1Nääntyneen ja onnettoman rukous, kun hän avaa sydämensä Herralle. (H102:2)Kuule rukoukseni, Herra, nouskoon huutoni sinun luoksesi!2(H102:3)Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. Kallista korvasi minun puoleeni! Kun huudan sinua avuksi, älä viivytä vastaustasi.3(H102:4)Päiväni haihtuvat kuin savu, tuska polttaa luitani kuin tuli.4(H102:5)Sisimpäni on kuin kulottunut ruoho. Enää en muista syödäkään,5(H102:6)huokailen vain, olen pelkkää luuta ja nahkaa.6(H102:7)Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, kuin pöllö, joka asustaa raunioissa.7(H102:8)Minä valvon yöni, olen yksin kuin katolla kyyhöttävä lintu.8(H102:9)Viholliseni pilkkaavat minua päivät pitkät, kirotessaan vihamiehiään he käyttävät minun nimeäni.9(H102:10)Minä syön leipänäni tuhkaa, kyyneleet maustavat juomani.10(H102:11)Vihasi vimmassa sinä paiskasit minut maahan.11(H102:12)Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ruohon lailla minä lakastun.12(H102:13)Mutta sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun nimesi kaikuu polvesta polveen.13(H102:14)Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika.14(H102:15)Sinun palvelijasi rakastavat sen kiviä, he surevat kaupunkinsa tuhkaa.15(H102:16)Kansat pelkäävät Herran nimeä, maan kuninkaat kumartavat häntä,16(H102:17)kun Herra jälleen rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassaan.17(H102:18)Hän katsoo sorrettujen puoleen, ei torju heidän rukoustaan.18(H102:19)Tämä on kirjoitettu tulevalle polvelle, jotta uudeksi luotu kansa ylistäisi Herraa.19(H102:20)Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, tähyää taivaasta maan päälle.20(H102:21)Hän kuulee vankien vaikerruksen, hän vapauttaa kuoleman omat.21(H102:22)Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan,22(H102:23)kun kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.23(H102:24)Hän on murtanut minun voimani kesken matkan, lyhentänyt elinpäivieni määrän.24(H102:25)Minä sanon hänelle: Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä! Sinä elät iäti, ajasta aikaan.25(H102:26)Jo ammoin sinä laskit maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat.26(H102:27)Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kuluvat loppuun kuin vaate, sinä vaihdat niitä kuin vaatekertaa, ja ne vaihtuvat uusiin.27(H102:28)Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu.28(H102:29)Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa, heidän lastensa lapset ovat huomassasi.