¹It happened after this, that Nahash the king of the children of Ammon died, and his son reigned in his place.

¹Kun ammonilaisten kuningas Nahas kuoli, hallitsijaksi tuli hänen poikansa.

²David said, “I will show kindness to Hanun the son of Nahash, because his father showed kindness to me.” So David sent messengers to comfort him concerning his father. David’s servants came into the land of the children of Ammon to Hanun, to comfort him.

²Daavid sanoi: "Haluan osoittaa ystävyyttä Nahasin pojalle Hanunille, niin kuin hänen isänsä osoitti minulle." Hän lähetti sanansaattajia esittämään surunvalittelun Hanunille hänen isänsä kuoleman vuoksi. Kun Daavidin miehet saapuivat ammonilaisten maahan Hanunin luo esittääkseen hänelle valittelut,

³But the princes of the children of Ammon said to Hanun, “Do you think that David honors your father, in that he has sent comforters to you? Haven’t his servants come to you to search, to overthrow, and to spy out the land?”

³ammonilaisten päämiehet sanoivat Hanunille: "Luuletko, että Daavid on lähettänyt nämä miehet luoksesi vain kunnioittaakseen isääsi ja esittääkseen surunvalittelunsa? Varmasti hän on lähettänyt heidät vakoilemaan ja tutkimaan maatasi voidakseen kukistaa sen."

⁴So Hanun took David’s servants, and shaved them, and cut off their garments in the middle, even to their buttocks, and sent them away.

⁴Silloin Hanun otti kiinni Daavidin miehet, ajatti heiltä tukan ja parran ja leikkautti heidän vaatteistaan takamuksia myöten puolet pois. Sitten hän päästi heidät menemään.

⁵Then there went certain persons, and told David how the men were served. He sent to meet them; for the men were greatly ashamed. The king said, “Stay at Jericho until your beards have grown, and then return.”

⁵Miehet lähtivät matkaan. Kun Daavid sai kuulla, millaisen häväistyksen he olivat kärsineet, hän lähetti sanansaattajia viemään heille käskyn: "Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa vasta sitten tänne."

⁶When the children of Ammon saw that they had made themselves odious to David, Hanun and the children of Ammon sent one thousand talents of silver to hire them chariots and horsemen out of Mesopotamia, and out of Arammaacah, and out of Zobah.

⁶Ammonilaiset tiesivät nyt joutuneensa Daavidin vihoihin. Sen vuoksi Hanun ja ammonilaiset lähettivät Mesopotamian ja Maakan aramealaisille ja sobalaisille tuhat talenttia hopeaa palkatakseen niillä käyttöönsä sotavaunuja ja vaunusotilaita.

⁷So they hired for themselves thirty-two thousand chariots, and the king of Maacah and his people, who came and encamped before Medeba. The children of Ammon gathered themselves together from their cities, and came to battle.

⁷He saivat palkatuksi kolmekymmentäkaksituhatta sotavaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen sotajoukkonsa. Nämä lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Medeban edustalle, ja myös ammonilaisten joukot kokoontuivat eri paikkakunnilta lähteäkseen sotaan.

⁸When David heard of it, he sent Joab, and all the army of the mighty men.

⁸Tämän kuultuaan Daavid lähetti heitä vastaan Joabin ja koko vakinaisen väkensä.

⁹The children of Ammon came out, and put the battle in array at the gate of the city: and the kings who had come were by themselves in the field.

⁹Ammonilaiset tulivat ulos kaupungistaan ja järjestäytyivät taisteluun portin edustalle, mutta kuninkaat, jotka olivat tulleet avuksi, olivat eri joukkona vähän kauempana.

¹⁰Now when Joab saw that the battle was set against him before and behind, he chose of all the choice men of Israel, and put them in array against the Syrians.

¹⁰Kun Joab näki, että taistelu uhkasi häntä sekä edestä että takaa, hän valitsi itselleen Israelin parhaat soturit ja järjesti heidät rintamaan aramealaisia vastaan.

¹¹The rest of the people he committed into the hand of Abishai his brother; and they put themselves in array against the children of Ammon.

¹¹Muut joukot hän antoi veljensä Abisain komentoon, ja tämä järjesti ne ammonilaisia vastaan.

¹²He said, “If the Syrians are too strong for me, then you are to help me; but if the children of Ammon are too strong for you, then I will help you.

¹²Joab sanoi: "Jos aramealaiset näyttävät pääsevän minusta voitolle, tule sinä minun avukseni, jos taas ammonilaiset ovat pääsemässä sinusta voitolle, minä tulen auttamaan sinua.

¹³Be courageous, and let us be strong for our people, and for the cities of our God. May Yahweh do that which seems good to him.”

¹³Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Voitamme, jos Herra niin tahtoo."

¹⁴So Joab and the people who were with him drew near before the Syrians to the battle; and they fled before him.

¹⁴Sitten Joab ryhtyi joukkoineen taisteluun aramealaisia vastaan, ja nämä pakenivat hänen tieltään.

¹⁵When the children of Ammon saw that the Syrians had fled, they likewise fled before Abishai his brother, and entered into the city. Then Joab came to Jerusalem.

¹⁵Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Joabin veljen Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab palasi Jerusalemiin.

¹⁶When the Syrians saw that they were defeated by Israel, they sent messengers, and drew forth the Syrians who were beyond the River, with Shophach the captain of the army of Hadadezer at their head.

¹⁶Kun aramealaiset näkivät kärsineensä tappion taistelussa Israelia vastaan, he lähettivät sananviejiä ja pyysivät Eufratin toisella puolella asuvia aramealaisia tulemaan apuun. Nämä lähtivät matkaan Hadadeserin sotaväen päällikön Sofakin johdolla.

¹⁷It was told David; and he gathered all Israel together, and passed over the Jordan, and came on them, and set the battle in array against them. So when David had put the battle in array against the Syrians, they fought with him.

¹⁷Saatuaan tästä tiedon Daavid kokosi Israelin sotavoimat ja ylitti Jordanin, ja sitten hän meni heitä vastaan ja järjesti joukkonsa taisteluun. Myös aramealaiset järjestivät joukkonsa ja ryhtyivät taisteluun Daavidia vastaan.

¹⁸The Syrians fled before Israel; and David killed of the Syrians the men of seven thousand chariots, and forty thousand footmen, and killed Shophach the captain of the army.

¹⁸He joutuivat kuitenkin pakenemaan israelilaisten tieltä, ja Daavid tuhosi aramealaisilta seitsemäntuhatta sotavaunua ja surmasi neljäkymmentätuhatta jalkamiestä. Myös heidän sotaväkensä päällikön Sofakin hän surmasi.

¹⁹When the servants of Hadadezer saw that they were defeated by Israel, they made peace with David, and served him: neither would the Syrians help the children of Ammon any more.

¹⁹Kun Hadadeserin liittolaiset näkivät joutuneensa tappiolle taistelussa israelilaisia vastaan, he tekivät Daavidin kanssa rauhan ja alistuivat hänen valtaansa. Tämän jälkeen aramealaiset eivät enää suostuneet auttamaan ammonilaisia.