¹Now Ahab had seventy sons in Samaria. Jehu wrote letters, and sent to Samaria, to the rulers of Jezreel, even the elders, and to those who brought up the sons of Ahab, saying,

¹Samarian kaupungissa oli vielä seitsemänkymmentä Ahabin suvun poikaa. Niinpä Jehu kirjoitti kirjeen Samarian kaupungin jalosukuisille ja vanhimmille sekä Ahabin poikien holhoojille ja sanoi siinä näin:

²“Now as soon as this letter comes to you, since your master’s sons are with you, and there are with you chariots and horses, a fortified city also, and armor.

²"Kun tämä kirje saapuu teille, joilla on luonanne herranne pojat ja hallussanne sotavaunuja ja hevosia, aseita ja varustettu kaupunki,

³Select the best and fittest of your master’s sons, set him on his father’s throne, and fight for your master’s house.”

³valitkaa silloin paras ja oikeamielisin herranne poikien joukosta, asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja taistelkaa herranne suvun puolesta."

⁴But they were exceedingly afraid, and said, “Behold, the two kings didn’t stand before him! How then shall we stand?”

⁴Kaupungin johtomiehet kauhistuivat ja sanoivat: "Kun ne kaksi kuningasta eivät pystyneet vastustamaan häntä, kuinka sitten me?"

⁵He who was over the household, and he who was over the city, the elders also, and those who raised the children, sent to Jehu, saying, “We are your servants, and will do all that you ask us. We will not make any man king. You do that which is good in your eyes.”

⁵Hovin päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät sanomaan Jehulle: "Me olemme sinun palvelijoitasi, ja mihin vain meitä käsket, sen me teemme. Me emme aseta kuninkaaksi ketään, tee sinä niin kuin hyväksi katsot."

⁶Then he wrote a letter the second time to them, saying, “If you are on my side, and if you will listen to my voice, take the heads of the men your master’s sons, and come to me to Jezreel by tomorrow this time.” Now the king’s sons, being seventy persons, were with the great men of the city, who brought them up.

⁶Silloin Jehu kirjoitti heille uuden kirjeen, jossa sanoi: "Jos te olette minun puolellani ja tunnustatte valtani, niin tuokaa huomenna tähän aikaan herranne poikien päät minulle Jisreeliin." Kuninkaan pojat, seitsemänkymmentä kaikkiaan, asuivat kaupungin mahtimiesten luona ja olivat heidän kasvatettavinaan.

⁷It happened, when the letter came to them, that they took the king’s sons, and killed them, even seventy persons, and put their heads in baskets, and sent them to him to Jezreel.

⁷Kirjeen saatuaan holhoojat surmasivat kaikki seitsemänkymmentä poikaa. Sitten he panivat poikien päät koreihin ja lähettivät ne Jehulle Jisreeliin.

⁸A messenger came, and told him, “They have brought the heads of the king’s sons.” He said, “Lay them in two heaps at the entrance of the gate until the morning.”

⁸Kun sananviejä tuli Jehun luo ja kertoi, että kuninkaan poikien päät oli tuotu, Jehu sanoi: "Pankaa ne kahteen kasaan portin edustalle. Olkoot siinä huomiseen saakka."

⁹It happened in the morning, that he went out, and stood, and said to all the people, “You are righteous. Behold, I conspired against my master, and killed him; but who struck all these?

⁹Aamulla Jehu meni portille ja sanoi väkijoukolle: "Te olette syyttömiä. Minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja surmannut hänet. Mutta kuka on lyönyt hengiltä kaikki nämä?

¹⁰Know now that nothing shall fall to the earth of the word of Yahweh, which Yahweh spoke concerning the house of Ahab. For Yahweh has done that which he spoke by his servant Elijah.”

¹⁰Tietäkää siis, että yksikään sana, jolla Herra on Ahabin suvun tuominnut, ei jää toteutumatta. Herra on nyt tehnyt sen, mistä hän puhui palvelijansa Elian suulla."

¹¹So Jehu struck all that remained of the house of Ahab in Jezreel, with all his great men, his familiar friends, and his priests, until he left him none remaining.

¹¹Jehu otti sitten hengiltä kaikki ne Ahabin suvun jäsenet, jotka vielä olivat jäljellä Jisreelissä. Hän tappoi myös kaikki kuninkaan päälliköt, uskotut ja papit eikä jättänyt henkiin ainoatakaan kuningassuvun kannattajaa.

¹²He arose and departed, and went to Samaria. As he was at the shearing house of the shepherds on the way,

¹²Sitten Jehu lähti matkaan mennäkseen Samarian kaupunkiin. Bet-Eked-Roimin luo ehdittyään

¹³Jehu met with the brothers of Ahaziah king of Judah, and said, “Who are you?” They answered, “We are the brothers of Ahaziah. We are going down to greet the children of the king and the children of the queen.”

¹³hän kohtasi Juudan kuninkaan Ahasjan veljet ja kysyi: "Keitä te olette?" "Me olemme Ahasjan veljiä", he vastasivat. "Olemme menossa tervehtimään Israelin kuninkaallista perhettä."

¹⁴He said, “Take them alive!” They took them alive, and killed them at the pit of the shearing house, even forty-two men. He didn’t leave any of them.

¹⁴Silloin Jehu huusi: "Ottakaa heidät elävinä kiinni!" Niin heidät otettiin kiinni ja surmattiin Bet-Ekedin vesisäiliön luona. Kaikki neljäkymmentäkaksi saivat surmansa, ainoatakaan Jehu ei jättänyt henkiin.

¹⁵When he had departed from there, he met Jehonadab the son of Rechab coming to meet him. He greeted him, and said to him, “Is your heart right, as my heart is with your heart?” Jehonadab answered, “It is.” “If it is, give me your hand.” He gave him his hand; and he took him up to him into the chariot.

¹⁵Kun Jehu lähti sieltä, häntä vastaan tuli Jonadab, Rekabin poika. Jehu tervehti häntä ja sanoi: "Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?" "On", sanoi Jonadab. "Jos niin on", Jehu vastasi, "ojenna minulle kätesi." Jonadab ojensi kätensä, ja Jehu nosti hänet vierelleen vaunuihin

¹⁶He said, “Come with me, and see my zeal for Yahweh.” So they made him ride in his chariot.

¹⁶ja sanoi: "Lähde mukaani. Saat nähdä, kuinka innokkaasti minä taistelen Herran puolesta." Niin hän sai ajaa Jehun vaunuissa.

¹⁷When he came to Samaria, he struck all who remained to Ahab in Samaria, until he had destroyed him, according to the word of Yahweh, which he spoke to Elijah.

¹⁷Samarian kaupunkiin saavuttuaan Jehu surmasi kaikki Ahabin jälkeläiset, jotka siellä vielä olivat jääneet henkiin. Näin hän hävitti Ahabin suvun, niin kuin Herra oli Elialle ilmoittanut.

¹⁸Jehu gathered all the people together, and said to them, “Ahab served Baal a little; but Jehu will serve him much.

¹⁸Sitten Jehu kutsui kansan koolle ja sanoi: "Ahab palveli Baalia vähän, minä palvelen häntä paljon.

¹⁹Now therefore call to me all the prophets of Baal, all of his worshippers, and all of his priests. Let none be absent; for I have a great sacrifice to Baal. Whoever is absent, he shall not live.” But Jehu did it in subtlety, intending that he might destroy the worshippers of Baal.

¹⁹Kutsukaa nyt luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen pappinsa ja palvelijansa. Kukaan ei saa jäädä pois, sillä minä järjestän suuren uhrijuhlan Baalin kunniaksi. Joka jää pois, menettää henkensä." Mutta tämä oli vain juoni, sillä Jehu aikoi tuhota kaikki, jotka palvelivat Baalia.

²⁰Jehu said, “Sanctify a solemn assembly for Baal!” They proclaimed it.

²⁰Hän käski järjestää pyhän juhlan Baalin kunniaksi. Juhlapäivä määrättiin,

²¹Jehu sent through all Israel; and all the worshippers of Baal came, so that there was not a man left that didn’t come. They came into the house of Baal; and the house of Baal was filled from one end to another.

²¹ja Jehu lähetti kutsun kaikkialle Israeliin. Kaikki Baalin palvelijat saapuivat, yksikään ei jäänyt tulematta. He menivät Baalin temppeliin, ja se täyttyi ääriään myöten.

²²He said to him who was over the vestry, “Bring out robes for all the worshippers of Baal!” He brought robes out to them.

²²Jehu käski vaatevaraston hoitajan tuoda puvun jokaiselle Baalin palvelijalle, ja tämä toi heille puvut.

²³Jehu went with Jehonadab the son of Rechab into the house of Baal. Then he said to the worshippers of Baal, “Search, and look that there are here with you none of the servants of Yahweh, but the worshippers of Baal only.”

²³Sitten Jehu ja Jonadab, Rekabin poika, menivät sisään Baalin temppeliin ja Jehu sanoi Baalin palvelijoille: "Katsokaa tarkoin, ettei täällä joukossanne ole Herran palvelijoita, vaan ainoastaan niitä, jotka palvelevat Baalia."

²⁴They went in to offer sacrifices and burnt offerings. Now Jehu had appointed him eighty men outside, and said, “If any of the men whom I bring into your hands escape, he who lets him go, his life shall be for the life of him.”

²⁴Sitten he ryhtyivät toimittamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jehu oli sijoittanut temppelin ulkopuolelle kahdeksankymmentä sotilastaan ja sanonut: "Jos joku päästää pakoon yhdenkään noista miehistä, jotka minä annan teidän käsiinne, hän saa maksaa sen hengellään."

²⁵It happened, as soon as he had made an end of offering the burnt offering, that Jehu said to the guard and to the captains, “Go in, and kill them! Let none escape.” They struck them with the edge of the sword; and the guard and the captains cast them out, and went to the city of the house of Baal.

²⁵Kun Jehu sai polttouhrin toimitetuksi, hän huusi henkikaartinsa ja vaunujoukkonsa sotilaille: "Tulkaa sisään ja lyökää heidät hengiltä! Yksikään ei saa päästä ulos!" Niin henkivartijat ja vaunusoturit surmasivat heidät miekoillaan ja heittivät ruumiit ulos temppelistä. Sitten he menivät Baalin temppelin sisäkammioon,

²⁶They brought out the pillars that were in the house of Baal, and burned them.

²⁶kantoivat temppelin pyhän pylvään ulos ja polttivat sen.

²⁷They broke down the pillar of Baal, and broke down the house of Baal, and made it a latrine, to this day.

²⁷He kaatoivat maahan myös Baalin kivipatsaan ja hajottivat koko temppelin. Temppelistä tehtiin käymälöitä, ja siinä käytössä se on ollut tähän päivään saakka.

²⁸Thus Jehu destroyed Baal out of Israel.

²⁸Näin Jehu tuhosi Israelista Baalin palvonnan.

²⁹However from the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin, Jehu didn’t depart from after them, the golden calves that were in Bethel, and that were in Dan.

²⁹Hän ei kuitenkaan luopunut niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon, vaan säilytti Betelin ja Danin kultaiset sonnit.

³⁰Yahweh said to Jehu, “Because you have done well in executing that which is right in my eyes, and have done to the house of Ahab according to all that was in my heart, your sons of the fourth generation shall sit on the throne of Israel.”

³⁰Herra sanoi Jehulle: "Hyvin olet tehnyt. Olet toiminut niin kuin silmissäni oikein on ja tehnyt Ahabin suvulle sen, mitä halusin tehtävän. Siksi sinun jälkeläisesi istuvat neljänteen polveen Israelin valtaistuimella."

³¹But Jehu took no heed to walk in the law of Yahweh, the God of Israel, with all his heart. He didn’t depart from the sins of Jeroboam, with which he made Israel to sin.

³¹Mutta kokonaan Jehu ei noudattanut Herran, Israelin Jumalan, lakia. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam oli johdattanut Israelin synnintekoon.

³²In those days Yahweh began to cut off from Israel; and Hazael struck them in all the borders of Israel;

³²Noihin aikoihin Herra alkoi pirstoa Israelia. Hasael löi Israelin joukot joka puolella raja- aluetta

³³from the Jordan eastward, all the land of Gilead, the Gadites, and the Reubenites, and the Manassites, from Aroer, which is by the valley of the Arnon, even Gilead and Bashan.

³³ja valloitti Jordanin itäpuolelta koko Gileadin maan sekä Gadin, Ruubenin ja Manassen heimon maat Arnonin varrella sijaitsevasta Aroerista alkaen. Gilead ja Basan joutuivat hänen valtaansa.

³⁴Now the rest of the acts of Jehu, and all that he did, and all his might, aren’t they written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

³⁴Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Jehusta ja hänen teoistaan ja saavutuksistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

³⁵Jehu slept with his fathers; and they buried him in Samaria. Jehoahaz his son reigned in his place.

³⁵Jehu meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joahas.

³⁶The time that Jehu reigned over Israel in Samaria was twenty-eight years.

³⁶Jehu hallitsi Samariassa Israelia kaksikymmentäkahdeksan vuotta.