¹På den trettende Dag i den tolvte Måned, det er Adar Måned, det er den Dag, da Kongens Befaling og Forordning skulde udføres, den Dag, da Jødernes Fjender havde håbet at kunne overvælde dem, medens det nu omvendt blev Jøderne, der på den Dag skulde overvælde deres Avindsmænd,

¹Niin tuli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä, se päivä, jolloin kuninkaan käsky piti toteuttaa. Mutta tuona päivänä, jona juutalaisten viholliset olivat toivoneet saavansa heidät valtaansa, kävikin juuri päinvastoin: juutalaiset saivat valtaansa vastustajansa.

²sluttede Jøderne sig sammen i deres Byer i alle Kong Ahasverus's Lande for at lægge Hånd på dem, der vilde dem ondt; og ingen holdt Stand imod dem, thi Frygt for dem var faldet på alle Folkene.

²Kaikissa kuningas Kserkseen maakuntien kaupungeissa, joissa juutalaisia asui, he kokoontuivat käydäkseen niiden kimppuun, jotka olivat suunnitelleet heidän tuhoamistaan. Eikä kukaan asettunut heitä vastaan, sillä kaikki muut pelkäsivät heitä,

³Og alle Landenes Fyrster og Satraperne og Statholderne og de kongelige Embedsmænd hjalp Jøderne, thi Frygt for Mordokaj var faldet på dem.

³ja kaikki maakuntien ruhtinaat, satraapit, maaherrat ja virkamiehet, joita kuninkaalla oli palveluksessaan, tukivat juutalaisia, koska pelkäsivät Mordokaita.

⁴Thi Mordokaj havde meget at sige ved Kongens Hof, og der gik Ry af ham i alle Lande; thi samme Mordokaj blev mægtigere og mægtigere.

⁴Mordokai oli näet korkeassa asemassa kuninkaan hovissa, ja kaikkiin maakuntiin oli levinnyt tieto, että hänen valtansa jatkuvasti kasvoi.

⁵Således slog Jøderne løs på alle deres Fjender med Sværdhug, Drab og Ødelæggelse, og de handlede med deres Avindsmænd, som de havde Lyst.

⁵Näin juutalaiset surmasivat kaikki vihollisensa, tuhosivat vastustajansa perin juurin ja tekivät heille mitä halusivat.

⁶I Borgen Susan dræbte og tilintetgjorde Jøderne 500 Mand;

⁶Susan kaupungissa juutalaiset surmasivat viisisataa miestä

⁷og Parsjandata, Dalfon, Aspata,

⁷ja tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan,

⁸Porata, Adalja, Aridata,

⁸Poratan, Adaljan, Aridatan

⁹Parmasjta, Arisaj, Aridaj og Vajezata,

⁹sekä Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan,

¹⁰de ti Sønner af Haman, Hammedatas Søn, Jødernes Fjende, dræbte de. Men efter Byttet rakte de ikke Hænderne ud.

¹⁰kaikki juutalaisten vainoojan Hamanin, Hammedatan pojan, kymmenen poikaa. Mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.

¹¹Samme dag kom Tallet på dem, der var dræbt i Borgen Susan, Kongen for Øre.

¹¹Vielä samana päivänä, jona kuningas sai tietää Susan kaupungissa surmattujen määrän,

¹²Da sagde Kongen til Dronning Ester: I Borgen Susan har Jøderne dræbt og tilintetgjort 500 Mand, også Hamans ti Sønner; hvad må de da ikke have gjort i de andre kongelige Landsdele! Dog, hvad er din Bøn? Du skal få den opfyldt. Og hvad er yderligere dit Ønske? Det skal tilstås dig!

¹²hän sanoi kuningatar Esterille: "Susan kaupungissa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet viisisataa miestä, myös Hamanin kymmenen poikaa. Mitä he lienevätkään tehneet kuninkaan muissa maakunnissa! Mitä haluat nyt? Saat kaiken mitä haluat! Mitä tahtoisit vielä pyytää? Joka pyyntö täytetään!"

¹³Ester svarede: Hvis Kongen synes, lad det så også i Morgen tillades Jøderne i Susan at handle som i Dag og lad Hamans ti Sønner blive hængt op i Galger!

¹³Ester sanoi: "Jos suvaitset, kuningas, niin sallittakoon Susan juutalaisten toimia vielä huomenna samoin oikeuksin kuin tänään, ja ripustettakoon Hamanin kymmenen pojan ruumiit hirsipuuhun."

¹⁴Da bød Kongen, at det skulde ske; og der udgik en Forordning derom i Susan, og Hamans ti Sønner blev hængt op i Galger.

¹⁴Kuningas määräsi, että oli tehtävä niin. Susassa julkaistiin sitä koskeva käsky, ja Hamanin kymmenen pojan ruumiit ripustettiin hirsipuuhun.

¹⁵Så sluttede Jøderne i Susan sig også sammen på den fjortende Dag i Adar Måned og dræbte 300 Mand i Susan. Men efter Byttet rakte de ikke Hænderne ud.

¹⁵Susan juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja tappoivat Susassa kolmesataa miestä, mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.

¹⁶Men også de andre Jøder i Kongens Lande sluttede sig sammen og værgede deres Liv og tog Hævn over deres Fjender og dræbte blandt deres Avindsmænd 75000

¹⁶Myös muualla kuninkaan maakunnissa juutalaiset kokoontuivat puolustamaan henkeään päästäkseen rauhaan vihollisiltaan. He surmasivat vastustajiaan seitsemänkymmentäviisituhatta, mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet.

¹⁷på den trettende Dag i Adar Måned; men efter Byttet rakte de ikke Hænderne ud; og de hvilede på den fjortende og gjorde den til en Gæstebuds- og Glædesdag.

¹⁷Tämä tapahtui adar-kuun kolmantenatoista päivänä, ja neljännentoista päivän he viettivät jo rauhassa ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä.

¹⁸Men Jøderne i Susan sluttede sig sammen både den trettende og fjortende Dag i Måoeden og hvilede på den femtende, og den gjorde de til Gæstebuds- og Glædesdag.

¹⁸Mutta Susan juutalaiset, jotka olivat kokoontuneet sekä kuun kolmantenatoista että neljäntenätoista päivänä, lepäsivät vasta viidentenätoista ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä.

¹⁹Derfor fejrer Jøderne på Landet, de, der bor i Landsbyerne, den fjortende Dag i Adar Måned som en Glædes-, Gæstebuds- og Festdag, på hvilken de sender hverandre Gaver.

¹⁹Tämän vuoksi maaseutukaupunkien juutalaiset viettävät adar-kuun neljättätoista päivää iloisena juhlapäivänä, järjestävät pitoja ja lähettävät toisilleen herkkuja lahjaksi.

²⁰Og Mordokaj nedskrev disse Tildragelser og udsendte Skrivelser til alle Jøder i alle Kong Ahasverus's Lande nær og fjern

²⁰Mordokai merkitsi nämä tapaukset muistiin ja lähetti kirjeet kaikille kuningas Kserkseen maakuntien juutalaisille, niin lähellä kuin kaukanakin asuville.

²¹for at gøre det til Pligt for dem hvert År at fejre den fjortende og femtende Adar

²¹Hän määräsi heidät viettämään joka vuosi juhlana adar-kuun neljättätoista ja viidettätoista päivää

²²de Dage, da Jøderne fik Ro for deres Fjender, og den Måned, da deres Trængsel vendtes til Glæde og deres Sorg til en Festdag - at fejre dem som Gæstebuds- og Glædesdage, på hvilke de skulde sende hverandre af deres Mad og de fattige Gaver.

²²muistoksi niistä päivistä, joina juutalaiset olivat päässeet vihollisiltaan rauhaan, ja siitä kuukaudesta, jolloin heidän pelkonsa oli vaihtunut iloksi ja heidän surunsa juhlaksi. Niinä päivinä heidän tuli pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille.

²³Og Jøderne vedtog, at det, som de nu for første Gang havde gjort, og som Mordokaj havde skrevet til dem om, skulde være en fast Skik.

²³Näin juutalaisten keskuudessa vakiintui tapa, jota he jo olivat alkaneet noudattaa ja josta Mordokai nyt heille kirjoitti.

²⁴Fordi Agagiten Haman, Hammedatas Søn, alle Jøders Fjende, havde lagt Råd op imod Jøderne om at tilintetgøre dem og kastet Pur - det er Lod - for at ødelægge og tilintetgøre dem,

²⁴Haman, Hammedatan poika, Agagin jälkeläinen, juutalaisten vainooja, oli näet punonut juonen juutalaisia vastaan hävittääkseen heidät ja heittänyt puria eli arpaa päivästä, jona voisi kukistaa ja tuhota heidät.

²⁵men Kongen havde, da det kom ham for Øre, givet skriftlig Befaling til, at det onde Råd, Homan havde lagt op mod Jøderne, skulde falde tilbage på hans eget Hoved, og ladet ham og hans Sønner hænge i Galgen,

²⁵Mutta kuningas oli tästä kuultuaan lähettänyt uuden kirjallisen käskyn, ja niin Hamanin katala hanke juutalaisia vastaan kääntyi hänen omaksi tuhokseen ja hänet ja hänen kymmenen poikaansa ripustettiin hirsipuuhun.

²⁶derfor kaldte man de bage Purim efter Ordet Pur. Og derfor, på Grund af alt, hvad Brevet indeholdt, og hvad de selv havde oplevet i så Henseende, og hvad der var tilstødt dem,

²⁶Tästä syystä juutalaiset alkoivat kutsua näitä päiviä nimellä purim arpaa tarkoittavan pur-sanan mukaan. Kirjeen sisällön sekä kaiken näkemänsä ja kokemansa perusteella

²⁷gjorde Jøderne det til en fast Skik og Brug for sig selv, deres Efterkommere og alle, som sluttede sig til dem, at de ubrødeligt År efter År skulde fejre de to Dage efter Forskrifterne om dem og til den fastsatte Tid,

²⁷he antoivat määräyksen, joka velvoitti heitä itseään, heidän jälkeläisiään ja kaikkia heidän joukkoonsa liittyneitä viettämään vuosittain näitä kahta päivää käskykirjeen ohjeiden mukaisesti ja aina oikeaan aikaan.

²⁸og at de Dage skulde ihukommes og fejres i alle Tidsaldre og Slægter, i hvert Laod og hver By, så at disse Purimsdage aldrig skulde gå af Brug hos Jøderne og deres Ihukommelse aldrig ophøre blandt deres Efterkommere.

²⁸Nämä kaksi päivää tuli pitää mielessä sukupolvesta toiseen kaikissa perhekunnissa, ja niitä tuli viettää kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa, niin että purim-päivien vietto säilyisi muuttumattomana juutalaisten keskuudessa ja pysyisi aina heidän jälkeläistensäkin mielessä.

²⁹Derpå lod Dronning Ester, Abihajils Datter, og Jøden Mordokaj en eftertrykkelig Skrivelse udgå for at stadfæste dette Brev om Purim.

²⁹Kuningatar Ester, Abihailin tytär, kirjoitti kaikella arvovallallaan yhdessä juutalaisen Mordokain kanssa vielä uuden kirjeen vahvistaakseen yleiseksi käytännöksi sen, mitä aikaisemmassa kirjeessä oli sanottu purim-juhlasta.

³⁰Og han sendte Breve til alle Jøder i de 127 Lande i Ahasverus's Rige med Freds og Sandheds Ord

³⁰Mordokai lähetti kirjeen Kserkseen valtakunnan sadankahdenkymmenenseitsemän maakunnan kaikille juutalaisille rauhan ja ystävyyden toivotuksin.

³¹om at holde disse Purimsdage i Hævd på den fastsatte Tid, således som Jøden Mordokaj og Dronning Ester havde gjort det til Pligt for dem, og således som de havde bundet sig selv og deres Efterkommere til de foreskrevne Faster og Klageråb.

³¹Siinä velvoitettiin juutalaiset viettämään näitä purim-päiviä juutalaisen Mordokain ja kuningatar Esterin säätämänä määräaikana ja niin kuin juutalaiset itsekin olivat säätäneet itselleen ja jälkeläisilleen. Lisäksi siinä oli määräyksiä juhlan aikana pidettävistä paastoista ja valittajaisista.

³²Således stadfæstedes disse Purimsforskrifter ved Esters Befaling; og det blev optegnet i en Bog.

³²Näin purim-juhlan viettoa koskevat määräykset vahvistettiin Esterin käskyllä ja kirjoitettiin kirjaan.