¹And Naomi had a kinsman of her husband's, a mighty man of wealth, of the family of Elimelech; and his name was Boaz.

¹Noomilla oli miehensä Elimelekin puolelta sukulainen, rikas ja mahtava mies nimeltä Boas.

²And Ruth the Moabitess said unto Naomi, Let me now go to the field, and glean ears of corn after him in whose sight I shall find grace. And she said unto her, Go, my daughter.

²Eräänä päivänä Ruut sanoi Noomille: "Tahtoisin mennä pellolle poimimaan maahan pudonneita tähkiä, jos joku siellä sen minulle sallii." Noomi vastasi: "Mene vain, tyttäreni."

³And she went, and came, and gleaned in the field after the reapers: and her hap was to light on a part of the field belonging unto Boaz, who was of the kindred of Elimelech.

³Niin Ruut lähti poimimaan tähkiä viljankorjaajien jäljiltä ja osui sattumalta peltopalstalle, jonka omisti Boas, Elimelekin sukulainen.

⁴And, behold, Boaz came from Bethlehem, and said unto the reapers, The LORD be with you. And they answered him, The LORD bless thee.

⁴Myös Boas saapui Betlehemistä ja sanoi viljankorjaajille: "Herra kanssanne!", ja he vastasivat: "Herra sinua siunatkoon!"

⁵Then said Boaz unto his servant that was set over the reapers, Whose damsel is this?

⁵Boas kysyi palvelijaltaan, joka johti leikkuuväkeä: "Kuka tuo tyttö on?"

⁶And the servant that was set over the reapers answered and said, It is the Moabitish damsel that came back with Naomi out of the country of Moab:

⁶Palvelija vastasi: "Hän on se moabilainen, joka tuli tänne Noomin mukana Moabin maasta.

⁷And she said, I pray you, let me glean and gather after the reapers among the sheaves: so she came, and hath continued even from the morning until now, that she tarried a little in the house.

⁷Hän pyysi minulta lupaa poimia maahan pudonneita tähkiä viljankorjaajien jäljessä, ja nyt hän on ollut työssä yhtä mittaa aamuvarhaisesta tähän saakka. Hän ei ole levännyt juuri lainkaan."

⁸Then said Boaz unto Ruth, Hearest thou not, my daughter? Go not to glean in another field, neither go from hence, but abide here fast by my maidens:

⁸Silloin Boas sanoi Ruutille: "Kuulehan, tyttäreni! Älä mene muiden pelloille poimimaan. Jää tänne ja pysy minun palvelijattarieni mukana.

⁹Let thine eyes be on the field that they do reap, and go thou after them: have I not charged the young men that they shall not touch thee? and when thou art athirst, go unto the vessels, and drink of that which the young men have drawn.

⁹Pidä silmällä, millä pellolla minun mieheni leikkaavat, ja kulje heidän jäljessään. Minä olen kieltänyt väkeäni koskemasta sinuun. Jos sinua janottaa, niin mene noiden astioiden luo ja ota sieltä vettä niin kuin muukin väki."

¹⁰Then she fell on her face, and bowed herself to the ground, and said unto him, Why have I found grace in thine eyes, that thou shouldest take knowledge of me, seeing I am a stranger?

¹⁰Silloin Ruut vaipui polvilleen, kumarsi maahan saakka ja sanoi hänelle: "Miten sinä voit olla minulle näin hyvä? Kohtelet minua kuin tuttavaa, vaikka olen vierasmaalainen."

¹¹And Boaz answered and said unto her, It hath fully been showed me, all that thou hast done unto thy mother in law since the death of thine husband: and how thou hast left thy father and thy mother, and the land of thy nativity, and art come unto a people which thou knewest not heretofore.

¹¹Boas vastasi hänelle: "Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin.

¹²The LORD recompense thy work, and a full reward be given thee of the LORD God of Israel, under whose wings thou art come to trust.

¹²Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa."

¹³Then she said, Let me find favor in thy sight, my lord; for that thou hast comforted me, and for that thou hast spoken friendly unto thine handmaid, though I be not like unto one of thine handmaidens.

¹³Ruut vastasi: "Sinä olet minulle kovin hyvä. Olet lohduttanut minua ja puhunut lempeästi minulle, vaikka en edes kelpaisi sinun palvelusväkesi joukkoon."

¹⁴And Boaz said unto her, At mealtime come thou hither, and eat of the bread, and dip thy morsel in the vinegar. And she sat beside the reapers: and he reached her parched corn, and she did eat, and was sufficed, and left.

¹⁴Kun tuli ruoka-aika, Boas sanoi Ruutille: "Tule tänne syömään ja kasta leipäpalasi hapanviiniin." Ruut meni istumaan leikkuuväen viereen, ja Boas tarjosi hänelle paahdettuja jyviä. Ruut söi itsensä kylläiseksi, ja jyviä jäi vielä ylikin.

¹⁵And when she was risen up to glean, Boaz commanded his young men, saying, Let her glean even among the sheaves, and reproach her not:

¹⁵Kun hän sitten taas oli lähdössä poimimaan, Boas sanoi väelleen: "Antakaa hänen poimia myös lyhteiden välistä älkääkä sättikö häntä.

¹⁶And let fall also some of the handfuls of purpose for her, and leave them, that she may glean them, and rebuke her not.

¹⁶Voitte lyhteistäkin kiskaista muutaman tähkän ja jättää hänen poimittavakseen. Ette saa moittia häntä."

¹⁷So she gleaned in the field until even, and beat out that she had gleaned: and it was about an ephah of barley.

¹⁷Ruut poimi pellolla tähkiä iltaan saakka, ja kun hän pui poimimansa tähkät, hän sai ohria säkillisen verran.

¹⁸And she took it up, and went into the city: and her mother in law saw what she had gleaned: and she brought forth, and gave to her that she had reserved after she was sufficed.

¹⁸Hän kantoi jyvät kaupunkiin ja näytti anopilleen, kuinka paljon oli kerännyt. Hän otti esille myös jyvät, jotka olivat aterialla jääneet häneltä syömättä, ja antoi ne anopilleen.

¹⁹And her mother in law said unto her, Where hast thou gleaned to day? and where wroughtest thou? blessed be he that did take knowledge of thee. And she showed her mother in law with whom she had wrought, and said, The man's name with whom I wrought to day is Boaz.

¹⁹"Missä sinä olet tänään ollut poimimassa?" kysyi Noomi. "Kenen pellolla olit? Siunattu se, joka on kohdellut sinua noin hyvin!" Ruut kertoi nyt anopilleen, missä oli ollut, ja sanoi: "Se mies, jonka pellolla tänään olin, on nimeltään Boas."

²⁰And Naomi said unto her daughter in law, Blessed be he of the LORD, who hath not left off his kindness to the living and to the dead. And Naomi said unto her, The man is near of kin unto us, one of our next kinsmen.

²⁰Noomi sanoi miniälleen: "Siunatkoon häntä Herra, joka on aina muistanut niin eläviä kuin kuolleita." Ja hän lisäsi: "Boas on meille sukua, hän on perheemme sukulunastaja."

²¹And Ruth the Moabitess said, He said unto me also, Thou shalt keep fast by my young men, until they have ended all my harvest.

²¹Ruut sanoi: "Hän sanoi minulle vielä, että minun pitää pysyä hänen väkensä mukana, kunnes koko hänen viljasatonsa on saatu korjatuksi."

²²And Naomi said unto Ruth her daughter in law, It is good, my daughter, that thou go out with his maidens, that they meet thee not in any other field.

²²Noomi sanoi miniälleen Ruutille: "Hyvä on, tyttäreni, että pääset Boasin palvelijattarien mukaan. Jollakin muulla pellolla voisi joku ahdistella sinua."

²³So she kept fast by the maidens of Boaz to glean unto the end of barley harvest and of wheat harvest; and dwelt with her mother in law.

²³Niin Ruut pysytteli Boasin palvelijattarien joukossa poimimassa tähkiä koko ohranleikkuun ja vielä vehnänleikkuunkin ajan, mutta hän asui anoppinsa luona.