¹Now I say, That the heir, as long as he is a child, differeth nothing from a servant, though he be lord of all;

¹Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja.

²But is under tutors and governors until the time appointed of the father.

²Hän on huoltajien ja holhoojien alainen isänsä asettamaan määräaikaan asti.

³Even so we, when we were children, were in bondage under the elements of the world:

³Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia.

⁴But when the fulness of the time was come, God sent forth his Son, made of a woman, made under the law,

⁴Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi

⁵To redeem them that were under the law, that we might receive the adoption of sons.

⁵lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.

⁶And because ye are sons, God hath sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.

⁶Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

⁷Wherefore thou art no more a servant, but a son; and if a son, then an heir of God through Christ.

⁷Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

⁸Howbeit then, when ye knew not God, ye did service unto them which by nature are no gods.

⁸Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole.

⁹But now, after that ye have known God, or rather are known of God, how turn ye again to the weak and beggarly elements, whereunto ye desire again to be in bondage?

⁹Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?

¹⁰Ye observe days, and months, and times, and years.

¹⁰Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia.

¹¹I am afraid of you, lest I have bestowed upon you labour in vain.

¹¹Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä.

¹²Brethren, I beseech you, be as I am; for I am as ye are: ye have not injured me at all.

¹²Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet.

¹³Ye know how through infirmity of the flesh I preached the gospel unto you at the first.

¹³Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi.

¹⁴And my temptation which was in my flesh ye despised not, nor rejected; but received me as an angel of God, even as Christ Jesus.

¹⁴Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen.

¹⁵Where is then the blessedness ye spake of? for I bear you record, that, if it had been possible, ye would have plucked out your own eyes, and have given them to me.

¹⁵Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on? Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista.

¹⁶Am I therefore become your enemy, because I tell you the truth?

¹⁶Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden?

¹⁷They zealously affect you, but not well; yea, they would exclude you, that ye might affect them.

¹⁷Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä.

¹⁸But it is good to be zealously affected always in a good thing, and not only when I am present with you.

¹⁸Into on hyvä, jos asia on hyvä -- näin aina eikä vain silloin kun minä olen luonanne.

¹⁹My little children, of whom I travail in birth again until Christ be formed in you,

¹⁹Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä.

²⁰I desire to be present with you now, and to change my voice; for I stand in doubt of you.

²⁰Kunpa voisin olla nyt luonanne ja löytää oikean äänensävyn! En tiedä, mitä teille tekisin.

²¹Tell me, ye that desire to be under the law, do ye not hear the law?

²¹Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo?

²²For it is written, that Abraham had two sons, the one by a bondmaid, the other by a freewoman.

²²Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, joista toisen synnytti orjatar, toisen vapaa nainen.

²³But he who was of the bondwoman was born after the flesh; but he of the freewoman was by promise.

²³Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta.

²⁴Which things are an allegory: for these are the two covenants; the one from the mount Sinai, which gendereth to bondage, which is Agar.

²⁴Tämä on vertauskuva. Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa. Toinen on Siinainvuoren liitto, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.

²⁵For this Agar is mount Sinai in Arabia, and answereth to Jerusalem which now is, and is in bondage with her children.

²⁵Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa.

²⁶But Jerusalem which is above is free, which is the mother of us all.

²⁶Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.

²⁷For it is written, Rejoice, thou barren that bearest not; break forth and cry, thou that travailest not: for the desolate hath many more children than she which hath an husband.

²⁷Onhan kirjoitettu: -- Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä! Riemuitse ja huuda, sinä joka et tunne synnytystuskia! Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies.

²⁸Now we, brethren, as Isaac was, are the children of promise.

²⁸Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.

²⁹But as then he that was born after the flesh persecuted him that was born after the Spirit, even so it is now.

²⁹Niin kuin luonnonjärjestyksen mukaisesti syntynyt silloin vainosi Hengen vaikutuksesta syntynyttä, niin on laita nytkin.

³⁰Nevertheless what saith the scripture? Cast out the bondwoman and her son: for the son of the bondwoman shall not be heir with the son of the freewoman.

³⁰Mutta mitä pyhät kirjoitukset sanovatkaan? "Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa jakaa perintöä vapaan naisen pojan kanssa."

³¹So then, brethren, we are not children of the bondwoman, but of the free.

³¹Me emme siis, veljet, ole orjattaren vaan vapaan naisen lapsia.