1(Af David.) Jeg vil prise dig HERRE, at hele lovsynge dig for Guderne;
1Daavidin psalmi. Koko sydämestäni minä sinua kiitän, sinua minä soitollani ylistän -- sinua, en muita jumalia.
2jeg vil tilbede, vendt mod dit hellige Tempel, og mere end alt vil jeg prise dit Navn for din Miskundheds og Trofastheds Skyld; thi du har herliggjort dit Ord.
2Minä kumarrun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi armosi ja uskollisuutesi tähden. Suuri on sinun nimesi, luja on antamasi lupaus.
3Den Dag jeg råbte, svared du mig, du gav mig Mod, i min Sjæl kom Styrke.
3Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta.
4Alle Jordens Konger skal prise dig, HERRE, når de hører din Munds Ord,
4Herra, kiittäkööt sinua kaikki kuninkaat, kun he kuulevat, mitä sinä sanot!
5og synge om HERRENs Veje; thi stor er HERRENs Ære,
5Laulakoot Herran teistä, sillä Herran kunnia on suuri!
6thi HERREN er ophøjet, ser til den ringe, han kender den stolte i Frastand.
6Herra on korkeuksissa, mutta hän näkee alhaisimmankin ja erottaa jo etäältä ylpeän.
7Går jeg i Trængsel, du værger mig Livet, mod Fjendernes Vrede udrækker du Hånden, din højre bringer mig Frelse.
7Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon, sinä annat minulle voimaa elää. Vihamieheni tahtovat minulle pahaa, mutta sinä ojennat kätesi, sinun väkevä kätesi pelastaa minut.
8HERREN vil føre det igennem for mig, din Miskundhed, HERRE, varer evindelig. Opgiv ej dine Hænders Værk!
8Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättesi työtä!