¹Abraham was old, and well stricken in age. Yahweh had blessed Abraham in all things.

¹Abraham oli tullut vanhaksi ja ikääntyneeksi, ja Herra oli siunannut häntä kaikin tavoin.

²Abraham said to his servant, the elder of his house, who ruled over all that he had, “Please put your hand under my thigh.

²Abraham sanoi nyt palvelijalleen, taloutensa vanhimmalle, joka huolehti hänen koko omaisuudestaan: "Kosketa minua nivusiin

³I will make you swear by Yahweh, the God of heaven and the God of the earth, that you shall not take a wife for my son of the daughters of the Canaanites, among whom I live.

³ja vanno minulle Herran, taivaan ja maan Jumalan kautta, ettet ota minun pojalleni vaimoa kanaanilaisten naapureitteni tyttäristä

⁴But you shall go to my country, and to my relatives, and take a wife for my son Isaac.”

⁴vaan menet synnyinmaahani, sukuni luo, ja tuot sieltä vaimon pojalleni Iisakille."

⁵The servant said to him, “What if the woman isn’t willing to follow me to this land? Must I bring your son again to the land you came from?”

⁵Palvelija kysyi häneltä: "Entä jos tyttö ei haluakaan lähteä minun mukaani tänne? Onko minun silloin vietävä poikasi siihen maahan, josta olet lähtenyt?"

⁶Abraham said to him, “Beware that you don’t bring my son there again.

⁶Abraham sanoi hänelle: "Älä missään tapauksessa vie poikaani sinne.

⁷Yahweh, the God of heaven, who took me from my father’s house, and from the land of my birth, who spoke to me, and who swore to me, saying, ‘I will give this land to your seed or, offspring .’ He will send his angel before you, and you shall take a wife for my son from there.

⁷Herra, taivaan Jumala, joka vei minut sukuni parista ja syntymämaastani ja vannoi antavansa minun jälkeläisilleni tämän maan, lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että onnistut noutamaan sieltä vaimon pojalleni.

⁸If the woman isn’t willing to follow you, then you shall be clear from this my oath. Only you shall not bring my son there again.”

⁸Ellei tyttö halua lähteä mukaasi, olet vapaa valastasi, mutta poikaani älä sinne vie."

⁹The servant put his hand under the thigh of Abraham his master, and swore to him concerning this matter.

⁹Ja palvelija kosketti isäntäänsä Abrahamia nivusiin ja vannoi vaaditun valan.

¹⁰The servant took ten camels, of his master’s camels, and departed, having a variety of good things of his master’s with him. He arose, and went to Mesopotamia, to the city of Nahor.

¹⁰Palvelija otti isäntänsä laumasta kymmenen kame- lia sekä kaikenlaisia kalleuksia hänen tavaroistaan ja lähti Mesopotamiaan, Nahorin kaupunkiin.

¹¹He made the camels kneel down outside the city by the well of water at the time of evening, the time that women go out to draw water.

¹¹Siellä hän pysähtyi kameleineen kaupungin ulkopuolelle kaivon luo. Oli ilta, se aika, jolloin kaupungin naiset tulevat kaivolle vettä noutamaan.

¹²He said, “Yahweh, the God of my master Abraham, please give me success this day, and show kindness to my master Abraham.

¹²Palvelija rukoili: "Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala! Osoita hyvyytesi isännälleni Abrahamille ja anna tapahtua näin:

¹³Behold, I am standing by the spring of water. The daughters of the men of the city are coming out to draw water.

¹³Kun minä seison kaivon luona ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat hakemaan vettä,

¹⁴Let it happen, that the young lady to whom I will say, ‘Please let down your pitcher, that I may drink,’ and she will say, ‘Drink, and I will also give your camels a drink,’—let her be the one you have appointed for your servant Isaac. By this I will know that you have shown kindness to my master.”

¹⁴niin minä sanon yhdelle tytöistä: 'Kallistaisitko ruukkua, että saan juoda.' Jos hän silloin sanoo: 'Juo! Minä juotan kamelisikin', niin hän on juuri se, jonka olet tarkoittanut palvelijallesi Iisakille. Siitä minä tiedän, että olet osoittanut hyvyytesi isännälleni."

¹⁵It happened, before he had finished speaking, that behold, Rebekah came out, who was born to Bethuel the son of Milcah, the wife of Nahor, Abraham’s brother, with her pitcher on her shoulder.

¹⁵Tuskin hän oli ehtinyt tämän lausua, kun kaivolle tuli Rebekka, Betuelin tytär, ruukku olkapäällään. Betuel oli Abrahamin veljen Nahorin ja tämän vaimon Milkan poika.

¹⁶The young lady was very beautiful to look at, a virgin, neither had any man known her. She went down to the spring, filled her pitcher, and came up.

¹⁶Tyttö oli hyvin kaunis, neitsyt, johon mies ei ollut koskenut. Hän laskeutui portaita lähteelle, täytti ruukkunsa ja nousi sieltä ylös.

¹⁷The servant ran to meet her, and said, “Please give me a drink, a little water from your pitcher.”

¹⁷Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: "Anna minun juoda hiukan vettä ruukustasi."

¹⁸She said, “Drink, my lord.” She hurried, and let down her pitcher on her hand, and gave him drink.

¹⁸Tyttö sanoi: "Juo, herrani", laski ruukun heti kätensä varaan ja antoi hänen juoda.

¹⁹When she had done giving him drink, she said, “I will also draw for your camels, until they have done drinking.”

¹⁹Kun palvelija oli juonut kyllikseen, tyttö sanoi: "Minä haen myös sinun kameleillesi vettä niin paljon kuin ne juovat."

²⁰She hurried, and emptied her pitcher into the trough, and ran again to the well to draw, and drew for all his camels.

²⁰Hän tyhjensi nopeasti ruukkunsa juottoaltaaseen, juoksi sitten uudelleen vettä hakemaan ja kantoi sitä miehen kaikille kameleille.

²¹The man looked steadfastly at her, remaining silent, to know whether Yahweh had made his journey prosperous or not.

²¹Mies tarkkaili häntä mitään puhumatta nähdäkseen, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua.

²²It happened, as the camels had done drinking, that the man took a golden ring of half a shekel weight, and two bracelets for her hands of ten shekels weight of gold,

²²Kun kamelit olivat saaneet juodakseen, mies otti esiin puoli sekeliä painavan kultaisen nenärenkaan, antoi sen tytölle ja pujotti hänen käsiinsä kaksi kultaista rannerengasta, jotka painoivat kymmenen sekeliä.

²³and said, “Whose daughter are you? Please tell me. Is there room in your father’s house for us to lodge in?”

²³Sitten hän sanoi: "Kerrohan, kenen tytär sinä olet. Onko isäsi talossa meille tilaa yöpyä?"

²⁴She said to him, “I am the daughter of Bethuel the son of Milcah, whom she bore to Nahor.”

²⁴Tyttö vastasi hänelle: "Isäni on Betuel, Milkan ja Nahorin poika."

²⁵She said moreover to him, “We have both straw and provender enough, and room to lodge in.”

²⁵Ja hän sanoi vielä: "Meillä on olkia ja rehua yllin kyllin ja myös tilaa yöpymiseen."

²⁶The man bowed his head, and worshiped Yahweh.

²⁶Mies lankesi polvilleen, kumarsi maahan asti kiittäen Herraa

²⁷He said, “Blessed be Yahweh, the God of my master Abraham, who has not forsaken his loving kindness and his truth toward my master. As for me, Yahweh has led me in the way to the house of my master’s relatives.”

²⁷ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, isäntäni Abrahamin Jumala, joka on ollut hyvä ja uskollinen isännälleni ja ohjannut minut matkallani isäntäni veljen taloon!"

²⁸The young lady ran, and told her mother’s house about these words.

²⁸Tyttö juoksi kotiin äitinsä luo kertomaan, mitä oli tapahtunut.

²⁹Rebekah had a brother, and his name was Laban. Laban ran out to the man, to the spring.

²⁹Rebekalla oli veli nimeltä Laban, ja tämä riensi kaupungista lähteelle miehen luo,

³⁰It happened, when he saw the ring, and the bracelets on his sister’s hands, and when he heard the words of Rebekah his sister, saying, “This is what the man said to me,” that he came to the man. Behold, he was standing by the camels at the spring.

³⁰kun oli nähnyt sisarellaan nenärenkaan sekä rannerenkaat ja kuullut, mitä Rebekka kertoi miehen hänelle sanoneen. Laban tavoitti miehen, joka vielä seisoi lähteellä kameleineen,

³¹He said, “Come in, you blessed of Yahweh. Why do you stand outside? For I have prepared the house, and room for the camels.”

³¹ja sanoi hänelle: "Ole tervetullut, sinä Herran siunaama! Miksi jäisit tänne ulos, kun minä olen jo tehnyt tilaa taloon ja varannut paikan kameleille?"

³²The man came into the house, and he unloaded the camels. He gave straw and provender for the camels, and water to wash his feet and the feet of the men who were with him.

³²Niin mies meni ta- loon ja riisui kamelit, ja Laban toi kameleille olkia ja rehua ja palvelijalle sekä hänen seuralai- silleen vettä jalkojen pesua varten.

³³Food was set before him to eat, but he said, “I will not eat until I have told my message.” He said, “Speak on.”

³³Mutta kun palvelijan eteen pantiin syötävää, hän sanoi: "Minä en syö, ennen kuin olen kertonut asiani." Laban sanoi: "Puhu!"

³⁴He said, “I am Abraham’s servant.

³⁴Mies sanoi: "Minä olen Abrahamin palvelija.

³⁵Yahweh has blessed my master greatly. He has become great. He has given him flocks and herds, silver and gold, male servants and female servants, and camels and donkeys.

³⁵Herra on suuresti siunannut isäntääni, tehnyt hänet rikkaaksi ja antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautakarjaa, kultaa ja hopeaa, orjia ja orjattaria, kameleita ja aaseja.

³⁶Sarah, my master’s wife, bore a son to my master when she was old. He has given all that he has to him.

³⁶Saara, minun isäntäni vaimo, on van- hoilla päivillään synnyttänyt isännälleni pojan, ja isäntäni on antanut tälle pojalle koko omaisuutensa.

³⁷My master made me swear, saying, ‘You shall not take a wife for my son of the daughters of the Canaanites, in whose land I live,

³⁷Mutta isäntäni vannotti minua sanoen: 'Älä ota minun pojalleni vaimoa kanaanilaisten naapureitteni tyttäristä,

³⁸but you shall go to my father’s house, and to my relatives, and take a wife for my son.’

³⁸vaan mene isäni kotiin ja sukuni luo ja tuo sieltä pojalleni vaimo.'

³⁹I asked my master, ‘What if the woman will not follow me?’

³⁹Minä sanoin isännälleni: 'Entä jos tyttö ei lähde mukaani?'

⁴⁰He said to me, ‘Yahweh, before whom I walk, will send his angel with you, and prosper your way. You shall take a wife for my son of my relatives, and of my father’s house.

⁴⁰Hän sanoi minulle: 'Herra, jonka tahdon mukaisesti minä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä sinun mukaasi ja antaa matkasi onnistua, niin että löydät pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni perheestä.

⁴¹Then will you be clear from my oath, when you come to my relatives. If they don’t give her to you, you shall be clear from my oath.’

⁴¹Olet vapaa valastasi vain, jos tulet sukuni luo eikä sinun mukaasi anneta ketään. Vasta silloin olet vapaa minulle vannomastasi valasta.'

⁴²I came this day to the spring, and said, ‘Yahweh, the God of my master Abraham, if now you do prosper my way which I go—

⁴²"Kun tänään tulin lähteelle, minä sanoin: Herra, isäntäni Abrahamin Jumala! Jos tahdot antaa minun onnistua tällä matkallani, niin anna käydä näin:

⁴³behold, I am standing by this spring of water. Let it happen, that the maiden who comes out to draw, to whom I will say, “Please give me a little water from your pitcher to drink,”

⁴³Kun minä nyt seison lähteellä ja tänne tulee nuori nainen hakemaan vettä, minä sanon hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä ruukustasi.'

⁴⁴and she will tell me, “Drink, and I will also draw for your camels,”—let her be the woman whom Yahweh has appointed for my master’s son.’

⁴⁴Jos hän silloin sanoo minulle: 'Juo, minä tuon vettä kameleillesikin', niin hän on se nainen, jonka Herra on tarkoittanut isäntäni pojalle.

⁴⁵Before I had finished speaking in my heart, behold, Rebekah came out with her pitcher on her shoulder. She went down to the spring, and drew. I said to her, ‘Please let me drink.’

⁴⁵"Tuskin olin ehtinyt sanoa mielessäni näin, kun Rebekka tuli kaupungista ruukku olkapäällään ja laskeutui nostamaan vettä. Minä sanoin hänelle: 'Anna minun juoda.'

⁴⁶She hurried and let down her pitcher from her shoulder, and said, ‘Drink, and I will also give your camels a drink.’ So I drank, and she also gave the camels a drink.

⁴⁶Hän laski heti ruukun alas ja sanoi: 'Juo vain, minä juotan kamelisikin.' Ja minä join, ja hän juotti myös kamelini.

⁴⁷I asked her, and said, ‘Whose daughter are you?’ She said, ‘The daughter of Bethuel, Nahor’s son, whom Milcah bore to him.’ I put the ring on her nose, and the bracelets on her hands.

⁴⁷Minä kysyin häneltä: 'Kenen tytär sinä olet?' Hän vasta- si: 'Isäni on Betuel, Milkan ja Nahorin poika.' Silloin minä panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä,

⁴⁸I bowed my head, and worshiped Yahweh, and blessed Yahweh, the God of my master Abraham, who had led me in the right way to take my master’s brother’s daughter for his son.

⁴⁸lankesin polvilleni ja kumarsin maahan asti kiittäen ja ylistäen Herraa, isäntäni Abrahamin Jumalaa, joka oli ohjannut minut noutamaan isäntäni veljen tyttären hänen pojalleen vaimoksi.

⁴⁹Now if you will deal kindly and truly with my master, tell me. If not, tell me, that I may turn to the right hand, or to the left.”

⁴⁹Ja nyt, jos haluatte osoittaa hyvyyttä ja sukurakkautta isäntääni kohtaan, niin sanokaa se minulle, mutta ellette halua, kertokaa minulle sekin, niin että tiedän, miten minun tulee toimia."

⁵⁰Then Laban and Bethuel answered, “The thing proceeds from Yahweh. We can’t speak to you bad or good.

⁵⁰Laban ja Betuel vastasivat: "Tämä asia on Herrasta lähtöisin, me emme voi sanoa mitään sen puolesta tai sitä vastaan.

⁵¹Behold, Rebekah is before you. Take her, and go, and let her be your master’s son’s wife, as Yahweh has spoken.”

⁵¹Tässä on Rebekka, ota hänet mukaasi. Tulkoon hänestä isäntäsi pojan vaimo, niin kuin Herra on määrännyt."

⁵²It happened that when Abraham’s servant heard their words, he bowed himself down to the earth to Yahweh.

⁵²Kuultuaan heidän sanansa Abrahamin palvelija lankesi maahan ja kiitti Herraa.

⁵³The servant brought out jewels of silver, and jewels of gold, and clothing, and gave them to Rebekah. He also gave precious things to her brother and her mother.

⁵³Sitten hän otti esiin hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Myös hänen veljelleen ja äidilleen hän antoi kallisarvoisia lahjoja.

⁵⁴They ate and drank, he and the men who were with him, and stayed all night. They rose up in the morning, and he said, “Send me away to my master.”

⁵⁴Sitten hän ja hänen seuralaisensa aterioivat, ja he jäivät taloon yöksi. Heti seuraavana aamuna palvelija sanoi: "Sallikaa minun nyt palata isäntäni luo."

⁵⁵Her brother and her mother said, “Let the young lady stay with us a few days, at least ten. After that she will go.”

⁵⁵Tytön veli ja äiti sanoivat: "Anna tytön viipyä meidän luonamme vielä jonkin aikaa, edes kymmenen päivää. Sitten hän voi lähteä."

⁵⁶He said to them, “Don’t hinder me, since Yahweh has prospered my way. Send me away that I may go to my master.”

⁵⁶Mutta palvelija sanoi heille: "Älkää viivyttäkö minua. Herra on antanut matkani onnistua, päästäkää minut palaamaan isäntäni luo."

⁵⁷They said, “We will call the young lady, and ask her.”

⁵⁷He sanoivat: "Kutsutaan tyttö tänne ja kysytään, mitä mieltä hän on."

⁵⁸They called Rebekah, and said to her, “Will you go with this man?” She said, “I will go.”

⁵⁸He kut- suivat Rebekan paikalle ja kysyivät häneltä: "Tah- dotko nyt heti lähteä tämän miehen mukaan?" Hän vastasi: "Tahdon."

⁵⁹They sent away Rebekah, their sister, with her nurse, Abraham’s servant, and his men.

⁵⁹Niin he saattoivat matkaan Rebekan ja hänen imettäjänsä sekä Abrahamin palveli- jan ja tämän miehet.

⁶⁰They blessed Rebekah, and said to her, “Our sister, may you be the mother of thousands of ten thousands, and let your seed possess the gate of those who hate them.”

⁶⁰He siunasivat Rebekan ja sanoivat hänelle: -- Tulkoon sinulle, sisaremme, tuhat kertaa kymmenentuhatta jälkeläistä, ja jälkeläisesi ottakoot omakseen vihollistensa kaupungit.

⁶¹Rebekah arose with her ladies. They rode on the camels, and followed the man. The servant took Rebekah, and went his way.

⁶¹Sitten Rebekka ja hänen palvelijattarensa nousi- vat kamelin selkään ja lähtivät matkaan. Näin palve- lija vei Rebekan mukanaan.

⁶²Isaac came from the way of Beer Lahai Roi, for he lived in the land of the South.

⁶²Iisak oli tällä välin siirtynyt Lahai-Roin kaivon tienoille; hän näet asui Negevin maassa.

⁶³Isaac went out to meditate in the field at the evening. He lifted up his eyes, and saw, and, behold, there were camels coming.

⁶³Eräänä iltana Iisak lähti kävelemään, ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kamelikaravaanin lähestyvän.

⁶⁴Rebekah lifted up her eyes, and when she saw Isaac, she dismounted from the camel.

⁶⁴Kun Rebekka puolestaan näki Iisakin, hän pudottautui kamelinsa selästä

⁶⁵She said to the servant, “Who is the man who is walking in the field to meet us?” The servant said, “It is my master.” She took her veil, and covered herself.

⁶⁵ja kysyi palvelijalta: "Kuka on tuo mies, joka tulee tuolta meitä vastaan?" Palvelija vastasi: "Hän on minun isäntäni." Silloin Rebekka otti huivin ja peitti kasvonsa.

⁶⁶The servant told Isaac all the things that he had done.

⁶⁶Palvelija kertoi Iisakille kaiken, mitä oli tapahtunut.

⁶⁷Isaac brought her into his mother Sarah’s tent, and took Rebekah, and she became his wife. He loved her. Isaac was comforted after his mother’s death.

⁶⁷Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran telttaan ja otti hänet vaimokseen. Iisak rakasti häntä ja sai lohdun äitinsä kuoleman tuottamaan suruun.