1Nyt Job sanoi:
1 Atebodd Job:
2-- Tänäkin päivänä ajatukseni nousevat kapinaan. Murehtiminen vie minulta voimat.
2 "Heddiw eto y mae fy nghwyn yn chwerw, a'i law sy'n drwm er gwaethaf f'ochenaid.
3Kunpa tietäisin, mistä hänet voin löytää ja miten pääsen sinne, missä hän asuu!
3 O na wyddwn ble y cawn ef, a pha fodd i ddod at ei drigfan!
4Minä esittäisin hänelle asiani ja toisin julki kaikki todisteeni.
4 Yna gosodwn fy achos o'i flaen, a llenwi fy ngenau � dadleuon.
5Niin saisin kuulla, mitä hän minulle vastaa, ja saisin tietää, mitä hän tahtoo minulle sanoa.
5 Mynnwn wybod sut yr atebai fi, a deall beth a ddywedai wrthyf.
6Käräjöisikö hän kanssani valtiaan voimalla? Ei, hän kuuntelisi minua.
6 Ai gyda'i holl nerth y dadleuai � mi? Na, ond fe roddai sylw imi.
7Hänen vastapuolenaan seisoisi nuhteeton mies, ja tuomarini vapauttaisi minut syytteestä lopullisesti.
7 Sylwai mai un uniawn a ymresymai ag ef, a chawn fy rhyddhau am byth gan fy marnwr.
8Jos minä menen itään, ei hän ole siellä, jos länteen -- ei merkkiäkään hänestä!
8 "Os af i'r dwyrain, nid yw ef yno; ac os i'r gorllewin, ni chanfyddaf ef.
9Jos menen pohjoiseen, en saa häntä silmiini, jos etelään -- en näe häntä!
9 Pan weithreda yn y gogledd, ni sylwaf; os try i'r de, nis gwelaf.
10Hän tietää kyllä, millainen on ollut minun vaellukseni. Koetelkoon minua niin kuin tulessa kultaa -- minä kestän.
10 Ond y mae ef yn deall fy ffordd; wedi iddo fy mhrofi, dof allan fel aur.
11Hänen jalanjälkiinsä olen sovittanut askeleni, hänen tietään olen seurannut. En ole siltä poikennut.
11 Dilyn fy nhroed ei lwybr; cadwaf ei ffordd heb wyro.
12Hänen sanansa käskyjä minä tottelen, minä pidän ne aina silmieni edessä.
12 Ni chiliaf oddi wrth orchmynion ei enau; cadwaf ei eiriau yn fy mynwes.
13Kun Jumala jotakin päättää, kuka voisi sen muuttaa? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
13 Erys ef yr un, a phwy a'i try? Fe wna beth bynnag a ddymuna.
14Hän panee toimeen sen minkä on minulle määrännyt, eikä sitä ole vähän.
14 Yn wir fe ddwg fy nedfryd i ben, fel llawer o rai eraill sydd ganddo.
15Siksi minä pelästyn, kun hänet näen, kun ajattelenkin häntä, minä vapisen kauhusta.
15 Am hyn yr arswydaf rhagddo; pan ystyriaf, fe'i hofnaf.
16Jumala on lannistanut rohkeuteni, minä kauhistun Kaikkivaltiasta.
16 Duw sy'n gwanychu fy nghalon; yr Hollalluog sy'n fy nychryn;
17Mutta pimeyskään ei saa minua vaikenemaan, ei, vaikka se peittää edestäni kaiken.
17 nid y tywyllwch sy'n cyfyngu arnaf, na'r fagddu'n fy nghuddio.