1Then all the children of Israel went out, and the congregation was assembled as one man, from Dan even to Beersheba, with the land of Gilead, to Yahweh at Mizpah.
1Kaikki israelilaiset Danista Beersebaan asti ja aina Gileadin maata myöten kokoontuivat yhtenä miehenä Herran eteen Mispaan.
2The chiefs of all the people, even of all the tribes of Israel, presented themselves in the assembly of the people of God, four hundred thousand footmen who drew sword.
2Israelin päälliköt, kaikkien sukukuntien päämiehet, ja koko Jumalan kansa tulivat yhteiseen kokoukseen. Heitä oli siellä neljäsataatuhatta aseistettua miestä.
3(Now the children of Benjamin heard that the children of Israel had gone up to Mizpah.) The children of Israel said, “Tell us, how did this wickedness happen?”
3Benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat kokoontuneet Mispaan. Israelilaiset kysyivät: "Kuinka tämä rikos tapahtui?"
4The Levite, the husband of the woman who was murdered, answered, “I came into Gibeah that belongs to Benjamin, I and my concubine, to lodge.
4Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: "Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi,
5The men of Gibeah rose against me, and surrounded the house by night. They thought to have slain me, and they forced my concubine, and she is dead.
5mutta Gibean miehet yrittivät käydä kimppuuni ja piirittivät yöllä talon. He aikoivat tappaa minut ja tekivät väkivaltaa sivuvaimolleni, niin että hän kuoli.
6I took my concubine, and cut her in pieces, and sent her throughout all the country of the inheritance of Israel; for they have committed lewdness and folly in Israel.
6Minä paloittelin hänen ruumiinsa ja lähetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen törkeän ja pöyristyttävän teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.
7Behold, you children of Israel, all of you, give here your advice and counsel.”
7Te olette kaikki israelilaisia, joten sanokaa, mitä mieltä olette ja mitä olisi tehtävä."
8All the people arose as one man, saying, “None of us will go to his tent, neither will any of us turn to his house.
8Kaikki nousivat yhtenä miehenä seisomaan ja sanoivat: "Kukaan meistä ei saa poistua teltalleen eikä lähteä kotiinsa.
9But now this is the thing which we will do to Gibeah: we will go up against it by lot;
9Me teemme Gibealle näin: Heitämme arpaa
10and we will take ten men of one hundred throughout all the tribes of Israel, and one hundred of one thousand, and a thousand out of ten thousand, to get food for the people, that they may do, when they come to Gibeah of Benjamin, according to all the folly that they have worked in Israel.”
10ja valitsemme Israelin kaikista heimoista kymmenen miestä sataa kohti, sata miestä tuhatta kohti ja tuhat miestä kymmentätuhatta kohti keräämään väellemme muonaa. Kaikki muut lähtevät benjaminilaisten Gibeaan kostamaan sen törkeän teon, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet."
11So all the men of Israel were gathered against the city, knit together as one man.
11Israelilaiset päättivät yksimielisesti lähteä sotimaan Gibeaa vastaan.
12The tribes of Israel sent men through all the tribe of Benjamin, saying, “What wickedness is this that is happen among you?
12Israelin heimot lähettivät miehiä kaikkien Benjaminin sukukuntien luo sanomaan: "Miten teidän keskuudessanne on voinut tapahtua näin kauhea rikos?
13Now therefore deliver up the men, the base fellows, who are in Gibeah, that we may put them to death, and put away evil from Israel.” But Benjamin would not listen to the voice of their brothers the children of Israel.
13Luovuttakaa meille nuo Gibean raakalaiset, että saamme surmata heidät ja hävittää pahan Israelista." Mutta benjaminilaiset eivät halunneet totella israelilaisia heimoveljiään
14The children of Benjamin gathered themselves together out of the cities to Gibeah, to go out to battle against the children of Israel.
14vaan kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan ryhtyäkseen sotaan heitä vastaan.
15The children of Benjamin were numbered on that day out of the cities twenty-six thousand men who drew the sword, besides the inhabitants of Gibeah, who were numbered seven hundred chosen men.
15Kaupungeistaan saapuneet benjaminilaiset katsastettiin ja laskettiin. Heitä oli kaksikymmentäkuusituhatta miestä. Lisäksi tulivat Gibean omat joukot, seitsemänsataa valiosoturia.
16Among all this people there were seven hundred chosen men left-handed; everyone could sling stones at a hair-breadth, and not miss.
16Koko sotajoukossa oli seitsemänsataa vasenkätistä valiomiestä, joista jokainen osasi lingota kiven erehtymättömän tarkasti maaliin.
17The men of Israel, besides Benjamin, were numbered four hundred thousand men who drew sword: all these were men of war.
17Myös israelilaisten sotajoukko tarkastettiin ja laskettiin. Israelilaisia oli, kun benjaminilaiset olivat poissa, yhteensä neljäsataatuhatta miestä, kaikki harjaantuneita sotureita.
18The children of Israel arose, and went up to Bethel, and asked counsel of God; and they said, “Who shall go up for us first to battle against the children of Benjamin?” Yahweh said, “Judah first.”
18Israelilaiset lähtivät Beteliin kysymään Jumalalta: "Minkä meidän heimoistamme pitää ensimmäisenä lähteä taisteluun benjaminilaisia vastaan?" Herra vastasi: "Juudan on lähdettävä ensimmäisenä."
19The children of Israel rose up in the morning, and encamped against Gibeah.
19Seuraavana aamuna israelilaiset lähtivät liikkeelle ja asettuivat leiriin Gibean edustalle.
20The men of Israel went out to battle against Benjamin; and the men of Israel set the battle in array against them at Gibeah.
20Näin israelilaiset lähtivät sotaan benjaminilaisia vastaan ja järjestäytyivät taisteluun Gibean ulkopuolella.
21The children of Benjamin came forth out of Gibeah, and destroyed down to the ground of the Israelites on that day twenty-two thousand men.
21Benjaminilaiset hyökkäsivät ulos kaupungista ja surmasivat sinä päivänä kaksikymmentäkaksituhatta israelilaista.
22The people, the men of Israel, encouraged themselves, and set the battle again in array in the place where they set themselves in array the first day.
22Mutta israelilaiset rohkaisivat mielensä ja päättivät ryhtyä jälleen taisteluun samassa paikassa, jossa olivat taistelleet edellisenäkin päivänä.
23The children of Israel went up and wept before Yahweh until evening; and they asked of Yahweh, saying, “Shall I again draw near to battle against the children of Benjamin my brother?” Yahweh said, “Go up against him.”
23He olivat näet menneet Herran pyhäkköön, itkeneet siellä iltaan asti ja kysyneet: "Pitääkö meidän vielä jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan?" Herra oli vastannut: "Teidän on jatkettava taistelua."
24The children of Israel came near against the children of Benjamin the second day.
24Kun israelilaiset seuraavana päivänä lähtivät leiristään taisteluun,
25Benjamin went forth against them out of Gibeah the second day, and destroyed down to the ground of the children of Israel again eighteen thousand men; all these drew the sword.
25benjaminilaiset tulivat Gibeasta heitä vastaan ja surmasivat vielä kahdeksantoistatuhatta soturia.
26Then all the children of Israel, and all the people, went up, and came to Bethel, and wept, and sat there before Yahweh, and fasted that day until evening; and they offered burnt offerings and peace offerings before Yahweh.
26Israelin koko sotajoukko meni jälleen Beteliin. Siellä israelilaiset istuivat itkien Herran edessä ja paastosivat iltaan asti sekä uhrasivat poltto- ja yhteysuhreja.
27The children of Israel asked of Yahweh (for the ark of the covenant of God was there in those days,
27He tiedustelivat Herralta neuvoa - - Jumalan liitonarkku oli näet siihen aikaan Betelissä,
28and Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron, stood before it in those days), saying, “Shall I yet again go out to battle against the children of Benjamin my brother, or shall I cease?” Yahweh said, “Go up; for tomorrow I will deliver him into your hand.”
28ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, toimi siellä pappina. He kysyivät: "Vieläkö meidän pitää jatkaa taistelua veljiämme benjaminilaisia vastaan, vai joko lopetamme taistelun?" Herra vastasi: "Taistelkaa. Huomenna minä annan teidän kukistaa heidät."
29Israel set ambushes all around Gibeah.
29Israelilaiset sijoittivat miehiään väijyksiin kaikkialle Gibean ympärille.
30The children of Israel went up against the children of Benjamin on the third day, and set themselves in array against Gibeah, as at other times.
30Kolmantena päivänä israelilaiset järjestäytyivät taisteluun benjaminilaisia vastaan kuten edellisilläkin kerroilla.
31The children of Benjamin went out against the people, and were drawn away from the city; and they began to strike and kill of the people, as at other times, in the highways, of which one goes up to Bethel, and the other to Gibeah, in the field, about thirty men of Israel.
31Kun benjaminilaiset hyökkäsivät kaupungista, heidät houkuteltiin kauas sen ulkopuolelle. Tälläkin kerralla he pääsivät aluksi voitolle ja surmasivat Betelin ja Gibean välisellä tiellä kolmisenkymmentä israelilaista.
32The children of Benjamin said, “They are struck down before us, as at the first.” But the children of Israel said, “Let us flee, and draw them away from the city to the highways.”
32Silloin benjaminilaiset ajattelivat: "Me voitamme heidät kuten ennenkin." Mutta israelilaisten suunnitelmana oli houkutella heidät valtatielle, kauas kaupungista.
33All the men of Israel rose up out of their place, and set themselves in array at Baal Tamar: and the ambushers of Israel broke forth out of their place, even out of Maareh Geba.
33Israelilaisten pääjoukko, joka oli lähtenyt asemistaan, ryhmittyi uudelleen taisteluun Baal-Tamarissa. Samaan aikaan israelilaisten väijytysjoukot syöksyivät esiin piilopaikoistaan gibealaisten selustasta.
34There came over against Gibeah ten thousand chosen men out of all Israel, and the battle was severe; but they didn’t know that evil was close on them.
34Gibean edustalle saapui kymmenentuhannen miehen joukko israelilaisia valiosotureita. Taistelu riehui ankarana, eivätkä benjaminilaiset vielä tajunneet, että heitä uhkasi tuho.
35Yahweh struck Benjamin before Israel; and the children of Israel destroyed of Benjamin that day twenty-five thousand one hundred men: all these drew the sword.
35Herra antoi israelilaisten voittaa benjaminilaiset. Sinä päivänä he surmasivat kaksikymmentäviisituhatta sata benjaminilaista soturia.
36So the children of Benjamin saw that they were struck; for the men of Israel gave place to Benjamin, because they trusted the ambushers whom they had set against Gibeah.
36Benjaminilaiset ymmärsivät nyt joutuneensa häviölle. Taistelun kulku oli tällainen: Israelilaiset vetäytyivät benjaminilaisten tieltä luottaen Gibean ympäristöön sijoittamaansa väijytysjoukkoon.
37The ambushers hurried, and rushed on Gibeah; and the ambushers drew themselves along, and struck all the city with the edge of the sword.
37Sillä aikaa väijytysjoukko syöksyi esiin, tunkeutui kaupunkiin ja surmasi kaikki sen asukkaat.
38Now the appointed sign between the men of Israel and the ambushers was that they should make a great cloud of smoke rise up out of the city.
38Israelilaiset olivat ennalta sopineet väijytysjoukon kanssa, että merkkinä olisi kaupungista nouseva savupatsas.
39The men of Israel turned in the battle, and Benjamin began to strike and kill of the men of Israel about thirty persons; for they said, “Surely they are struck down before us, as in the first battle.”
39Taistelussa israelilaiset kääntyivät ensin pakoon. Surmattuaan kolmisenkymmentä israelilaista benjaminilaiset ajattelivat: "Varmaan lyömme heidät perin pohjin kuten edellisessäkin taistelussa."
40But when the cloud began to arise up out of the city in a pillar of smoke, the Benjamites looked behind them; and behold, the whole of the city went up in smoke to the sky.
40Kaupungista alkoi silloin nousta savua paksuna patsaana, ja kun benjaminilaiset kääntyivät katsomaan taakseen, he näkivät kaupunkinsa nousevan savuna taivaalle.
41The men of Israel turned, and the men of Benjamin were dismayed; for they saw that evil had come on them.
41Perääntyvät israelilaiset kääntyivät takaisin, ja benjaminilaiset joutuivat kauhun valtaan huomatessaan olevansa hukassa.
42Therefore they turned their backs before the men of Israel to the way of the wilderness; but the battle followed hard after them; and those who came out of the cities destroyed them in its midst.
42He pakenivat kohti autiomaata, mutta takaa-ajajat pysyivät heidän kannoillaan. Benjaminilaiset jäivät kaupungista tulevan joukon ja israelilaisten pääjoukon väliin.
43They surrounded the Benjamites, chased them, and trod them down at their resting place, as far as over against Gibeah toward the sunrise.
43Israelilaiset saartoivat heidät, ajoivat hellittämättä heitä takaa ja tavoittivat heidät Gibean itäpuolella.
44There fell of Benjamin eighteen thousand men; all these were men of valor.
44Benjaminilaisia kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita.
45They turned and fled toward the wilderness to the rock of Rimmon: and they gleaned of them in the highways five thousand men, and followed hard after them to Gidom, and struck of them two thousand men.
45Muut kääntyivät ja pakenivat autiomaata kohti Rimmonin kallioiden suuntaan. Israelilaiset surmasivat pakenijoista maanteillä viisituhatta miestä, ja he jatkoivat takaa-ajoa Gideomiin saakka ja surmasivat vielä kaksituhatta miestä.
46So that all who fell that day of Benjamin were twenty-five thousand men who drew the sword; all these were men of valor.
46Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita.
47But six hundred men turned and fled toward the wilderness to the rock of Rimmon, and stayed in the rock of Rimmon four months.
47Vain kuusisataa benjaminilaista pääsi pakenemaan autiomaahan Rimmonin kallioille, ja he jäivät sinne neljäksi kuukaudeksi.
48The men of Israel turned again on the children of Benjamin, and struck them with the edge of the sword, both the entire city, and the livestock, and all that they found: moreover all the cities which they found they set on fire.
48Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.