¹Det Ord, som kom til Jeremmas fra Herren

¹Jeremialle tuli tämä Herran sana:

²"Gå ned til pottemagerens Hus! Der skal du få mine Ord at høre."

²"Mene savenvalajan työpajaan! Siellä saat kuulla, mitä minä haluan sanoa sinulle."

³Så gik jeg ned til Pottemagerens Hus, og se, han var i Arbejde ved Drejeskiven.

³Minä menin savenvalajan työpajaan, jossa hän parhaillaan työskenteli pyöränsä ääressä.

⁴Og når et Kar, han arbejdede på, mislykkedes, som det kan gå med Leret i Pottemagerens Hånd, begyndte han igen og lavede det om til et andet, som han nu vilde have det gjort.

⁴Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden, sellaisen kuin halusi.

⁵Da kom HERRENs Ord til mig:

⁵Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

⁶Skulde jeg ikke kunne gøre med eder, Israels Hus, som denne Pottemager? lyder det fra HERREN. Se, som Leret i Pottemagerens Hånd er I i min Hånd, Israels Hus.

⁶"Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen? Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni.

⁷Snart truer jeg et Folk og et Rige med at rykke detop, nedbryde og ødelægge det;

⁷Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan.

⁸men når det Folk, jeg har truet, omvender sig fra sin Ondskab, angrer jeg det onde, jeg tænkte at gøre det.

⁸Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä.

⁹Og snart lover jeg et Folk og et Rige at opbygge og planle det;

⁹Minä voin myös päättää, että rakennan ja istutan kansan tai valtakunnan.

¹⁰men gør det så, hvad der er ondt i mine Øjne, idet det ikke hører min Røst, angrer jeg det gode, jeg havde lovet at gøre det.

¹⁰Mutta jos se kansa tekee pahaa eikä tottele minua, minä muutan mieleni enkä anna sille sitä hyvää, minkä olin luvannut.

¹¹Og sig nu til Judas Mænd og Jerusalems Borgere: Så siger HERREN: Se, jeg skaber eder en Ulykke og udtænker et Råd imod eder; vend derfor om, hver fra sin onde Vej, og bedrer eders Veje og eders Gerninger.

¹¹"Sano nyt Juudan ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Minulla on suunnitelma teitä vastaan, minä valmistan teille onnettomuutta. Kääntykää siis kaikki pahoilta teiltänne, tehkää hyvää ja eläkää oikein!

¹²Men de svarer: "Nej! Vi vil følge vore egne Tanker og gøre hver efter sit onde Hjertes Stivsind."

¹²Mutta he vastaavat: 'Vielä mitä! Me elämme niin kuin itse haluamme! Jokainen meistä tekee oman pahan ja paatuneen sydämensä mukaan.'"

¹³Derfor, så siger HERREN: Spørg dog rundt blandt Folkene: Hvo hørte mon sligt? Grufulde Ting har hun øvet, Israels Jomfru.

¹³Siksi Herra sanoo näin: -- Kysykää nyt kaikilta kansoilta, onko kukaan kuullut tällaisesta. Neitsyt Israel tekee kauhistuttavia tekoja!

¹⁴Forlader Libanons Sne den Almægtiges klippe, eller udtørres Bjergenes kølige, rislende Vande,

¹⁴Katoaako lumi koskaan Libanonin huipuilta? Juoksevatko koskaan kuiviin kaukaa virtaavat raikkaat vedet?

¹⁵siden mit Folk har glemt mig og ofrer til Løgn? De snubler på deres Veje, de ældgamle Spor, og vandrer ad Stier, en Vej, der ikke er højnet,

¹⁵Mutta oma kansani on unohtanut minut! Se uhraa turhille jumalille, jotka ovat saaneet sen kompastelemaan vanhoilla poluillaan. Se on harhaillut sinne, minne ei ole raivattu tietä.

¹⁶for at gøre deres Land til Gru, til evig Spot; hver farende Mand skal grue og ryste på Hovedet.

¹⁶Se tekee maansa autioksi, kaikki sitä kammoavat. Jokainen ohikulkija pudistaa kauhistellen päätään.

¹⁷Som en Østenstorm splitter jeg dem for Fjendens Ansigt, jeg viser dem Ryg, ej Åsyn på Vanheldets Dag.

¹⁷Niin kuin itätuuli lennättää hiekkaa, niin minä hajotan kansani vihollisen tieltä. Kun onnettomuuden päivä tulee, minä en käännä kasvojani heitä kohti, minä käännän heille selkäni.

¹⁸De sagde: Kom, vi spinder Rænker imod Jeremias! Thi ej glipper Loven for Præsten, ej Rådet for den vise, ej Ordet for Profeten. Kom, lad os slå ham med Tungen og lure på alle hans Ord!"

¹⁸Ihmiset sanovat: "Tulkaa! Tehdään suunnitelma Jeremiaa vastaan! Eihän meiltä puutu pappien opetuksia, viisaiden neuvoja eikä profeettojen sanoja. Annetaan hänelle sana sanasta eikä välitetä siitä, mitä hän puhuu!"

¹⁹Lyt, o Herre, til mig og hør min Modparts Ord!

¹⁹-- Herra, kuule sinä minua! Kuuntele, mitä vastustajani puhuvat!

²⁰Skal godt gengældes med ondt? De grov jo min Sjæl en Grav. Kom i Hu, at jeg stod for dit Åsyn for at tale til Bedste for dem og vende din Vrede fra dem!

²⁰Miksi hyvä palkitaan pahalla? He ovat kaivaneet kuopan, jotta minä lankeaisin siihen. Muista, kuinka minä sinun edessäsi olen puhunut heistä hyvää kääntääkseni vihasi heistä pois.

²¹Giv derfor deres Sønner til Hunger, styrt dem i Sværdets Vold; Barnløshed og Enkestand ramme deres Kvinder, deres Mænd vorde slagne af Døden, deres ungdom sværdslagne i Krig;

²¹Mutta nyt anna heidän lastensa nääntyä nälkään, anna heidät miekan uhriksi! Tappakoon rutto vastustajani, tee heidän vaimoistaan lapsettomia ja leskiä, lyököön miekka sodassa heidän poikansa!

²²lad der høres et Skrig fra Husene, når du lader en Mordbande brat komme over dem. Thi de grov en Grav for at fange mig og lagde Snarer for min Fod.

²²Anna rosvojen yllättää heidät, puhjetkoon valitus heidän taloissaan. He ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut, virittäneet ansoja tielleni.

²³Ja du, o HERRE, du kender alle deres Dødsråd imod mig. Tilgiv ikke deres Brøde, slet ikke deres Synd for dit Åsyn, lad dem komme til Fald for dit Åsyn, få med dig at gøre i din Vredes Stund!

²³Sinä, Herra, tiedät kaikki heidän juonensa: he aikovat tappaa minut. Älä anna anteeksi heidän rikostaan, älä unohda heidän syntiään. Kaatukoot he eteesi, lyö heidät maahan vihasi päivänä!