1(Til sangmesteren. Af Koras sønner. Al-alamot. En sang.) Gud er vor Tilflugt og Styrke, en Hjælp i Angster, prøvet til fulde
1Laulunjohtajalle. Korahilaisten laulu. Korkea ääniala. (H46:2)Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.
2Derfor frygter vi ikke, om Jorden end bølger og Bjergene styrter i Havenes Skød,
2(H46:3)Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
3om end deres Vande bruser og syder og Bjergene skælver ved deres Vælde. - Sela.
3(H46:4)Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (sela)
4En Flod og dens Bække glæder Guds Stad, den Højeste har helliget sin Bolig;
4(H46:5)Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
5i den er Gud, den rokkes ikke, Gud bringer den Hjælp, når Morgen gryr.
5(H46:6)Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
6Folkene larmed, Rigerne vakled, han løfted Røsten, så Jorden skjalv,
6(H46:7)Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään.
7Hærskarers HERRE er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. - Sela.
7(H46:8)Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)
8Kom hid og se på HERRENs Værk, han har udført frygtelige Ting på Jord.
8(H46:9)Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja, hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla.
9Han gør Ende på Krig til Jordens Grænser, han splintrer Buen, sønderbryder Spydene, Skjoldene tænder han i Brand.
9(H46:10)Koko maailmasta hän hävittää sodat, hän särkee jousen ja taittaa keihään, hän tuhoaa kilvet tulessa.
10Hold inde og kend, at jeg er Gud, ophøjet blandt Folkene, ophøjet på Jorden!
10(H46:11)"Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa."
11Hærskarers HERRE er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. - Sela.
11(H46:12)Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)