1Nyt Job sanoi:
1 Atebodd Job:
2-- Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte.
2 "Gwrandewch eto ar fy ngeiriau; felly y rhowch gysur imi.
3Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua. Kun olen sanonut sanottavani, sitten voitte pilkata minua.
3 Goddefwch i mi lefaru, ac wedi imi lefaru, cewch watwar.
4En kai minä ihmisille valitustani osoita? Miksi minun pitäisi malttaa mieleni?
4 Oni chaf ddweud fy nghwyn wrth rywun? a pham na chaf fod yn ddiamynedd?
5Katsokaa nyt minua, katsokaa ja kauhistukaa! Käsi suun eteen, pysykää hiljaa!
5 Edrychwch arnaf, a synnwch, a rhowch eich llaw ar eich genau.
6Kun ajattelen tätä kaikkea, minä järkytyn, vavistus kulkee jäsenteni lävitse.
6 Pan ystyriaf hyn, rwy'n arswydo, a daw cryndod i'm cnawd.
7Miksi jumalattomat saavat elää? Miksi he elävät korkeaan ikään? Miksi heidän on valta ja voima?
7 "Pam y caiff yr annuwiol fyw, a heneiddio'n gadarnach eu nerth?
8He näkevät lastensa varttuvan aikuisiksi, heidän silmiensä ilona ovat lastenlapset.
8 Y mae eu plant yn byw o'u cwmpas, a'u teulu yn eu hymyl.
9Jumalattoman talo menestyy, mikään ei sitä uhkaa, Jumalan vitsa ei siihen koske.
9 Y mae eu tylwyth yn ddiogel oddi wrth ddychryn, ac ni ddaw dyrnod Duw arnynt.
10Kun hänen sonninsa astuu, aina se siittää vasikan, hänen lehmänsä poikivat aina ajallaan.
10 Y mae eu tarw'n cyfloi yn ddi-feth, a'u buwch yn bwrw lloi heb erthylu.
11Hänen lapsensa juoksevat vapaina kuin karitsat, nuoret hyppivät ja tanssivat riemuissaan,
11 Caiff eu plantos grwydro'n rhydd fel defaid, a dawnsia'u plant yn hapus.
12he virittävät laulun, lyövät rumpua, soittavat lyyraa, he karkeloivat huilun tahdissa.
12 Canant gyda'r dympan a'r delyn, a byddant lawen wrth su373?n y pibau.
13Heidänkin päivänsä ovat onnen päiviä, rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan.
13 Treuliant eu dyddiau mewn esmwythyd, a disgynnant i Sheol mewn heddwch.
14Jumalalle jumalattomat sanovat: "Pysy loitolla meistä! Emme me piittaa sinun teistäsi."
14 Dywedant wrth Dduw, 'Cilia oddi wrthym; ni fynnwn wybod dy ffyrdd.
15He ajattelevat: "Mikä on Kaikkivaltias? Miksi me häntä palvelisimme? Mitä hyödyttää pyytää häneltä apua?"
15 Pwy yw'r Hollalluog i ni ei wasanaethu, a pha fantais sydd inni os gwedd�wn arno?'
16He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.
16 "Ai yn eu dwylo'u hunain y mae eu ffyniant? Pell yw cyngor y drygionus oddi wrth Dduw.
17Milloin jumalattoman lamppu sammuisi? Milloin onnettomuus hänet tavoittaisi, milloin Jumala niin häneen vihastuisi, että tuhoaisi hänet?
17 "Pa mor aml y diffoddir lamp yr annuwiol, ac y daw eu dinistr arnynt hwy, ac y tynghedir hwy i boen gan ei lid?
18Milloin hän kieppuisi kuin olkisilppu tuulessa, kuin ruumenet, jotka pyörre tempaa mukaansa?
18 A ydynt hwy fel gwelltyn o flaen y gwynt, neu fel us a ddygir ymaith gan y storm?
19Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa hänen lapsilleen. Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut. Saakoon hän itse kärsiä!
19 A geidw Duw ddinistr rhiant i'w blant? Na, taled iddo ef ei hun, a'i ddarostwng.
20Nähköön hän omin silmin tuhon tulevan, juokoon hän Jumalan vihan maljan!
20 Bydded i'w lygaid ei hun weld ei ddinistr, ac yfed o lid yr Hollalluog.
21Mitä hän lapsistaan sitten enää tietää, kun hänen kuukausiensa määrä on kulunut loppuun?
21 Pa ddiddordeb fydd ganddo yn ei deulu ar ei �l, pan fydd nifer ei fisoedd wedi darfod?
22Pitäisikö nyt meidän opettaa tätä viisautta Jumalalle hänelle, joka taivaan enkelitkin tuomitsee?
22 "A ellir dysgu gwybodaeth i Dduw? Onid ef sy'n barnu'r beilchion?
23Joku kuolee keskellä elämän täyteyttä, keskellä rauhaa ja vaurautta,
23 "Bydd un farw yn ei lwyddiant, mewn llonyddwch a thawelwch,
24lanteet vahvoina ja ravittuina, luut ydintä myöten voimaa täynnä.
24 ei lwynau yn llawn braster, a m�r ei esgyrn yn iraidd.
25Toinen taas kuolee mieli katkerana, saamatta osakseen pisaraakaan onnea.
25 Bydd arall farw yn chwerw ei ysbryd, heb brofi daioni.
26Rinta rinnan he lepäävät maassa, ja heidän ruumiinsa kihisevät matoja.
26 Ond gorweddant gyda'i gilydd yn y pridd, a'r pryfed yn amdo drostynt.
27Kyllä minä tiedän, mitä te nyt ajattelette ja mitä juonia punotte minua vastaan!
27 "Yn awr gwn eich meddyliau, a'r bwriadau sydd gennych i'm drygu;
28Te tietysti sanotte: "Missä nyt on mahtimiehen talo, missä tuo syntisten asumus?"
28 oherwydd dywedwch, 'Ble'r aeth tu375?'r pendefig? a phle mae trigfannau'r annuwiol?'
29Ettekö tosiaan ole koskaan kyselleet asioita niiltä, jotka ovat maailmaa nähneet? Ettekö ole ottaneet oppia siitä mitä he ovat kokeneet?
29 Oni ofynnwch i'r rhai sy'n teithio'r ffordd? Onid ydych yn adnabod yr arwyddion,
30Pahat säästyvät tuhon päivänä, jumalaton viedään turvaan, kun vihan päivä tulee.
30 yr arbedir y drygionus rhag dydd dinistr, ac y gwaredir ef rhag dydd digofaint?
31Kuka tuomitsee hänen tekonsa vasten kasvoja, kuka rankaisee häntä hänen synneistään?
31 Pwy a'i cyhudda yn ei wyneb? Pwy a d�l yn �l iddo am yr hyn a wnaeth?
32Kun hänet viedään hautaan, hänen hautakumpunsa ääressä valvotaan.
32 Pan ddygir ef i'r bedd, cedwir gwyliadwriaeth ar ei feddrod.
33Lempeä on hänen päällään laakson multa. Hänen jäljessään kulkee saattojoukko, ja monet ovat tulleet jo edeltä haudan luo.
33 Y mae tywyrch y fynwent yn dyner arno; bydd gorymdaith yn dilyn ar ei �l, a thyrfa niferus yn cerdded o'i flaen.
34Miten tyhjää on lohtu, jota te tarjoatte! Valhe piilee teidän jokaisessa sanassanne.
34 Sut, felly, y mae eich gwagedd yn gysur i mi? Nid oes ond twyll yn eich atebion."