¹Al la hxorestro. Psalmo de David. Ho Dio, mia gloro, ne silentu.

¹Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!

²CXar busxon malvirtan kaj busxon malican ili malfermis kontraux mi, Ili parolas kun mi per mensogema lango.

²Minun vainoojani ovat avanneet suunsa, nuo jumalattomat ja petturit! He puhuvat minulle valheita.

³Per vortoj de malamo ili min cxirkauxis, Kaj ili militas kontraux mi sen mia kulpo.

³Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.

⁴Por mia amo ili min malamas; Sed mi pregxas.

⁴He palkitsevat ystävyyteni syytöksin. En ole tehnyt mitään pahaa!

⁵Ili pagas al mi malbonon por bono Kaj malamon por mia amo.

⁵He maksavat hyvän pahalla, ystävyyteni vihalla.

⁶Metu malvirtulon super lin; Kaj kontrauxulo starigxu cxe lia dekstra mano.

⁶Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun, pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!

⁷Kiam li estos jugxata, li eliru kulpa; Kaj lia pregxo estu peko.

⁷Kun hänen asiansa on oikeudessa, hänet tuomittakoon syylliseksi, hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.

⁸Liaj tagoj estu malmultaj; Lian oficon ricevu alia.

⁸Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.

⁹Liaj infanoj estu orfoj, Kaj lia edzino estu vidvino.

⁹Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi, jääköön hänen vaimonsa leskeksi.

¹⁰Liaj infanoj vagadu, Kaj ili petu kaj sercxu apud siaj ruinoj.

¹⁰Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle, mieron tielle kotinsa raunioilta.

¹¹Kreditoro forprenu cxion, kion li havas; Kaj fremduloj disrabu lian laboron.

¹¹Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa, ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.

¹²Neniu faru al li ion bonan; Kaj ne trovigxu kompatanto por liaj orfoj.

¹²Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.

¹³Lia idaro estu kondamnita al ekstermo; En la dua generacio elvisxigxu ilia nomo.

¹³Sammukoon hänen sukunsa, jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.

¹⁴La malbonago de liaj patroj rememorigxu al la Eternulo, Kaj la peko de lia patrino ne elvisxigxu.

¹⁴Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa, hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,

¹⁵Ili estu cxiam antaux la Eternulo, Kaj Li ekstermu la memoron pri ili de sur la tero.

¹⁵pysykööt ne aina Herran edessä. Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!

¹⁶Pro tio, ke li ne memoris fari bonfarojn, Kaj ke li persekutis mizerulon kaj malricxulon kaj korsuferanton, Por lin mortigi.

¹⁶Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.

¹⁷Li amis malbenon, kaj gxi venis sur lin; Li ne volis benon, kaj gxi malproksimigxis de li.

¹⁷Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta!

¹⁸Li metis sur sin malbenon, kiel veston; Kaj gxi penetris en lian internon, kiel akvo, Kaj en liajn ostojn, kiel oleo.

¹⁸Kietokoon kirous hänet kuin vaate, menköön se hänen sisäänsä kuin vesi, hänen luihinsa kuin liukas öljy.

¹⁹GXi estu por li kiel vesto, per kiu li sin kovras, Kaj kiel zono, kiun li cxiam portas cxirkaux si.

¹⁹Olkoon se viittana hänen yllään, vyönä hänen lanteillaan.

²⁰Tia estas de la Eternulo la agado kontraux miaj kontrauxuloj, Kaj kontraux tiuj, kiuj parolas malbonon kontraux mia animo.

²⁰Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät, niille, jotka puhuvat minusta pahaa.

²¹Kaj Vi, ho Eternulo, mia Sinjoro, agu kun mi pro Via nomo; CXar bona estas Via favorkoreco, savu min.

²¹Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!

²²CXar mi estas malricxulo kaj mizerulo, Kaj mia koro estas rompita en mia interno.

²²Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla.

²³Kiel ombro longigxanta mi malaperas; Oni forskuas min kiel akridon.

²³Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.

²⁴Miaj genuoj senfortigxis de fastado, Kaj mia karno perdis la grason.

²⁴Polveni horjuvat paastoamisesta, olen pelkkää luuta ja nahkaa.

²⁵Kaj mi farigxis mokatajxo por ili; Kiam ili vidas min, ili balancas sian kapon.

²⁵Vainoojani pilkkaavat minua, nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.

²⁶Helpu min, ho Eternulo, mia Dio; Savu min laux Via boneco.

²⁶Auta minua, Herra, Jumalani! Sinä, joka olet uskollinen, pelasta minut!

²⁷Kaj oni sciu, ke tio estas Via mano; Ke Vi, ho Eternulo, tion faris.

²⁷Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman, saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.

²⁸Ili malbenas, sed Vi benu; Ili levigxis, sed ili estos hontigitaj, kaj Via sklavo gxojos.

²⁸Kirotkoot vain -- sinä siunaat. Nouskoot minua vastaan -- heidän käy huonosti, mutta palvelijasi saa iloita.

²⁹Miaj kontrauxuloj kovrigxu per malhonoro, Kaj ili envolvigxu en sian honton kiel en veston.

²⁹Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena, häpeä heidän viittanaan.

³⁰Mi forte gloros la Eternulon per mia busxo, Kaj meze de multaj homoj mi Lin lauxdos.

³⁰Suureen ääneen minä kiitän Herraa, kansan keskellä minä häntä ylistän.

³¹CXar Li staras cxe la dekstra flanko de malricxulo, Por savi lin de tiuj, kiuj jugxas lian animon.

³¹Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita.