1(Til sangmesteren. En maskil af David, da edomitten Doeg kom og meldte Saul, at David var gået ind i Ahimeleks hus.) Du stærke, hvi bryster du dig af din Ondskab imod den fromme?
1Laulunjohtajalle. Virsi, jonka Daavid sepitti, (H52:2)kun edomilainen Doeg oli kertonut Saulille: "Daavid on mennyt Ahimelekin luo." (H53:3)Miksi ylpeilet pahuudellasi, sankari? Jumalan uskollisuus kestää päivästä päivään.
2Du pønser hele Dagen på ondt; din Tunge er hvas som en Kniv, du Rænkesmed,
2(H52:4)Sinä punot turmiollisia juonia, kielesi on kuin terävä veitsi, sinä petturi!
3du foretrækker ondt for godt, Løgn for sanddru Tale. - Sela.
3(H52:5)Sinä rakastat pahaa enemmän kuin hyvää, valhetta enemmän kuin totuutta. (sela)
4Du elsker al ødelæggende Tale, du falske Tunge!
4(H52:6)Sinä rakastat parjausta ja panettelua, petoksen kieltä.
5Derfor styrte Gud dig for evigt, han gribe dig, rive dig ud af dit Telt, han rykke dig op af de levendes Land! - Sela.
5(H52:7)Sen tähden Jumala murskaa sinut, hän tarttuu sinuun ja tempaa sinut teltastasi, kiskoo juuresi irti elävien maasta. (sela)
6De retfærdige ser det, frygter og håner ham leende:
6(H52:8)Kun hurskaat tämän näkevät, pelko valtaa heidät. Mutta pian he nauravat:
7"Se der den Mand, der ej gjorde Gud til sit Værn, men stoled på sin megen Rigdom, trodsede på sin Velstand!"
7(H52:9)"Noin siinä kävi, kun hän ei ottanut Jumalaa turvakseen! Hän luotti suureen rikkauteensa, turvautui tuhoisiin juoniinsa."
8Men jeg er som et frodigt Olietræ i Guds Hus, Guds Miskundhed stoler jeg evigt og altid på.
8(H52:10)Mutta minä olen kuin viheriöivä oliivipuu Jumalan pyhäkössä. Alati minä luotan Jumalan armoon.
9Evindelig takker jeg dig, fordi du greb ind; jeg vidner iblandt dine fromme, at godt er dit Navn.
9(H52:11)Herra, minä kiitän sinua ikuisesti siitä mitä olet tehnyt. Minä luotan sinun nimeesi, sillä sinä olet hyvä omiasi kohtaan.