¹Now it came to pass when Sanballat, and Tobiah, and Geshem the Arabian, and the rest of our enemies, heard that I had builded the wall, and that there was no breach left therein; (though at that time I had not set up the doors upon the gates;)

¹Kun Sanballat, Tobia, arabialainen Gesem ja muut vihollisemme kuulivat, että rakentamassani muurissa ei ollut enää yhtään aukkoa -- tosin en ollut silloin vielä saanut portinpuoliskoja pystytetyksi portteihin --

²That Sanballat and Geshem sent unto me, saying, Come, let us meet together in some one of the villages in the plain of Ono. But they thought to do me mischief.

²Sanballat ja Gesem lähettivät minulle sanan: "Tule Kefirimiin Onon laaksoon tapaamaan meitä." Heillä oli kuitenkin paha mielessä.

³And I sent messengers unto them, saying, I am doing a great work, so that I cannot come down: why should the work cease, whilst I leave it, and come down to you?

³Minä lähetin heille sanansaattajan mukana vastauksen: "Minulla on suuri työ tekeillä. En voi tulla sinne, sillä työ keskeytyy, jos jätän sen ja lähden luoksenne."

⁴Yet they sent unto me four times after this sort; and I answered them after the same manner.

⁴Neljä kertaa he lähettivät minulle tällaisen viestin, ja minä vastasin aina samalla tavalla.

⁵Then sent Sanballat his servant unto me in like manner the fifth time with an open letter in his hand;

⁵Sitten Sanballat lähetti vielä viidennen kerran luokseni palvelijansa. Miehellä oli mukanaan sinetöimätön kirje,

⁶Wherein was written, It is reported among the heathen, and Gashmu saith it, that thou and the Jews think to rebel: for which cause thou buildest the wall, that thou mayest be their king, according to these words.

⁶joka kuului näin: "Kansojen keskuudessa puhutaan, ja myös Gesem sanoo, että sinä rakennat muuria, koska aiot nousta juutalaisten kanssa kapinaan. Väitetään myös, että sinä pyrit heidän kuninkaakseen

⁷And thou hast also appointed prophets to preach of thee at Jerusalem, saying, There is a king in Judah: and now shall it be reported to the king according to these words. Come now therefore, and let us take counsel together.

⁷ja olet asettanut profeettoja, joiden on määrä huutaa sinut Jerusalemissa Juudan kuninkaaksi. Tämä tulee kyllä kuninkaankin tietoon. Tule siis neuvottelemaan meidän kanssamme."

⁸Then I sent unto him, saying, There are no such things done as thou sayest, but thou feignest them out of thine own heart.

⁸Minä lähetin hänelle sanan: "Se, mitä sanoit, on aivan perätöntä. Olet itse keksinyt kaiken."

⁹For they all made us afraid, saying, Their hands shall be weakened from the work, that it be not done. Now therefore, O God, strengthen my hands.

⁹He tahtoivat vain pelotella meitä, sillä he uskoivat meidän säikähtävän ja jättävän työn kesken. Mutta minä sain tästä lisää rohkeutta.

¹⁰Afterward I came unto the house of Shemaiah the son of Delaiah the son of Mehetabeel, who was shut up; and he said, Let us meet together in the house of God, within the temple, and let us shut the doors of the temple: for they will come to slay thee; yea, in the night will they come to slay thee.

¹⁰Menin tapaamaan Semajaa, Delajan poikaa, Mehetabelin pojanpoikaa, joka pysytteli sisällä talossaan. Hän sanoi: "Mennään yhdessä Jumalan temppeliin, sisälle pyhäkköön, ja suljetaan pyhäkön ovet. Muuten he tulevat yöllä ja tappavat sinut."

¹¹And I said, Should such a man as I flee? and who is there, that, being as I am, would go into the temple to save his life? I will not go in.

¹¹Mutta minä sanoin: "Minunlaiseni mieskö pakenisi? Ja voisinko minä mennä temppeliin ja silti jäädä henkiin? Ei, minä en mene."

¹²And, lo, I perceived that God had not sent him; but that he pronounced this prophecy against me: for Tobiah and Sanballat had hired him.

¹²Silloin oivalsin, että Jumala ei ollut häntä lähettänyt, vaan Tobia ja Sanballat olivat palkanneet hänet esittämään minulle tämän ennustuksen.

¹³Therefore was he hired, that I should be afraid, and do so, and sin, and that they might have matter for an evil report, that they might reproach me.

¹³Hänet oli palkattu, jotta minä pelästyisin ja noudattaisin hänen neuvoaan. Näin olisin tehnyt väärin ja joutunut häpeään ja pilkan kohteeksi.

¹⁴My God, think thou upon Tobiah and Sanballat according to these their works, and on the prophetess Noadiah, and the rest of the prophets, that would have put me in fear.

¹⁴Älä unohda, Jumalani, mitä Tobia ja Sanballat ovat tehneet, ja samoin naisprofeetta Noadja ja muut profeetat, jotka yrittivät pelotella minua.

¹⁵So the wall was finished in the twenty and fifth day of the month Elul, in fifty and two days.

¹⁵Muuri tuli valmiiksi elul-kuun kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä, kun työtä oli tehty viisikymmentäkaksi päivää.

¹⁶And it came to pass, that when all our enemies heard thereof, and all the heathen that were about us saw these things, they were much cast down in their own eyes: for they perceived that this work was wrought of our God.

¹⁶Kun ympärillämme asuvat viholliskansat kuulivat tämän, ne joutuivat pelon valtaan ja niiden täytyi nöyrinä tunnustaa, että tämä työ oli saatu päätökseen meidän Jumalamme avulla.

¹⁷Moreover in those days the nobles of Judah sent many letters unto Tobiah, and the letters of Tobiah came unto them.

¹⁷Näihin aikoihin juutalaiset ylimykset ja Tobia lähettivät ahkerasti kirjeitä toisilleen.

¹⁸For there were many in Judah sworn unto him, because he was the son in law of Shechaniah the son of Arah; and his son Johanan had taken the daughter of Meshullam the son of Berechiah.

¹⁸Tobia oli Sekanjan, Arahin pojan, vävy, ja hänen poikansa Johananin vaimo oli Mesullamin, Berekjan pojan, tytär. Siksi hänellä oli Juudassa paljon liittolaisia.

¹⁹Also they reported his good deeds before me, and uttered my words to him. And Tobiah sent letters to put me in fear.

¹⁹Nämä kehuivat Tobiaa minulle ja kertoivat sitten hänelle, mitä minä olin sanonut. Tobia lähetti minulle kirjeitä, joissa hän yritti pelotella minua.