Kumartaen rukoilevat sinua taivaan tähtien joukot.

⁷Adigaa ah Rabbiga Ilaaha ah oo Aabraam doortay, oo isaga ka soo bixiyey Uur tii reer Kaldayiin, oo u bixiyey magaca Ibraahim la yidhaahdo,

⁷Sinä olet Herra Jumala. Sinä valitsit Abramin, johdatit hänet pois Kaldean Urista ja annoit hänelle nimen Abraham.

⁸oo dabadeedna ogaaday in qalbigiisu hortaada aamin ku yahay, oo isagii axdi kula dhigtay inaad isaga siinaysid dalka reer Kancaan, iyo reer Xeed, iyo reer Amor, iyo reer Feris, iyo reer Yebuus, iyo reer Girgaash, xataa inaad dalkaas siinaysid farcankiisa; oo erayadaadiina waad oofisay, maxaa yeelay, xaq baad tahay.

⁸Sinä näit, että hän oli sinulle uskollinen, ja solmit hänen kanssaan liiton, lupasit antaa Kanaaninmaan, heettiläisten ja amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan, sen lupasit antaa hänen jälkeläisilleen. Ja lupauksesi sinä täytit: sinä pysyt sanassasi.

⁹Adigu waxaad aragtay dhibkii awowayaashayo dalka Masar ku qabeen, waanad maqashay qayladoodii ay Badda Cas agteeda ka qaysheen;

⁹Sinä näit meidän isiemme ahdingon Egyptissä, kuulit heidän huutonsa Kaislameren rannalla.

¹⁰oo weliba Fircoon iyo addoommadiisii oo dhan, iyo kulli dadkii dalkiisa oo dhan waxaad tustay calaamooyin iyo yaabab, waayo, waad ogayd inay iyaga ku kibreen, oo halkaas magac baad ku heeshay siday maanta tahay.

¹⁰Tunnusteoilla ja ihmeillä sinä rankaisit faraota ja hänen palvelijoitaan ja koko hänen kansaansa, sillä sinä tiesit heidän röyhkeytensä isiämme kohtaan. Näin loit itsellesi nimen, jota yhäkin kunnioitetaan.

¹¹Oo iyagii hortood ayaad baddii kala qaybisay, oo waxay mareen badda dhexdeedii, oo dhul engegan bay ku socdeen, oo kuwii iyaga eryanayayna sidii dhagax biyo xoog badan lagu dhex riday ayaad moolka ugu tuurtay.

¹¹Meren sinä halkaisit kahtia heidän edessään, ja he kulkivat meren poikki kuivaa maata myöten. Mutta heidän vainoojansa sinä upotit syvyyteen kuin kiven kuohuviin aaltoihin.

¹²Oo weliba maalintii waxaad ku hoggaamisay tiir daruur ah, habeenkiina tiir dab ah, si aad ugu iftiimiso jidkii ay marayeen.

¹²Sinä johdit heitä päivällä pilvipatsaassa ja yöllä tulipatsaassa valaisten tien, jota he kulkivat.

¹³Waxaad weliba ku soo kor degtay Buur Siinay, oo iyagaad kala hadashay xagga samada, oo waxaad siisay xukummo qumman, iyo sharciyaal xaq ah, iyo qaynuunno wanwanaagsan, iyo amarro,

¹³Sinä laskeuduit Siinainvuorelle, sinä puhuit heille korkeuksista, annoit heille selkeät säädökset ja luotettavat lait, hyvät ohjeet ja käskyt.

¹⁴oo waxaad ogeysiisay Sabtidaada quduuska ah, oo ku amartay amarro, iyo qaynuunno, iyo sharci aad ugu soo dhiibtay addoonkaagii Muuse.

¹⁴Sinä ilmoitit heille pyhän sapattisi, ja palvelijasi Mooses antoi heille sinun käskysi, ohjeesi ja lakisi.

¹⁵Oo kibis ay ku gaajo baxaan baad samada ka siisay, biyo ay ku oon baxaanna dhagax baad uga soo daysay, oo waxaad ku amartay inay galaan oo hantiyaan dalkii aad ku dhaaratay inaad siinaysid.

¹⁵Sinä annoit taivaasta leipää, kun heidän oli nälkä, sinä panit veden virtaamaan kalliosta, kun heidän oli jano. Käskit heidän ottaa haltuunsa maan, jonka sinä kätesi kohottaen olit luvannut heille antaa.

¹⁶Laakiinse iyagii iyo awowayaashayaba way kibreen, oo luquntay adkeeyeen, oo amarradaadiina ma ay maqlin,

¹⁶Mutta he, meidän isämme, olivat ylimielisiä ja alkoivat niskoitella. Eivät he totelleet käskyjäsi,

¹⁷wayna diideen inay addeecaan, kamana ay fiirsan yaababkaagii aad dhexdooda ku samaysay, laakiinse luquntay adkeeyeen, oo iyagoo caasi ah ayay sirkaal doorteen inay addoonnimadoodii ku noqdaan; laakiinse adigu waxaad tahay Ilaah diyaar u ah inuu wax cafiyo, waxaanad tahay nimco miidhan, oo waxaa kaa buuxda raxmad, cadho waad u gaabisaa, naxariisna hodan baad ka tahay, oo iyagiina ma aadan dayrin.

¹⁷vaan kieltäytyivät kuulemasta, eivät he muistaneet ihmetekojasi, joilla olit heitä auttanut. He niskuroivat ja valitsivat itselleen johtajan palatakseen takaisin Egyptin orjuuteen. Mutta sinä annat anteeksi, olet armollinen ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä et hylännyt heitä,

¹⁸Oo xataa markay samaysteen weyl dahab la shubay ah, oo ay isku yidhaahdeen, Kanu waa Ilaahaagii kaa soo bixiyey dalkii Masar; oo ay aad kaaga dhirfiyeen,

¹⁸vaikka he valoivat kullasta sonnin ja sanoivat: "Tämä on meidän jumalamme, tämä johti meidät pois Egyptistä." Pahoin he sinua herjasivat.

¹⁹de weliba naxariistaada badan aawadeed iyagii kuma aadan dayrin cidladii. Maalinnimadii tiirkii daruurta ahaa kama uu tegin iyagii si uu jidka ugu hoggaamiyo, oo tiirkii dabka ahaana habeennimadii kama uu tegin si uu iftiin ugu noqdo oo uu jidkii ay mari lahaayeen ugu muujiyo.

¹⁹Mutta sinun armosi oli suuri, sinä et hylännyt heitä autiomaahan. Päivisin ei pilvipatsas väistynyt heidän yltään, vaan näytti heille tietä, öisin ei tulipatsas väistynyt, vaan valaisi tien, jota he kulkivat.

²⁰Oo weliba waxaad siisay ruuxaagii wanaagsanaa inuu iyagii wax baro, oo afkoodana kama aadan joojin maannadaadii, biyo ay ka oon baxaanna waad siisay.

²⁰Sinä annoit heille hyvän henkesi opettamaan viisautta, annoit mannaa heidän syödäkseen ja vettä, kun heidän oli jano.

²¹Haah, afartan sannadood ayaad iyaga cidlada ku xannaanaynaysay, oo waxba uma ayan baahan, dharkoodiina kama uusan duugoobin, cagahoodiina ma ayan bararin.

²¹Neljäkymmentä vuotta sinä huolehdit heistä autiomaassa, mitään ei heiltä puuttunut, heidän vaatteensa eivät kuluneet rikki, heidän jalkansa eivät turvonneet.

²²Oo weliba waxaad iyaga siisay oo saami ugu qaybisay boqortooyooyin iyo dadyow kale, oo sidaasay u hantiyeen dalkii Siixon oo ahaa boqorkii Xeshboon, iyo dalkii Coog oo ahaa boqorkii Baashaan.

²²Sinä annoit heidän haltuunsa valtakuntia kansoineen, jaoit ne heille rajamaiksi. He saivat omakseen Hesbonin kuninkaan Sihonin maan ja Basanin kuninkaan Ogin maan.

²³Oo carruurtoodiina waxaad u badisay sida xiddigaha samada oo kale, oo iyagii waxaad keentay dalkii aad awowayaashood ku tidhi, Iyagu waa inay galaan si ay u hantiyaan.

²³Sinä teit heidän jälkeläistensä luvun suureksi, heitä oli kuin tähtiä taivaalla. Sinä veit heidät maahan, josta olit antanut lupauksen heidän isilleen.

²⁴Markaasay carruurtii dalkii galeen oo hantiyeen, oo waxaad ka hoosaysiisay dadkii dalka degganaa oo ahaa reer Kancaan, waanad gelisay gacmahoodii, iyagii iyo boqorradoodii iyo dadyowgii dalka degganaaba, inay iyaga ku sameeyaan wax alla waxay doonayaan.

²⁴Ja jälkeläiset ottivat maan haltuunsa. Sinä annoit maan asukkaiden, kanaanilaisten, kukistua heidän edessään ja annoit heidän valtaansa tuon maan kuninkaat ja kansan, ja he saivat tehdä heille, mitä halusivat.

²⁵Oo waxay qabsadeen magaalooyin deyr leh iyo dal barwaaqo leh, oo waxay hantiyeen guryo ay ka buuxaan wax kasta oo wanaagsanu, iyo berkedo qodan, iyo beero canab ah, iyo beero saytuun ah, iyo geedo midho leh oo faro badan. Haddaba wax bay cuneen oo dhergeen, wayna cayileen, oo waxay ku farxeen wanaaggaaga weyn.

²⁵He valloittivat linnoitetut kaupungit ja viljavat pellot, he saivat omikseen talot ja niiden runsaat varastot, kallioon hakatut vesisäiliöt, viinitarhat, oliivilehdot ja suuret määrät hedelmäpuita. He söivät vatsansa täyteen ja lihoivat, he nauttivat yltäkylläisesti antimiesi runsaudesta.

²⁶Habase yeeshee way dhega adkaadeen oo kaa caasiyoobeen; sharcigaagiina gadaashooday ku tuureen, oo waxay dileen nebiyadaadii iyaga ku markhaati furay oo doonayay inay mar kale kuu soo celiyaan, oo aad bay kaaga dhirfiyeen.

²⁶Mutta he alkoivat niskoitella ja kapinoida sinua vastaan, he käänsivät selkänsä sinun laillesi ja tappoivat sinun profeettasi, jotka nuhtelivat heitä koettaen johtaa heidät jälleen sinun puoleesi. Pahoin he sinua herjasivat.

²⁷Sidaas daraaddeed waxaad gacanta u gelisay cadaawayaashoodii, oo iyana way dhibeen; oo markii ay dhibtoodeen oo ay kuu qayshadeen, samadaad ka maqashay; oo naxariistaada badan aawadeed waxaad siisay badbaadshayaal cadaawayaashooda ka badbaadshay.

²⁷Siksi annoit heidät ahdistajien käsiin, ja nämä sortivat heitä. Hädässään he silloin huusivat sinua, ja sinä kuulit taivaaseen heidän huutonsa. Suuressa armossasi sinä annoit heille auttajia, jotka pelastivat heidät vihamiesten vallasta.

²⁸Laakiin markay nasteen ayay wax shar ah hortaada ku sameeyeen, oo sidaas daraaddeed waxaad u daysay gacantii cadaawayaashooda, oo iyana way addoonsadeen iyagii; illowse markay kuu soo noqdeen oo ay kuu qayshadeen, samadaad ka maqashay; oo marar badan ayaad naxariistaada aawadeed ku samatabbixisay;

²⁸Rauhaan päästyään he rikkoivat jälleen sinua vastaan. Siksi sinä jätit heidät vihollisten käsiin, sortajien käsiin. Jälleen he huusivat sinua, ja sinä kuulit taivaaseen heidän huutonsa. Suuressa armossasi pelastit heidät, kerran toisensa jälkeen.

²⁹oo aad ku markhaati furtay, si aad mar kale sharcigaaga ugu soo celiso; laakiinse way kugu kibreen oo amarradaadiina ma ay maqlin, illowse xukummadaadii way ku dembaabeen, (kaasoo haddii nin sameeyo uu ku dhex noolaan lahaa,) oo intay kaa jeesteen ayay luqunta adkeeyeen, wayna diideen inay maqlaan.

²⁹Sinä nuhtelit heitä, jotta he kääntyisivät tottelemaan sinun lakiasi, mutta he olivat röyhkeitä eivätkä kuunnelleet käskyjäsi. He tekivät syntiä sinun määräyksiäsi vastaan, jotka antavat elämän, kun niitä noudattaa. Itsepäisesti he käänsivät selkänsä eivätkä uppiniskaisuudessaan totelleet sinua.

³⁰Oo weliba sannado badan baad u dulqaadatay, oo Ruuxaaga ayaad ugu markhaati furtay adigoo nebiyadaadii ka dhex hadlaya; laakiinse dheg uma ayan dhigin, oo sidaas daraaddeed waxaad gelisay gacantii dadyowgii dalka degganaa.

³⁰Silti sinä osoitit kärsivällisyyttä heitä kohtaan vuodesta toiseen. Sinä varoitit heitä hengelläsi, annoit profeettojesi nuhdella heitä, mutta he eivät suostuneet kuulemaan. Niin sinä annoit heidät viholliskansojen käsiin.

³¹Habase yeeshee naxariistaada badan aawadeed dhammaantood ma aadan wada baabbi'in, mana aadan dayrin, maxaa yeelay, waxaad tahay Ilaah raxmad iyo naxariis badan.

³¹Mutta suuressa armossasi et antanut heidän tuhoutua etkä hylännyt heitä, sillä sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala.

³²Haddaba sidaas daraaddeed Ilaahayaga weyn, oo Qaadirka ah, oo laga cabsado, oo xajiya axdiga iyo naxariistow, dhibkan oo dhammu yuusan wax yar kula ekaan, kaasoo ku soo kor degay annaga, iyo boqorradayadii, iyo amiirradayadii, iyo wadaaddadayadii, iyo nebiyadayadii, iyo awowayaashayadii, iyo dadkaagii oo dhan, tan iyo wakhtigii boqorradii Ashuur iyo ilaa maantadan la joogo.

³²Nyt, Jumalamme, sinä suuri Jumala, väkevä ja pelättävä, sinä, joka olet uskollinen ja pidät liittosi voimassa: katso, miten suuressa ahdingossa olemme joutuneet elämään, me, kuninkaamme ja ruhtinaamme, pappimme ja profeettamme, isämme ja koko kansamme, Assyrian kuninkaiden ajoista aina tähän päivään asti.

³³Si kastaba ha ahaatee xaq baad ku tahay waxa nagu dhacay oo dhan, maxaa yeelay, run baad ku socotay, annaguse shar baannu samaynay,

³³Sinä olet tehnyt oikein kaikessa, mikä on kohdannut meitä. Sinä olet ollut uskollinen, me olemme rikkoneet sinua vastaan.

³⁴oo boqorradayadii, iyo amiirradayadii, iyo wadaaddadayadii, iyo awowayaashayadii toona ma ay dhawrin sharcigaagii, mana ay dhegaysan amarradaadii iyo markhaatifurkaagii aad ugu marag furtay.

³⁴Meidän kuninkaamme, ruhtinaamme, pappimme ja isämme eivät totelleet sinun lakiasi, he eivät noudattaneet käskyjäsi ja määräyksiäsi, jotka olit heille antanut.

³⁵Waayo, boqortooyadoodii kuuguma ay adeegin wanaaggaagii weynaa oo aad siisay aawadiis, iyo dalka ballaadhan oo barwaaqaysan oo aad hortooda dhigtay aawadiis, oo kamana ay soo noqon shuqulladoodii sharka ahaa.

³⁵Ja vaikka heillä oli oma valtakuntansa ja kaikki se hyvä, minkä olit antanut heille, vaikka heillä oli laaja, viljava maa, jonka olit heille lahjoittanut, he eivät palvelleet sinua eivätkä luopuneet pahoista teoistaan.

³⁶Bal eeg, annagu maanta waxaannu nahay addoommo, oo dalkii aad awowayaashayo u siisay inay midhihiisa iyo wanaaggiisa cunaan, bal eeg, annagu dhexdiisaannu addoommo ku nahaye.

³⁶Nyt me olemme orjia. Siinä maassa, jonka sinä annoit isillemme, jotta he saisivat nauttia sen hedelmistä ja antimista, siinä maassa me olemme orjina.

³⁷Oo bal eeg, wuxuu midho badan u dhalaa boqorradii aad korkayaga ka yeeshay dembigayaga aawadiis; oo weliba waxay ugu taliyaan jidhkayaga iyo xoolahayagaba siday doonayaan, oo annana cidhiidhi weyn baannu ku jirnaa.Oo weliba waxaas oo dhan aawadood waxaannu kula dhiganaynaa axdi daacad ah, waannuna qoraynaa, oo waxaa shaabad ku dhammaynaya amiirradayada, iyo kuwayaga reer Laawi, iyo wadaaddadayada.

³⁷Sen runsas sato kuuluu kuninkaille, joiden valtaan olet meidät antanut syntiemme tähden. He hallitsevat mielensä mukaan meitä ja karjaamme. Suuri on meidän ahdinkomme.

³⁸Oo weliba waxaas oo dhan aawadood waxaannu kula dhiganaynaa axdi daacad ah, waannuna qoraynaa, oo waxaa shaabad ku dhammaynaya amiirradayada, iyo kuwayaga reer Laawi, iyo wadaaddadayada.

³⁸(H10:1)Kaiken tämän vuoksi teemme kirjallisesti juhlallisen sopimuksen, ja päällikkömme, leeviläisemme ja pappimme painavat siihen sinettinsä.