¹(Af Salomo.) Gud, giv Kongen din ret, Kongesønnen din retfærd,

¹Salomon psalmi. Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle!

²så han dømmer dit Folk med Retfærdighed og dine arme med Ret!

²Hän jakakoon kansallesi oikeutta, köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon,

³Da bærer Bjerge og Høje Fred for Folket i Retfærd.

³niin vuoret kantavat rauhan hedelmää ja oikeus verhoaa kukkulat.

⁴De arme blandt Folket skaffer han Ret, han bringer de fattige Frelse, og han slår Voldsmanden ned.

⁴Olkoon hänen tuomionsa köyhän turva, maan vähäiset saakoot hänen apunsa, ja sortajat hän murskatkoon,

⁵Han skal leve, så længe Solen lyser og Månen skinner, fra Slægt til Slægt.

⁵niin häntä kunnioitetaan polvesta polveen, niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu.

⁶Han kommer som Regn på slagne Enge, som Regnskyl, der væder Jorden;

⁶Olkoon hän kuin sade kuivalle nurmelle, kuin maahan lankeava kevätsade.

⁷i hans dage blomstrer Retfærd, og dyb Fred råder, til Månen forgår.

⁷Kukoistakoon oikeus hänen päivinään, ja vallitkoon rauhan runsaus, kunnes kuuta ei enää ole.

⁸Fra Hav til Hav skal han herske, fra Floden til Jordens Ender;

⁸Merestä mereen hän hallitkoon, suurelta virralta maan ääriin asti.

⁹hans Avindsmænd bøjer knæ for ham, og hans Fjender slikker Støvet;

⁹Kumartakoot häntä aavikoitten asujat, hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.

¹⁰Konger fra Tarsis og fjerne Strande frembærer Gaver, Sabas og Sebas Konger kommer med Skat;

¹⁰Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot.

¹¹alle Konger skal bøje sig for ham, alle Folkene være hans Tjenere.

¹¹Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat,

¹²Thi han skal redde den fattige, der skriger om Hjælp, den arme, der savner en Hjælper,

¹²sillä hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi.

¹³ynkes over ringe og fattig og frelse fattiges Sjæle;

¹³Hän säälii kurjaa ja avutonta ja pelastaa köyhät ahdingosta,

¹⁴han skal fri deres Sjæle fra Uret og vold, deres Blod er dyrt i hans Øjne.

¹⁴lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta, ja jokaisen henki on hänelle kallis.

¹⁵Måtte han leve og Guld fra Saba gives ham! De skal bede for ham bestandig, velsigne ham Dagen igennem.

¹⁵Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa. Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan, pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta,

¹⁶Korn skal der være i Overflod i Landet, på Bjergenes Top; som Libanon skal dets Afgrøde bølge og Folk spire frem af Byen som Jordens Urter.

¹⁶niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti, vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti, laiho on sankka kuin Libanonin metsä ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.

¹⁷Velsignet være hans Navn evindelig, hans Navn skal leve, mens Solen skinner. Ved ham skal man velsigne sig, alle Folk skal prise ham lykkelig!

¹⁷Pysyköön hänen nimensä ikuisesti, muistettakoon se aina auringon alla. Tuokoon se kaikille siunausta, ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.

¹⁸Lovet være Gud HERREN, Israels Gud som ene gør Undergerninger,

¹⁸Ylistetty on Herra, Israelin Jumala, ihmeelliset ovat hänen tekonsa, ei ole hänelle vertaa!

¹⁹og lovet være hans herlige Navn evindelig; al Jorden skal fyldes af hans Herlighed. Amen, Amen!

¹⁹Ylistetty ikuisesti hänen nimensä kunnia. Maa on täynnä hänen kirkkauttaan. Aamen, Aamen.

²⁰Her ender Davids, Isajs Søns, Bønner.

²⁰Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät tähän.