1Kun kuulen hänen äänensä, sydämeni vavahtaa ja siirtyy paikaltaan.
1 "Am hyn hefyd y mae fy nghalon yn cynhyrfu, ac yn llamu o'i lle.
2Kuulkaa hänen äänensä pauhua, jylinää, joka vyöryy hänen suustaan!
2 Gwrandewch ar daran ei lais, a'r atsain a ddaw o'i enau.
3Taivaan täydeltä hän antaa sen kaikua, maan ääriin leimahtaa hänen salamansa.
3 Y mae'n ei yrru ar draws yr wybren, ac yn gyrru ei fellt i gilfachau'r byd.
4Kohta kaikuu ärjyntä, jylisee hänen ylväs äänensä. Säästelemättä hän sinkoaa salamoitaan, ja hänen äänensä pauhaa.
4 Ar eu h�l fe rua; tarana �'i lais mawr, ac nid yw'n eu hatal pan glywir ei lais.
5Kun Jumalan ääni jyrisee, tapahtuu ihmeitä. Hän tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä.
5 Tarana Duw yn rhyfeddol �'i lais; gwna wyrthiau, y tu hwnt i'n deall.
6Hän sanoo lumelle: "Putoa maahan!" ja rankkasateelle: "Piiskaa, piekse!"
6 Fe ddywed wrth yr eira, 'Disgyn ar y ddaear', ac wrth y glaw a'r cawodydd, 'Trymhewch'.
7Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn: kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa.
7 Y mae pob un yn cael ei gau i mewn, a phopeth a wn�nt yn cael ei atal.
8Pedotkin hiipivät piiloonsa ja jäävät kolonsa suojaan.
8 �'r anifeiliaid i'w ffeuau, ac aros yn eu gw�l.
9Rajumyrsky syöksyy majastaan, ja pohjatuuli tuo pakkasen.
9 Daw'r corwynt allan o'i ystafell, ac oerni o'r tymhestloedd.
10Jumalan henkäyksestä vedet jäätyvät, laajakin ulappa jähmettyy.
10 Daw anadl Duw �'r rhew, a rhewa'r llynnoedd yn galed.
11Hän kuormaa pilvet vedellä ja salamoilla ja ajaa ne kaikkiin suuntiin:
11 Lleinw'r cwmwl hefyd � gwlybaniaeth, a gwasgara'r cwmwl ei fellt.
12ne vyöryvät minne milloinkin hänen ohjauksensa mukaan ja tekevät kaikkialla maan päällä sen, mitä hän käskee.
12 Gwibiant yma ac acw ar ei orchymyn, i wneud y cyfan a ddywed wrthynt, dros wyneb daear gyfan.
13Joskus ne tuovat rangaistuksen, joskus siunauksen hänen maalleen.
13 "Gwna hyn naill ai fel cosb, neu er mwyn ei dir, neu mewn trugaredd.
14Kuuntele minua, Job, nouse, tarkkaile ja tutki Jumalan ihmeitä!
14 "Gwrando ar hyn, Job; aros ac ystyria ryfeddodau Duw.
15Ymmärrätkö sinä, miten hän sen kaiken tekee? Miten leimahtaa valo hänen pilvestään?
15 A wyt ti'n deall sut y mae Duw yn trefnu, ac yn gwneud i'r mellt fflachio yn ei gwmwl?
16Ymmärrätkö sinä, miten pilvet voivat leijua ilmassa, käsitätkö Kaikkitietävän ihmeet?
16 A wyt ti'n deall symudiadau'r cymylau, rhyfeddodau un perffaith ei wybodaeth?
17Sinä, jota omat vaatteet tukahduttavat, kun etelätuuli tuo helteen ja lamauttaa maan,
17 Ti, sy'n chwysu yn dy ddillad pan fydd y ddaear yn swrth dan wynt y de,
18voisitko sinä hänen kanssaan takoa taivaan holvin, lujan kuin pronssinen peili?
18 a fedrit ti, fel ef, daenu'r wybren, sy'n galed fel drych o fetel tawdd?
19Opeta meitä! Mitä meidän on hänelle sanottava? Mehän olemme pimeässä, emme osaa vastata mitään.
19 Dywed wrthym beth i'w ddweud wrtho; oherwydd y tywyllwch ni allwn ni drefnu'n hachos.
20Kertooko joku hänelle, että minä puhun? Jos ihminen sanoo hänelle jotakin, saako hän edes tietää siitä?
20 A ellir dweud wrtho, 'Yr wyf fi am lefaru', neu fynegi iddo, 'Y mae hwn am siarad'?
21Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan.
21 "Ond yn awr, ni all neb edrych ar y goleuni pan yw'n ddisglair yn yr awyr, a'r gwynt wedi dod a'i chlirio.
22Pohjoisesta tulee kultainen hohde, pelottava loiste ympäröi Jumalaa.
22 Disgleiria o'r gogledd fel aur; o gwmpas Duw y mae ysblander ofnadwy.
23Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa. Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus. Koskaan hän ei tuomitse väärin.
23 Ni allwn ni ganfod yr Hollalluog, y mae'n fawr ei nerth; yn ei farn a'i gyfiawnder ni wna gam.
24Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä. Mutta Jumala ei katso niihin, jotka itse pitävät itseään viisaana.
24 Am hyn, y mae pawb yn ei ofni, a phob un doeth yn edrych ato."