1Elijah the Tishbite, who was of the foreigners of Gilead, said to Ahab, “As Yahweh, the God of Israel, lives, before whom I stand, there shall not be dew nor rain these years, but according to my word.”
1Elia, joka oli kotoisin Gileadin Tisbestä, ennusti Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, jota minä palvelen: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani voimasta."
2The word of Yahweh came to him, saying,
2Elialle tuli sitten tämä Herran sana:
3“Go away from here, turn eastward, and hide yourself by the brook Cherith, that is before the Jordan.
3"Lähde täältä, kulje itään päin ja piiloudu Keritinpuron uomaan, joka on Jordanin tuolla puolen.
4It shall be, that you shall drink of the brook. I have commanded the ravens to feed you there.”
4Siellä voit juoda purosta, ja minä olen käskenyt korppien tuoda sinulle ruokaa."
5So he went and did according to the word of Yahweh; for he went and lived by the brook Cherith, that is before the Jordan.
5Hän lähti matkaan ja teki niin kuin Herra oli käskenyt. Hän meni Keritinpurolle, joka on Jordanista itään, ja jäi sinne.
6The ravens brought him bread and flesh in the morning, and bread and flesh in the evening; and he drank of the brook.
6Korpit toivat hänelle aamuin illoin leipää ja lihaa, ja purosta hän sai juodakseen.
7It happened after a while, that the brook dried up, because there was no rain in the land.
7Jonkin ajan kuluttua puro kuitenkin kuivui, koska koko maassa ei ollut satanut.
8The word of Yahweh came to him, saying,
8Elialle tuli silloin tämä Herran sana:
9“Arise, go to Zarephath, which belongs to Sidon, and stay there. Behold, I have commanded a widow there to sustain you.”
9"Lähde Sidonin alueen Sarpatiin ja asetu sinne. Minä olen käskenyt erästä leskivaimoa pitämään sinusta siellä huolta."
10So he arose and went to Zarephath; and when he came to the gate of the city, behold, a widow was there gathering sticks: and he called to her, and said, “Please get me a little water in a vessel, that I may drink.”
10Elia lähti Sarpatiin. Tullessaan kaupungin portille hän näki leskivaimon keräämässä polttopuita. Elia huusi hänelle: "Toisitko minulle vähän vettä, että saisin juoda."
11As she was going to get it, he called to her, and said, “Please bring me a morsel of bread in your hand.”
11Nainen lähti hakemaan vettä, ja Elia huusi hänelle vielä: "Toisitko minulle myös palan leipää."
12She said, “As Yahweh your God lives, I don’t have a cake, but a handful of meal in the jar, and a little oil in the jar. Behold, I am gathering two sticks, that I may go in and bake it for me and my son, that we may eat it, and die.”
12Mutta nainen vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. Kun saan kerätyksi vähän puita, menen kotiin ja teen jauhoista ja öljystä ruokaa itselleni ja pojalleni. Syömme sen ja sitten kuolemme."
13Elijah said to her, “Don’t be afraid. Go and do as you have said; but make me of it a little cake first, and bring it out to me, and afterward make some for you and for your son.
13Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää! Mene kotiisi ja tee niin kuin sanoit. Tee kuitenkin ensin minulle pieni leipä ja tuo se tänne. Leivo vasta sitten itsellesi ja pojallesi.
14For thus says Yahweh, the God of Israel, ‘The jar of meal shall not empty, neither shall the jar of oil fail, until the day that Yahweh sends rain on the earth.’”
14Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Ei tyhjene jauhoruukku eikä ehdy öljypullo, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle."
15She went and did according to the saying of Elijah: and she, and he, and her house, ate many days.
15Leski meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut, ja heillä kaikilla riitti syötävää pitkät ajat.
16The jar of meal didn’t empty, neither did the jar of oil fail, according to the word of Yahweh, which he spoke by Elijah.
16Jauhoruukku ei tyhjentynyt eikä öljypullo ehtynyt, sillä näin oli Herra sanonut Elian suulla.
17It happened after these things, that the son of the woman, the mistress of the house, fell sick; and his sickness was so severe, that there was no breath left in him.
17Jonkin ajan kuluttua kävi niin, että talon emännän poika sairastui. Hänen tautinsa yltyi niin pahaksi, ettei hänessä lopulta ollut elonmerkkiä.
18She said to Elijah, “What have I to do with you, you man of God? You have come to me to bring my sin to memory, and to kill my son!”
18Leski sanoi silloin Elialle: "Pitikö sinun sekaantua minun elämääni, Jumalan mies! Pitikö sinun tulla tänne vetämään minun syntini esiin ja tappamaan poikani!"
19He said to her, “Give me your son.” He took him out of her bosom, and carried him up into the room where he stayed, and laid him on his own bed.
19Elia sanoi: "Anna poika minulle." Hän otti pojan lesken sylistä, kantoi hänet huoneeseensa talon katolle ja laski hänet vuoteelleen.
20He cried to Yahweh, and said, “Yahweh my God, have you also brought evil on the widow with whom I stay, by killing her son?”
20Hän rukoili Herraa sanoen: "Herra, minun Jumalani! Tahdotko todella tuottaa onnettomuuden tälle leskelle, jonka luona asun, ja surmata hänen poikansa?"
21He stretched himself on the child three times, and cried to Yahweh, and said, “Yahweh my God, please let this child’s soul come into him again.”
21Hän ojentautui kolmesti pojan ylle ja rukoili: "Herra, minun Jumalani! Anna hengen palata tähän poikaan!"
22Yahweh listened to the voice of Elijah; and the soul of the child came into him again, and he revived.
22Herra kuuli Elian pyynnön. Henki palasi poikaan, ja hän virkosi eloon.
23Elijah took the child, and brought him down out of the room into the house, and delivered him to his mother; and Elijah said, “Behold, your son lives.”
23Elia nosti pojan vuoteelta ja vei hänet kattohuoneesta alas taloon. Hän antoi pojan tämän äidille ja sanoi: "Katso, poikasi elää."
24The woman said to Elijah, “Now I know that you are a man of God, and that the word of Yahweh in your mouth is truth.”
24Nainen sanoi Elialle: "Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa."