¹It happened, when all the kings of the Amorites, who were beyond the Jordan westward, and all the kings of the Canaanites, who were by the sea, heard how that Yahweh had dried up the waters of the Jordan from before the children of Israel, until we had passed over, that their heart melted, neither was there spirit in them any more, because of the children of Israel.

¹Kaikki amorilaiskuninkaat, jotka asuivat Jordanin länsipuolella, ja kaikki meren rannikon kanaanilaiskuninkaat saivat tietää, että Herra oli kuivannut Jordanin vedet israelilaisten tieltä ja näin tuonut heidät joen yli. Silloin kuninkaiden rohkeus petti, eikä kukaan heistä uskaltanut asettua israelilaisia vastaan.

²At that time, Yahweh said to Joshua, “Make flint knives, and circumcise again the children of Israel the second time.”

²Niihin aikoihin Herra sanoi Joosualle: "Valmista piikivestä veitsiä ja tee israelilaisista jälleen ympärileikattu kansa."

³Joshua made himself flint knives, and circumcised the children of Israel at the hill of the foreskins.

³Joosua teki kiviveitsiä ja ympärileikkasi israelilaiset Esinahkakukkulan luona.

⁴This is the reason Joshua circumcised: all the people who came out of Egypt, who were males, even all the men of war, died in the wilderness by the way, after they came out of Egypt.

⁴Hän joutui ympärileikkaamaan heidät, koska kaikki Egyptistä lähdön jälkeen syntyneet israelilaiset olivat jääneet ympärileikkaamatta.

⁵For all the people who came out were circumcised; but all the people who were born in the wilderness by the way as they came out of Egypt had not been circumcised.

⁵Egyptistä lähteneet miespuoliset israelilaiset olivat olleet ympärileikattuja, mutta kaikki sieltä lähteneet asekuntoiset miehet olivat kuolleet matkan aikana autiomaassa.

⁶For the children of Israel walked forty years in the wilderness, until all the nation, even the men of war who came out of Egypt, were consumed, because they didn’t listen to the voice of Yahweh. Yahweh swore to them that he wouldn’t let them see the land which Yahweh swore to their fathers that he would give us, a land flowing with milk and honey.

⁶Lähtönsä jälkeen israelilaiset olivat joutuneet vaeltamaan autiomaassa neljäkymmentä vuotta, ja sinä aikana kuolivat kaikki Egyptistä lähteneet asekuntoiset Israelin miehet. He eivät olleet totelleet Herran sanaa, ja siksi Herra oli vannonut, ettei hän anna heidän nähdä sitä maata, jonka hän oli heidän esi-isilleen vannomallaan valalla luvannut antaa israelilaisille, maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

⁷Their children, whom he raised up in their place, were circumcised by Joshua; for they were uncircumcised, because they had not circumcised them on the way.

⁷Herra antoi heidän poikiensa astua heidän tilalleen. Mutta matkan aikana syntyneitä ei ollut ympärileikattu, ja Joosuan oli nyt ympärileikattava heidät.

⁸It happened, when they were done circumcising all the nation, that they stayed in their places in the camp until they were healed.

⁸Ympärileikkauksen jälkeen miehet pysyttelivät leirissä, kunnes olivat toipuneet.

⁹Yahweh said to Joshua, “Today I have rolled away the reproach of Egypt from off you.” Therefore the name of that place was called Gilgal, “Gilgal” sounds like the Hebrew for “roll.” to this day.

⁹Herra sanoi Joosualle: "Tänä päivänä minä olen vierittänyt teidän päältänne sen häpeän, että olitte ympärileikkaamattomia niin kuin egyptiläiset." Paikka sai nimekseen Gilgal; tämä nimi sillä on vieläkin.

¹⁰The children of Israel encamped in Gilgal. They kept the Passover on the fourteenth day of the month at evening in the plains of Jericho.

¹⁰Israelilaiset leiriytyivät Gilgaliin ja viettivät pääsiäistä sen kuun neljännentoista päivän iltana Jerikon tasangolla.

¹¹They ate unleavened cakes and parched grain of the produce of the land on the next day after the Passover, in the same day.

¹¹Pääsiäisen jälkeisenä päivänä he söivät Kanaaninmaan tuotteita: he söivät sinä päivänä happamatonta leipää ja paahdettuja jyviä.

¹²The manna ceased on the next day, after they had eaten of the produce of the land. The children of Israel didn’t have manna any more; but they ate of the fruit of the land of Canaan that year.

¹²Sen päivän jälkeen, jona he olivat syöneet maan tuotteita, ei mannaa enää tullut. Israelilaiset eivät enää saaneet mannaa, vaan he söivät sinä vuonna Kanaaninmaan satoa.

¹³It happened, when Joshua was by Jericho, that he lifted up his eyes and looked, and behold, a man stood in front of him with his sword drawn in his hand. Joshua went to him, and said to him, “Are you for us, or for our adversaries?”

¹³Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: "Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?"

¹⁴He said, “No; but I have come now as commander of Yahweh’s army.” Joshua fell on his face to the earth, and worshipped, and said to him, “What does my lord say to his servant?”

¹⁴Mies vastasi: "En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne." Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?"

¹⁵The prince of Yahweh’s army said to Joshua, “Take your shoes off of your feet; for the place on which you stand is holy.” Joshua did so.

¹⁵Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Ja Joosua teki niin.