¹This is the blessing, with which Moses the man of God blessed the children of Israel before his death.

¹Tämä on se siunaus, jonka Mooses, Jumalan mies, ennen kuolemaansa lausui israelilaisille.

²He said, “Yahweh came from Sinai, And rose from Seir to them. He shone forth from Mount Paran. He came from the ten thousands of holy ones. At his right hand was a fiery law for them.

²Hän sanoi: -- Herra tuli Siinailta, Seiristä hän loisti kirkkaana kuin aurinko, hän ilmestyi Paranin vuorelta ja saapui Meribat-Kadesiin. Tuli loimusi hänen oikealla puolellaan.

³Yes, he loves the people. All his saints are in your hand. They sat down at your feet; each receives your words.

³Herra rakastaa heimojaan, hän varjelee kaikkia omiaan. He laskeutuvat hänen jalkojensa juureen ja ottavat opikseen hänen sanansa.

⁴Moses commanded us a law, An inheritance for the assembly of Jacob.

⁴Mooses antoi meille lain, perinnöksi Jaakobin seurakunnalle.

⁵He was king in Jeshurun, When the heads of the people were gathered, All the tribes of Israel together.

⁵Jesurun sai kuninkaan, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kun Israelin heimot olivat koolla.

⁶“Let Reuben live, and not die; Nor let his men be few.”

⁶Sitten Mooses sanoi: -- Eläköön Ruuben, älköön hänen sukunsa kuolko, vaikka vähäinen on hänen miestensä määrä.

⁷This is for Judah. He said, “Hear, Yahweh, the voice of Judah. Bring him in to his people. With his hands he contended for himself. You shall be a help against his adversaries.”

⁷Juudan hän siunasi näin: -- Kuule, Herra, Juudan huuto, tuo hänet takaisin kansansa luo. Hän taistelee kaikkien puolesta, auta sinä häntä hänen vihollisiaan vastaan.

⁸Of Levi he said, “Your Thummim and your Urim are with your godly one, whom you proved at Massah, with whom you strove at the waters of Meribah;

⁸Leevistä hän sanoi: -- Herra, sinä annoit urimin ja tummimin Leeville, uskolliselle palvelijallesi, jota sinä Massassa koettelit, jonka kanssa sinä kamppailit Meriban vesipaikalla.

⁹who said of his father, and of his mother, ‘I have not seen him;’ Neither did he acknowledge his brothers, Nor did he know his own children: For they have observed your word, and keep your covenant.

⁹Hän sanoi vanhemmistaan: "En tunne heitä." Hän ei myöntänyt veljiään veljikseen eikä lapsiaan lapsikseen. Hän noudatti sinun käskyjäsi, piti kunniassa sinun liittosi.

¹⁰They shall teach Jacob your ordinances, and Israel your law. They shall put incense before you, and whole burnt offering on your altar.

¹⁰Hän opettaa sinun säädöksesi Jaakobille, sinun lakisi Israelille. Hän tarjoaa sinulle uhrisavun tuoksua, hän tuo kokonaisuhrit sinun alttarillesi.

¹¹Yahweh, bless his substance. Accept the work of his hands. Strike through the hips of those who rise up against him, of those who hate him, that they not rise again.”

¹¹Siunaa, Herra, hänen voimaansa. Ole suopea hänen työtään kohtaan. Murskaa hänen vastustajiensa luut, lyö hänen vihamiehensä, niin etteivät he enää nouse.

¹²Of Benjamin he said, “The beloved of Yahweh shall dwell in safety by him. He covers him all the day long. He dwells between his shoulders.”

¹²Benjaminista hän sanoi: -- Herran lemmikki asuu turvassa. Korkein varjelee häntä alituisesti ja asuu hänen luonaan vuorten keskellä.

¹³Of Joseph he said, “His land is blessed by Yahweh, for the precious things of the heavens, for the dew, for the deep that couches beneath,

¹³Joosefista hän sanoi: -- Herra siunatkoon hänen maataan parhaalla, mitä taivas antaa, siunatkoon kasteella ja vedellä, joka kumpuaa maan syvyyksistä,

¹⁴for the precious things of the fruits of the sun, for the precious things of the growth of the moons,

¹⁴parhaalla, mikä auringon voimasta kypsyy, vuodenaikojen parhailla antimilla,

¹⁵for the chief things of the ancient mountains, for the precious things of the everlasting hills,

¹⁵parhaalla, mitä ikivanhat vuoret tarjoavat, mitä ikuiset kukkulat tuottavat,

¹⁶for the precious things of the earth and its fullness, the good will of him who lived in the bush i. e. the burning bush of Exodus 3:3-4. . Let this come on the head of Joseph, on the crown of the head of him who was separate from his brothers.

¹⁶parhaalla, mitä maa runsaudestaan antaa. Hän, joka asuu palavassa pensaassa, siunatkoon häntä suosiollaan. Kaikki tämä tulkoon Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa.

¹⁷The firstborn of his herd, majesty is his. His horns are the horns of the wild ox. With them he shall push all of the peoples, to the ends of the earth: They are the ten thousands of Ephraim. They are the thousands of Manasseh.”

¹⁷Hänen esikoispoikansa on hänen ylpeytensä, sonni, jolla on sarvet kuin villihärällä. Niillä hän lävistää kansakuntia, puskee ne maan ääriin saakka. Sellaisia ovat Efraimin kymmenettuhannet, sellaisia Manassen tuhatpäiset joukot.

¹⁸Of Zebulun he said, “Rejoice, Zebulun, in your going out; and Issachar, in your tents.

¹⁸Sebulonista hän sanoi: -- Iloitse, Sebulon, retkilläsi, ja sinä, Isaskar, teltoillasi.

¹⁹They shall call the peoples to the mountain. There they will offer sacrifices of righteousness, for they shall draw out the abundance of the seas, the hidden treasures of the sand.”

¹⁹He kutsuvat kansoja vuorelleen, he uhraavat siellä määräuhreja. He keräävät merten rikkauksia ja hiekkaan kätkettyjä aarteita.

²⁰Of Gad he said, “He who enlarges Gad is blessed. He dwells as a lioness, and tears the arm, yes, the crown of the head.

²⁰Gadista hän sanoi: -- Ylistetty olkoon Herra, joka tekee laajaksi Gadin maan! Gad on asettunut aloilleen kuin leijona, valmiina raatelemaan käsivarren ja pään.

²¹He provided the first part for himself, for there was the lawgiver’s portion reserved. He came with the heads of the people. He executed the righteousness of Yahweh, His ordinances with Israel.”

²¹Hän valitsi itselleen parhaan osan, hän sai ruhtinaan osuuden. Kun kansan päämiehet kokoontuivat, hän teki Herralle otollisia tekoja, täytti hänen käskynsä yhdessä Israelin kanssa.

²²Of Dan he said, “Dan is a lion’s cub that leaps out of Bashan.”

²²Danista hän sanoi: -- Dan on leijonanpentu, joka hyökkää Basanista.

²³Of Naphtali he said, “Naphtali, satisfied with favor, full of the blessing of Yahweh, Possess the west and the south.”

²³Naftalista hän sanoi: -- Naftalilla on onnea ylen määrin, runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa lännen ja etelän.

²⁴Of Asher he said, “Asher is blessed with children. Let him be acceptable to his brothers. Let him dip his foot in oil.

²⁴Asserista hän sanoi: -- Siunatuin kaikista pojista on Asser. Olkoon hän veljiensä suosikki, saakoon hän kahlata oliiviensa öljyssä.

²⁵Your bars shall be iron and brass. As your days, so your strength will be.

²⁵Hänen salpansa ovat rautaa ja pronssia, hänen voimansa on uusi päivästä päivään.

²⁶“There is none like God, Jeshurun, who rides on the heavens for your help, In his excellency on the skies.

²⁶Ei ole, Jesurun, ketään sinun Jumalasi kaltaista! Yli taivaan hän ratsastaa avuksesi, saapuu pilvien päällä suuressa voimassaan.

²⁷The eternal God is your dwelling place. Underneath are the everlasting arms. He thrust out the enemy from before you, and said, ‘Destroy!’

²⁷Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. Hän karkotti tieltäsi viholliset ja käski sinun hävittää heidät.

²⁸Israel dwells in safety; the fountain of Jacob alone, In a land of grain and new wine. Yes, his heavens drop down dew.

²⁸Israel saa asua turvassa, Jaakobin jälkeläiset omassa rauhassaan viljan ja viinin maassa, missä taivaskin tihkuu kastetta.

²⁹You are happy, Israel. Who is like you, a people saved by Yahweh, the shield of your help, the sword of your excellency! Your enemies shall submit themselves to you. You shall tread on their high places.”

²⁹Onnellinen olet sinä, Israel, kansa vailla vertaa! Herra auttaa sinut voittoon. Hän on kilpesi ja turvasi, voittoisa miekkasi sodassa. Sinun vihollisesi ryömivät edessäsi maassa, ja sinä tallaat heidät jalkoihisi.