¹It happened at the end of two full years, that Pharaoh dreamed: and behold, he stood by the river.

¹Pari vuotta myöhemmin farao näki unen. Hän seisoi Niilin rannalla.

²Behold, there came up out of the river seven cattle, sleek and fat, and they fed in the marsh grass.

²Yhtäkkiä Niilistä nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, ja ne jäivät syömään kaislikkoon.

³Behold, seven other cattle came up after them out of the river, ugly and thin, and stood by the other cattle on the brink of the river.

³Niiden jälkeen Niilistä nousi vielä toiset seitsemän lehmää, rumia ja laihoja, ja ne jäivät noiden toisten viereen Niilin rannalle.

⁴The ugly and thin cattle ate up the seven sleek and fat cattle. So Pharaoh awoke.

⁴Ja rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi.

⁵He slept and dreamed a second time: and behold, seven heads of grain came up on one stalk, healthy and good.

⁵Sitten hän nukahti uudestaan ja näki unta vielä toisen kerran. Samassa korressa kasvoi seitsemän paksua ja kaunista tähkää,

⁶Behold, seven heads of grain, thin and blasted with the east wind, sprung up after them.

⁶mutta niiden jälkeen puhkesi esiin seitsemän ohutta, itätuulen polttamaa tähkää,

⁷The thin heads of grain swallowed up the seven healthy and full ears. Pharaoh awoke, and behold, it was a dream.

⁷ja ne nielivät ne seitsemän paksua ja täyteläistä tähkää. Siihen farao heräsi, ja hän huomasi, että se oli ollut unta.

⁸It happened in the morning that his spirit was troubled, and he sent and called for all of Egypt’s magicians and wise men. Pharaoh told them his dreams, but there was no one who could interpret them to Pharaoh.

⁸Aamulla farao oli levottomalla mielellä ja kutsutti luokseen Egyptin kaikki enteidenselittäjät ja viisaat. Hän kertoi heille unensa, mutta kukaan ei osannut selittää niitä hänelle.

⁹Then the chief cupbearer spoke to Pharaoh, saying, “I remember my faults today.

⁹Silloin ylijuomanlaskija sanoi faraolle: "Minun täytyy nyt ottaa puheeksi rikkomukseni.

¹⁰Pharaoh was angry with his servants, and put me in custody in the house of the captain of the guard, me and the chief baker.

¹⁰Farao oli kerran vihastunut meihin palvelijoihinsa ja pani minut ja ylileipurin vankeuteen henkivartijain päällikön taloon.

¹¹We dreamed a dream in one night, I and he. We dreamed each man according to the interpretation of his dream.

¹¹Siellä me molemmat näimme eräänä yönä unta, ja kummankin uni vaati oman selityksensä.

¹²There was with us there a young man, a Hebrew, servant to the captain of the guard, and we told him, and he interpreted to us our dreams. To each man according to his dream he interpreted.

¹²Vankilassa meidän kanssamme oli eräs heprealainen nuorukainen, henkivartijain päällikön orja. Me kerroimme hänelle unemme, ja hän selitti ne meille.

¹³It happened, as he interpreted to us, so it was: he restored me to my office, and he hanged him.”

¹³Ja kävi niin kuin hän oli selittänyt: farao palautti minut entiseen asemaani, mutta leipurin hän ripusti hirsipuuhun."

¹⁴Then Pharaoh sent and called Joseph, and they brought him hastily out of the dungeon. He shaved himself, changed his clothing, and came in to Pharaoh.

¹⁴Silloin farao kutsutti Joosefin luokseen. Hänet haettiin kiireesti vankilasta, hänen partansa ja hiuksensa ajeltiin, ja hän sai ylleen uudet vaatteet. Sitten hän tuli faraon luo.

¹⁵Pharaoh said to Joseph, “I have dreamed a dream, and there is no one who can interpret it. I have heard it said of you, that when you hear a dream you can interpret it.”

¹⁵Farao sanoi Joosefille: "Minä olen nähnyt unen, eikä kukaan osaa sitä selittää, mutta minulle on kerrottu, että sinä pystyt selittämään unen heti sen kuultuasi."

¹⁶Joseph answered Pharaoh, saying, “It isn’t in me. God will give Pharaoh an answer of peace.”

¹⁶Joosef vastasi: "Minä itse en pysty, mutta Jumala voi antaa faraolle suotuisan vastauksen."

¹⁷Pharaoh spoke to Joseph, “In my dream, behold, I stood on the brink of the river:

¹⁷Farao kertoi Joosefille: "Minä näin unta, että seisoin Niilin rannalla.

¹⁸and behold, there came up out of the river seven cattle, fat and sleek. They fed in the marsh grass,

¹⁸Silloin Niilistä nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, ja ne jäivät syömään kaislikkoon.

¹⁹and behold, seven other cattle came up after them, poor and very ugly and thin, such as I never saw in all the land of Egypt for ugliness.

¹⁹Mutta niiden jälkeen Niilistä nousi vielä seitsemän muuta lehmää, jotka olivat niin kurjia, rumia ja laihoja, etten ole sellaisia nähnyt koko Egyptin maassa.

²⁰The thin and ugly cattle ate up the first seven fat cattle,

²⁰Nuo rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän ensimmäistä, lihavaa lehmää.

²¹and when they had eaten them up, it couldn’t be known that they had eaten them, but they were still ugly, as at the beginning. So I awoke.

²¹Mutta vaikka lihavat lehmät katosivat niiden suihin, ei mistään voinut huomata, että laihat olivat ahmineet ne sisäänsä, sillä ne näyttivät yhtä laihoilta ja rumilta kuin ennenkin. Siihen minä heräsin.

²²I saw in my dream, and behold, seven heads of grain came up on one stalk, full and good:

²²Sitten näin taas unta. Seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkää kasvoi samassa korressa.

²³and behold, seven heads of grain, withered, thin, and blasted with the east wind, sprung up after them.

²³Mutta niiden jälkeen puhkesi esiin seitsemän kuivettunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa tähkää.

²⁴The thin heads of grain swallowed up the seven good heads of grain. I told it to the magicians, but there was no one who could explain it to me.”

²⁴Ja nämä ohuet tähkät nielivät ne seitsemän kaunista tähkää. Minä olen kertonut uneni enteidenselittäjille, mutta kukaan ei osaa sanoa minulle, mitä ne merkitsevät."

²⁵Joseph said to Pharaoh, “The dream of Pharaoh is one. What God is about to do he has declared to Pharaoh.

²⁵Joosef sanoi faraolle: "Faraon unet tarkoittavat samaa. Jumala on kertonut faraolle, mitä hän aikoo tehdä.

²⁶The seven good cattle are seven years; and the seven good heads of grain are seven years. The dream is one.

²⁶Nuo seitsemän kaunista lehmää tarkoittavat seitsemää vuotta, ja ne seitsemän kaunista tähkää tarkoittavat samoin seit- semää vuotta. Molempien unien merkitys on sama.

²⁷The seven thin and ugly cattle that came up after them are seven years, and also the seven empty heads of grain blasted with the east wind; they will be seven years of famine.

²⁷Ne seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden kauniiden jälkeen, merkitsevät seitsemää vuotta, ja samoin ne seitsemän tyhjää ja itätuulen polttamaa tähkää merkitsevät seitsemää nälkävuotta.

²⁸That is the thing which I spoke to Pharaoh. What God is about to do he has shown to Pharaoh.

²⁸Kun sanoin, että Jumala on näyttänyt faraolle, mitä hän aikoo tehdä, tarkoitin tätä:

²⁹Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt.

²⁹Seuraavat seitsemän vuotta ovat suuren yltäkylläisyyden aikaa koko Egyptin maassa,

³⁰There will arise after them seven years of famine, and all the plenty will be forgotten in the land of Egypt. The famine will consume the land,

³⁰mutta niitä seuraa seitsemän niin kovaa nälkävuotta, että koko tuo yltäkylläisyys jää Egyptissä unohduksiin. Nälänhätä ulottuu yli koko maan,

³¹and the plenty will not be known in the land by reason of that famine which follows; for it will be very grievous.

³¹eikä ruoan runsaudesta ole maassa enää tietoakaan, sillä tuo nälänhätä tulee olemaan hyvin ankara.

³²The dream was doubled to Pharaoh, because the thing is established by God, and God will shortly bring it to pass.

³²Faraon unen toistuminen taas merkitsee sitä, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja panee sen pian täytäntöön.

³³“Now therefore let Pharaoh look for a discreet and wise man, and set him over the land of Egypt.

³³"Siksi faraon tulisi nyt valita viisas ja taitava mies Egyptin käskynhaltijaksi.

³⁴Let Pharaoh do this, and let him appoint overseers over the land, and take up the fifth part of the land of Egypt’s produce in the seven plenteous years.

³⁴Faraon tulisi myös asettaa maahan virkamiehiä, jotka ottavat talteen viidenneksen Egyptin sadosta niinä seitsemänä viljavana vuotena.

³⁵Let them gather all the food of these good years that come, and lay up grain under the hand of Pharaoh for food in the cities, and let them keep it.

³⁵Heidän tulee koota noina tulevina hyvinä vuosina talteen kaikkea syötävää ja varastoida faraon valvonnassa viljaa varmaan talteen kaupunkeihin.

³⁶The food will be for a store to the land against the seven years of famine, which will be in the land of Egypt; that the land not perish through the famine.”

³⁶Tämä vilja olkoon maassa varalla niiksi seitsemäksi nälkävuodeksi, jotka tulevat Egyptin maahan. Silloin maa ei joudu nälänhädän vuoksi perikatoon."

³⁷The thing was good in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of all his servants.

³⁷Nämä sanat miellyttivät faraota ja hänen hovinsa miehiä,

³⁸Pharaoh said to his servants, “Can we find such a one as this, a man in whom is the Spirit of God?”

³⁸ja farao sanoi heille: "Voisimmeko löytää toista hänen veroistaan miestä! Hänessä asuu Jumalan henki!"

³⁹Pharaoh said to Joseph, “Because God has shown you all of this, there is none so discreet and wise as you.

³⁹Joosefille hän sanoi: "Koska Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, ei voi olla toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä.

⁴⁰You shall be over my house, and according to your word will all my people be ruled. Only in the throne I will be greater than you.”

⁴⁰Sinä saat hallita minun valtakuntaani, ja koko kansani on totteleva sinun sanaasi. Vain valtaistuimeni tekee minut sinua korkeammaksi."

⁴¹Pharaoh said to Joseph, “Behold, I have set you over all the land of Egypt.”

⁴¹Farao sanoi vielä Joosefille: "Näin minä asetan sinut hallitsemaan koko Egyptiä."

⁴²Pharaoh took off his signet ring from his hand, and put it on Joseph’s hand, and arrayed him in robes of fine linen, and put a gold chain about his neck,

⁴²Ja farao otti sinettisormuksensa sormestaan ja pani sen Joosefin sormeen, puki hänet vaatteisiin, jotka olivat hienointa pellavaa, ja ripusti hänen kaulaansa kultakäädyt.

⁴³and he made him to ride in the second chariot which he had. They cried before him, “Bow the knee!” He set him over all the land of Egypt.

⁴³Hän antoi Joosefin ajaa toiseksi parhailla vaunuillaan, ja Joosefin edellä huu- dettiin: "Abrek!" Näin hänestä tehtiin koko Egyptin käskynhaltija.

⁴⁴Pharaoh said to Joseph, “I am Pharaoh, and without you shall no man lift up his hand or his foot in all the land of Egypt.”

⁴⁴Ja farao sanoi Joosefille: "Minä olen farao, mutta ilman sinun lupaasi älköön kukaan koko Egyptin maassa ryhtykö mihinkään."

⁴⁵Pharaoh called Joseph’s name Zaphenath-Paneah; and he gave him Asenath, the daughter of Potiphera priest of On as a wife. Joseph went out over the land of Egypt.

⁴⁵Farao antoi Joosefille nimeksi Safenat-Paneah ja antoi hänelle vaimoksi Onin papin Poti-Feran tyttären Asenatin. Joosefin valta ulottui yli koko Egyptin.

⁴⁶Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh king of Egypt. Joseph went out from the presence of Pharaoh, and went throughout all the land of Egypt.

⁴⁶Joosef oli kolmikymmenvuotias tullessaan faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Niin Joosef lähti faraon luota ja kiersi kaikkialla Egyptissä.

⁴⁷In the seven plenteous years the earth produced abundantly.

⁴⁷Ja maa tuotti seitsemänä yltäkylläisyyden vuotena vil- jaa ylen määrin.

⁴⁸He gathered up all the food of the seven years which were in the land of Egypt, and laid up the food in the cities: the food of the field, which was around every city, he laid up in the same.

⁴⁸Näiden Egyptin seitsemän hyvän vuoden aikana Joosef keräsi kaikkea syötävää ja talletti sen kaupunkeihin. Hän varastoi kaupunkeihin kaiken viljan, jonka ympäristön pellot tuottivat.

⁴⁹Joseph laid up grain as the sand of the sea, very much, until he stopped counting, for it was without number.

⁴⁹Hän varastoi viljaa niin suunnattomat määrät, että lopulta sitä oli kuin hiekkaa meren rannalla eikä sen määrää enää voitu mitata.

⁵⁰To Joseph were born two sons before the year of famine came, whom Asenath, the daughter of Potiphera priest of On, bore to him.

⁵⁰Joosefille syntyi ennen ensimmäisen nälkävuoden tuloa kaksi poikaa. Heidän äitinsä oli Asenat, Onin papin Poti-Feran tytär.

⁵¹Joseph called the name of the firstborn Manasseh, “Manasseh” sounds like the Hebrew for “forget.” “For,” he said, “God has made me forget all my toil, and all my father’s house.”

⁵¹Esikoiselleen Joosef antoi nimeksi Manasse sanoen: "Jumala on saanut minut unohtamaan kaikki vaivani ja isäni kodin."

⁵²The name of the second, he called Ephraim “Ephraim” sounds like the Hebrew for “twice fruitful.” : “For God has made me fruitful in the land of my affliction.”

⁵²Toiselle pojalleen hän antoi nimeksi Efraim sanoen: "Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi maassa, jossa olen joutunut niin paljon kärsimään."

⁵³The seven years of plenty, that were in the land of Egypt, came to an end.

⁵³Kun Egyptin seitsemän yltäkylläisyyden vuotta olivat kuluneet,

⁵⁴The seven years of famine began to come, just as Joseph had said. There was famine in all lands, but in all the land of Egypt there was bread.

⁵⁴alkoi seitsemän nälkävuoden aika, kuten Joosef oli ennalta sanonut. Kato tuli kaikkiin muihinkin maihin, mutta Egyptin maassa oli tallella syötävää.

⁵⁵When all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread, and Pharaoh said to all the Egyptians, “Go to Joseph. What he says to you, do.”

⁵⁵Kun nälkä alkoi vaivata koko Egyptiä ja kansa huusi faraolta leipää, tämä sanoi egyptiläisille: "Menkää Joosefin luo ja tehkää niin kuin hän käskee."

⁵⁶The famine was over all the surface of the earth. Joseph opened all the store houses, and sold to the Egyptians. The famine was severe in the land of Egypt.

⁵⁶Kun nälkä jo vallitsi koko maassa, Joosef avasi viljavarastot ja myi viljaa egyptiläisille. Nälänhätä oli Egyptissä ankara.

⁵⁷All countries came into Egypt, to Joseph, to buy grain, because the famine was severe in all the earth.

⁵⁷Myös muista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo viljaa ostamaan, sillä kaikkialla vallitsi kova nälkä.