1Olen väsynyt elämään. Minä päästän valitukseni valloilleen. Olen katkera ja puhun tuskani julki.
1 "Yr wyf wedi alaru ar fy mywyd; rhoddaf ryddid i'm cwyn, llefaraf o chwerwedd fy ysbryd.
2Jumala, älä tuomitse minua syylliseksi! Kerro minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan.
2 Dywedaf wrth Dduw, 'Paid �'m collfarnu i; dangos imi pam y dadleui � mi.
3Mitä sinä siitä hyödyt, että sorrat minua, että hyljeksit omien kättesi luomusta ja annat menestyksen valaista jumalattomien tiet?
3 Ai da yw i ti orthrymu, a throi heibio lafur dy ddwylo, a ffafrio cyngor y drygionus?
4Onko sinulla samanlaiset silmät kuin meillä, näetkö sinä samalla tavoin kuin ihminen näkee?
4 Ai llygaid o gnawd sydd gennyt, neu a weli di fel y gw�l y meidrol?
5Ovatko sinun päiväsi vähät kuin ihmisen päivät, hupenevatko sinun vuotesi niin kuin ihmisen vuodet?
5 A yw dy ddyddiau fel dyddiau dyn, a'th flynyddoedd fel blynyddoedd gu373?r?
6Sinä tutkit tarkoin minun rikkomukseni ja otat selvää, mitä syntejä olen ehkä tehnyt,
6 Oherwydd yr wyt ti'n ceisio fy nghamwedd, ac yn chwilio am fy mhechod,
7vaikka hyvin tiedät, että en ole syyllinen, ja tiedät, ettei sinun käsistäsi pelasta mikään.
7 a thithau'n gwybod nad wyf yn euog, ac nad oes a'm gwared o'th law.
8Sinun kätesi ovat punoneet minut kokoon. Oletko nyt muuttanut mielesi, aiotko tuhota minut?
8 "'Dy ddwylo a'm lluniodd ac a'm creodd, ond yn awr yr wyt yn troi i'm difetha.
9Muista, että olet itse minut tehnyt maan savesta! Nytkö teet minut maan tomuksi jälleen?
9 Cofia iti fy llunio fel clai, ac eto i'r pridd y'm dychweli.
10Sinä vuodatit minut kuin maidon astiaan, sinä kiinteytit minut muotooni kuin juuston,
10 Oni thywelltaist fi fel llaeth, a'm ceulo fel caws?
11olet pukenut minut lihaan ja nahkaan, liittänyt luilla ja jänteillä minut kokoon.
11 Rhoist imi groen a chnawd, a phlethaist fi o esgyrn a g�au.
12Sinä annoit minulle elämän, olit uskollinen, sinun huolenpitosi oli suojanani.
12 Rhoist imi fywyd a daioni, a diogelodd dy ofal fy einioes.
13Mutta tämä, mikä on minua kohdannut, oli jo valmiina sinun mielessäsi. Nyt minä tiedän, mitä sinä sydämessäsi haudoit.
13 Ond cuddiaist y rhain yn dy galon; gwn mai dyna dy fwriad.
14Jos minä tein väärin, aina sinä olit siinä etkä koskaan jättänyt rankaisematta.
14 Os pechaf, byddi'n sylwi arnaf, ac ni'm rhyddhei o'm camwedd.
15Ja nyt, jos olen syyllistynyt pahaan, voi minua! Mutta vaikka olisin elänyt kuinka nuhteettomasti, en silti voisi nostaa päätäni, sillä olisin yleinen pilkan kohde ja näkisin vain kurjuuteni.
15 Os wyf yn euog, gwae fi, ac os wyf yn ddieuog, ni chaf godi fy mhen. Yr wyf yn llawn o warth ac yn llwythog gan flinder.
16Jos pidän pääni pystyssä, sinä metsästät minua kuin leijona, minä saan jälleen kokea tuon ihmeteltävän voimasi.
16 Os ymffrostiaf, yr wyt fel llew yn fy hela, ac yn parhau dy orchestion yn f'erbyn.
17Yhä uusia todistajia sinä tuot eteeni, sinun vihasi kasvaa kasvamistaan, yhä uusia joukkoja sinä lähetät kimppuuni.
17 Yr wyt yn dwyn cyrch ar gyrch arnaf, ac yn cynyddu dy lid ataf, ac yn gosod dy luoedd yn f'erbyn.
18Miksi vedit minut ulos äidinkohdusta? Kunpa olisin menehtynyt alkuuni eikä yksikään silmä olisi minua nähnyt!
18 "'Pam y dygaist fi allan o'r groth? O na fuaswn farw cyn i lygad fy ngweld!
19Kunpa minua ei olisi koskaan ollut! Minut olisi viety suoraan kohdusta hautaan.
19 O na fyddwn fel un heb fod, yn cael fy nwyn o'r groth i'r bedd!
20Ovathan päiväni vähät ja ne päättyvät pian. Päästä jo irti! Anna minun iloita hetki,
20 Onid prin yw dyddiau fy rhawd? Tro oddi wrthyf, imi gael ychydig lawenydd
21ennen kuin menen pimeyden ja kuoleman varjon maahan, menen, enkä enää palaa,
21 cyn imi fynd i'r lle na ddychwelaf ohono, i dir tywyllwch a'r fagddu,
22kuoleman varjon ja sekasorron maahan, synkkään maahan, maahan, jossa valokin on pimeyttä.
22 tir y tywyllwch dudew, y gwyll a'r fagddu, goleuni fel y tywyllwch.'"