1Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
1 Yna atebodd Bildad y Suhiad:
2-- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.
2 "Am ba hyd y lleferi fel hyn, a chymaint o ymffrost yn dy eiriau?
3Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?
3 A yw Duw yn gwyrdroi barn? A yw'r Hollalluog yn gwyro cyfiawnder?
4Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.
4 Pan bechodd dy feibion yn ei erbyn, fe'u trosglwyddodd i afael eu trosedd.
5Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,
5 Os ceisi di Dduw yn ddyfal, ac ymbil ar yr Hollalluog,
6niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,
6 ac os wyt yn bur ac uniawn, yna fe wylia ef drosot, a'th adfer i'th safle o gyfiawnder.
7ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.
7 Pe byddai dy ddechreuad yn fychan, byddai dy ddiwedd yn fawr.
8Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
8 "Yn awr gofyn i'r oes a fu, ac ystyria'r hyn a ganfu'r hynafiaid.
9Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
9 Canys nid ydym ni ond er doe, ac anwybodus u375?m, a chysgod yw ein dyddiau ar y ddaear.
10Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.
10 Oni fyddant hwy'n dy hyfforddi, a mynegi wrthyt, a rhoi atebion deallus?
11Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?
11 A dyf brwyn lle nad oes cors? A ffynna hesg heb ddu373?r?
12Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.
12 Er eu bod yn ir a heb eu torri, eto gwywant yn gynt na'r holl blanhigion.
13Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.
13 Felly y mae tynged yr holl rai sy'n anghofio Duw, ac y derfydd gobaith yr annuwiol.
14Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:
14 Edau frau yw ei hyder, a'i ymffrost fel gwe'r pryf copyn.
15seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.
15 Pwysa ar ei du375?, ond ni saif; cydia ynddo, ond ni ddeil.
16Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,
16 Bydd yn ir yn llygad yr haul, yn estyn ei frigau dros yr ardd;
17jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.
17 ymbletha'i wraidd dros y pentwr cerrig, a daw i'r golwg rhwng y meini.
18Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan, se paikka, missä hän kasvoi, sanoo: "En tunne häntä."
18 Ond os diwreiddir ef o'i le, fe'i gwedir: 'Ni welais di'.
19Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.
19 Gwywo felly yw ei natur; ac yna tyf un arall o'r pridd.
20Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.
20 "Wele, ni wrthyd Duw yr uniawn, ac ni chydia yn llaw y drygionus.
21Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
21 Lleinw eto dy enau � chwerthin, a'th wefusau � gorfoledd.
22Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.
22 Gwisgir dy elynion � gwarth, a diflanna pabell y drygionus."