1Canst thou draw out leviathan with an hook? or his tongue with a cord which thou lettest down?
1(H40:25)Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin? Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan,
2Canst thou put an hook into his nose? or bore his jaw through with a thorn?
2(H40:26)sitooko ruokoköytesi sen kidan, lävistääkö atraimesi sen leuan?
3Will he make many supplications unto thee? will he speak soft words unto thee?
3(H40:27)Rukoileeko se sinulta armoa, yrittääkö se lepytellä sinua?
4Will he make a covenant with thee? wilt thou take him for a servant for ever?
4(H40:28)Suostuuko se sinun ehtoihisi, antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi?
5Wilt thou play with him as with a bird? or wilt thou bind him for thy maidens?
5(H40:29)Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään, annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi?
6Shall the companions make a banquet of him? shall they part him among the merchants?
6(H40:30)Käytkö siitä kauppaa toisten pyyntimiesten kanssa, meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille?
7Canst thou fill his skin with barbed irons? or his head with fish spears?
7(H40:31)Isketkö sen kyljen täyteen väkärautoja, lävistätkö harppuunalla sen pään?
8Lay thine hand upon him, remember the battle, do no more.
8(H40:32)Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi, ajattele, millainen kamppailu siitä nousee, ja jätä se rauhaan!
9Behold, the hope of him is in vain: shall not one be cast down even at the sight of him?
9(H41:1)Älä kuvittele turhia: sen pelkkä näkeminen paiskaa maahan kenet tahansa.
10None is so fierce that dare stir him up: who then is able to stand before me?
10(H41:2)Ei pahinkaan hurjapää ryhdy sitä ärsyttämään. Kuka voisi mitellä sen kanssa voimiaan!
11Who hath prevented me, that I should repay him? whatsoever is under the whole heaven is mine.
11(H41:3)Kuka siis voisi astua minun eteeni vaatimaan palvelusta palveluksesta? Eikö kaikki taivaan alla ole minun?
12I will not conceal his parts, nor his power, nor his comely proportion.
12(H41:4)Puhun vielä sen jäsenistä, sen voimasta, sen ihmeellisestä rakenteesta.
13Who can discover the face of his garment? or who can come to him with his double bridle?
13(H41:5)Kuka on murtanut sen kaksoispanssarin, kuka on viiltänyt siltä puvun auki?
14Who can open the doors of his face? his teeth are terrible round about.
14(H41:6)Kuka on avannut ammolleen sen kidan? Sen hampaat herättävät kaikissa kauhua.
15His scales are his pride, shut up together as with a close seal.
15(H41:7)Sen selkää kattavat panssarikilvet kuin piinkovat sinettirivit.
16One is so near to another, that no air can come between them.
16(H41:8)Ne ovat tiiviisti kiinni toinen toisessaan, edes tuuli ei pääse niiden väliin.
17They are joined one to another, they stick together, that they cannot be sundered.
17(H41:9)Ne niveltyvät toisiinsa kuin liimattuina, koskaan irtoamatta.
18By his neesings a light doth shine, and his eyes are like the eyelids of the morning.
18(H41:10)Kun se aivastaa, näkyy leimahdus. Sen silmät hehkuvat kuin aamuruskon säteet.
19Out of his mouth go burning lamps, and sparks of fire leap out.
19(H41:11)Sen kidasta lyövät lieskat, tulikipunat sinkoilevat ilmaan.
20Out of his nostrils goeth smoke, as out of a seething pot or caldron.
20(H41:12)Savu suitsuaa sen sieraimista niin kuin tulella kiehuvan padan alta, kun tulta lietsotaan.
21His breath kindleth coals, and a flame goeth out of his mouth.
21(H41:13)Sen henkäys sytyttää hiilloksen liekkeihin, tulenlieska iskee sen suusta.
22In his neck remaineth strength, and sorrow is turned into joy before him.
22(H41:14)Sen kaula uhkuu voimaa, sen edellä leviää kauhu.
23The flakes of his flesh are joined together: they are firm in themselves; they cannot be moved.
23(H41:15)Jäntevät ovat sen vatsan lihakset, kovat kuin metalli, eivät ne anna myöten.
24His heart is as firm as a stone; yea, as hard as a piece of the nether millstone.
24(H41:16)Kiveä on sen sydän, kuin myllyn pohjakivi, liikkumaton ja kova.
25When he raiseth up himself, the mighty are afraid: by reason of breakings they purify themselves.
25(H41:17)Kun se nousee esiin, rohkeimmatkin kauhistuvat ja pakenevat kuohuvasta vedestä.
26The sword of him that layeth at him cannot hold: the spear, the dart, nor the habergeon.
26(H41:18)Jos siihen osuu miekka, terä murtuu. Ei siihen pysty keihäs, ei nuolenkärki eikä kivi.
27He esteemeth iron as straw, and brass as rotten wood.
27(H41:19)Pelkkää olkea on sille rauta, kuin lahoa puuta on sille pronssi.
28The arrow cannot make him flee: slingstones are turned with him into stubble.
28(H41:20)Nuoli ei aja sitä pakosalle, olkipalloja ovat sille lingon kivet,
29Darts are counted as stubble: he laugheth at the shaking of a spear.
29(H41:21)kuin heinänkorsi on sille nuija, miekan kalskeelle se vain nauraa.
30Sharp stones are under him: he spreadeth sharp pointed things upon the mire.
30(H41:22)Sen vatsapuoli on täynnä teräviä nystyjä, jäljet rannan liejussa ovat kuin äkeen jäljet.
31He maketh the deep to boil like a pot: he maketh the sea like a pot of ointment.
31(H41:23)Se panee syvyydet kiehumaan niin kuin pata kiehuu, virta pärskyy sen ympärillä kuin tulikuuma rasva.
32He maketh a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.
32(H41:24)Sen perässä kimaltaa vaahto hopeisena kuin vanhuksen hiukset.
33Upon earth there is not his like, who is made without fear.
33(H41:25)Ei ole sille vertaa maan päällä! Luoja jätti sen pelkoa vaille.
34He beholdeth all high things: he is a king over all the children of pride.
34(H41:26)Vahvimpiakin se ylväänä katsoo. Se on kaikkien petojen kuningas.