¹Samme Dag gav Kong Ahasverus Dronning Ester Hamans, Jødernes Fjendes, Hus. Og Mordokaj fik Foretræde hos Kongen, thi Ester havde fortalt, hvad han havde været for hende.

¹Vielä samana päivänä kuningas Kserkses antoi kuningatar Esterille Hamanin, juutalaisten vainoojan, kaiken omaisuuden, ja Mordokai sai astua kuninkaan eteen, sillä Ester oli kertonut, että Mordokai oli hänen sukulaisensa.

²Og Kongen tog sin Seglring, som han havde frataget Haman, og gav Mordokaj den. Og Ester satte Mordokaj over Hamans Hus.

²Kuningas oli ottanut sinettisormuksensa Hamanilta takaisin, ja nyt hän antoi sen Mordokaille. Ester uskoi Hamanin omaisuuden Mordokain hoitoon.

³Men Ester henvendte sig atter til Kongen, og hun kastede sig ned for hans Fødder og græd og bønfaldt ham om at afværge de onde Råd, Agagiten Haman havde lagt op imod Jøderne.

³Sitten Ester otti asiansa uudelleen esille. Hän heittäytyi itkien kuninkaan jalkoihin rukoillakseen häntä torjumaan uhkaavan onnettomuuden ja tekemään tyhjäksi hankkeen, jonka Agagin jälkeläinen Haman oli suunnitellut juutalaisten tuhoksi.

⁴Kongen rakte det gyldne Scepter ud imod Ester, og Ester rejste sig op og trådte hen til Kongen

⁴Kuningas ojensi Esteriä kohden kultavaltikkansa, ja Ester nousi, jäi kuninkaan eteen seisomaan

⁵og sagde: Hvis Kongen synes, og hvis jeg har fundet Nåde for hans Ansigt og Kongen holder det for ret, og han har Behag i mig, lad der så blive givet skriftlig Befaling til at tilbagekalde de Skrivelser, Agagiten Haman, Hammedatas Søn, udpønsede, og som han lod udgå for at udrydde Jøderne i alle Kongens Lande;

⁵ja sanoi: "Jos suvaitset, kuningas, ja jos olen saavuttanut suosiosi, jos pidät asiaa oikeana ja jos minä miellytän silmiäsi, niin estä Hamanin, Hammedatan pojan, Agagin jälkeläisen, hanke. Anna laatia peruutus niille kirjeille, jotka hän lähetti hävittääkseen juutalaiset kaikista kuninkaan maakunnista.

⁶thi hvor kan jeg udholde at se den Ulykke, som rammer mit Folk, og hvor kan jeg udholde at se min Slægts Undergang!"

⁶Kuinka minä jaksaisin katsella kansaani kohtaavaa onnettomuutta, kuinka jaksaisin nähdä sukukuntani tuhon?"

⁷Da sagde Kong Ahasverus til Dronning Ester og Jøden Mordokaj: Hamans Hus har jeg givet Ester, og han, selv er blevet hængt i Galgen, fordi han stod Jødeme efter Livet.

⁷Silloin kuningas Kserkses sanoi kuningatar Esterille ja juutalaiselle Mordokaille: "Minä olen jo antanut Hamanin omaisuuden Esterille, ja Haman itse joutui hirsipuuhun, koska halusi tappaa juutalaiset.

⁸Nu kan I selv i Kongens Navn affatte en Skrivelse om Jøderne, som I finder det for godt, og sætte det kongelige Segl under; thi en Skrivelse, der een Gan: er udgået i Kongens Navn og forseglet med det kongelige Segl, kan ikke kaldes tilbage.

⁸Kirjoittakaa nyt minun nimissäni uusi juutalaisia koskeva käsky oman mielenne mukaan ja vahvistakaa se kirje minun sinetilläni. Ja kuninkaan nimissä kirjoitettu ja hänen sinetillään vahvistettu käsky on peruuttamaton."

⁹Så blev Kongens Skrivere med det samme tilkaldt på den tre og tyvende Dag i den tredje Måned, det er Sivan Måned, og der blev skrevet, ganske som Mordokaj bød, til Jøderne og til Satraperne og Statholderne og Fyrsterne i Landene fra Indien til Ætiopien, 127 Landsdele, til hver Landsdel med dens egen Skrift og til hvert Folk på dets eget Sprog, også til Jøderne med deres egen Skrift og på deres eget Sprog.

⁹Oli kolmannen kuukauden, sivan-kuun, kahdeskymmeneskolmas päivä, ja kuninkaan kirjurit kutsuttiin heti paikalla kirjoittamaan Mordokain käskyn mukaisesti juutalaisille sekä satraapeille, maaherroille ja maakuntien ruhtinaille kaikkiin sataankahteenkymmeneenseitsemään maakuntaan Intiasta Nubiaan saakka, kuhunkin sen maakunnan omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, myös juutalaisille heidän omalla kirjoituksellaan ja kielellään.

¹⁰Han affattede Skrivelser i Kong Ahasverus's Navn og forseglede dem med Kongens Seglring; derefter sendte han dem ud ved ridende Ilbud, der red på Gangere fra de kongelige Stalde, med Kundgørelse om,

¹⁰Mordokai kirjoitutti kirjeet kuninkaan nimissä, vahvisti ne hänen sinetillään ja antoi ne vietäviksi pikaläheteille, joilla oli ratsuina kuninkaan tallien postihevoset.

¹¹at Kongen tilstedte Jøderne i hver enkelt By at slutte sig sammen og værge deres Liv og i hvert Folk og hvert Land at udrydde, ihjelslå og tilintetgøre alle væbnede Skarer, som angreb dem, tillige med Børn og Kvinder, og at plyndre deres Ejendele,

¹¹Kirjeissä kuningas antoi juutalaisille luvan kokoontua kaikissa niissä kaupungeissa, joissa heitä asui, ja puolustaa henkeään. He saivat yhden päivän aikana tuhota, tappaa ja hävittää jokaisen kansan tai maakunnan aseellisia joukkoja, jos nämä vainosivat heitä, surmata vieläpä naisia ja lapsia sekä ryöstää vastustajiensa omaisuutta

¹²alt på en og samme Dag i alle Kong Ahasverus's Lande, på den trettende Dag i den tolvte Måned, det er Adar Måned.

¹²kaikissa kuningas Kserkseen maakunnissa. Se päivä oli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä.

¹³En Afskrift af Skrivelsen, der skulde udgå som Forordning i alle Rigets Dele, blev kundgjort for alle Folkene, for at Jøderne den Dag kunde være rede til at tage Hævn over deres Fjender.

¹³Tämän kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa ja saattaa kaikkien kansojen tietoon, jotta juutalaiset voisivat valmistautua kostamaan sinä päivänä vihollisilleen.

¹⁴Så snart Forordningen var givet i Borgen Susan, skyndte Ilbudene, som red på de kongelige Gangere, sig på Kongens Bud af Sted så hurtigt, de kunde.

¹⁴Heti kuninkaan käskyn saatuaan pikalähetit lähtivät kiireesti matkaan kuninkaan hevosilla. Laki julkaistiin samaan aikaan myös Susan kaupungissa.

¹⁵Men Mordokaj gik fra Kongen i en Kongelig Klædning af violet Purpur og hvidt Linned, med et stort Gulddiadem og en Kappe af fint Linned og rødt Purpur, medens Byen Susan jublede og glædede sig.

¹⁵Mordokai lähti kuninkaan luota kuninkaallisessa puvussa, joka oli purppuravillaa ja valkoista pellavaa, päässään loistava kultainen otsaripa ja hartioillaan hieno pellavainen purppuraviitta, ja Susan kaupungissa kaikuivat ilohuudot.

¹⁶Jøderne havde nu Lykke og Glæde, Fryd og Ære;

¹⁶Juutalaisille se oli valon ja ilon, riemun ja kunnian päivä,

¹⁷og i hver eneste Landsdel og i hver eneste By, hvor bongens Bud og Forordning nåede hen, var der Fryd og Glæde blandt Jøderne med Gæstebud og Fest. Og mange af Hedningerne gik over til Jødedommen, thi Frygt for Jøderne var faldet på dem.

¹⁷ja joka ainoassa maakunnassa ja kaupungissa, kaikkialla, minne kuninkaan käsky saapui, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Monet maan muihin kansoihin kuuluvat halusivat käydä juutalaisista, sillä nyt he tunsivat pelkoa juutalaisia kohtaan.