1Nyt suahilainen Bildad alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:
1Ekparolis Bildad, la SXuhxano, kaj diris:
2-- Kuinka kauan aiotte kierrellä asiaa? Miettikää ensin ja puhukaa sitten!
2Kiam vi cxesos jxetadi vortojn? Pripensu, kaj poste ni parolos.
3Olemmeko me sinun silmissäsi pelkkää karjaa, pelkkiä typeryksiä?
3Kial ni estu rigardataj kiel brutoj, Kaj ni estu malpuruloj en viaj okuloj?
4Raivon vallassa sinä raatelet itseäsi. Pitäisikö maan autioitua ja kallioiden siirtyä paikoiltaan, jotta sinä saisit olla oikeassa?
4Ho vi, kiu dissxiras sian animon en sia kolero, CXu por vi estu forlasata la tero, Kaj roko forsxovigxu de sia loko?
5Sinäkin tiedät, että jumalattoman valo sammuu, hänen liekkinsä ei loista.
5La lumo de la malpiulo estingigxos, Kaj ne brilos la flamo de lia fajro.
6Hänen majansa valo pimenee, hänen lamppunsa sammuu.
6La lumo mallumigxos en lia tendo, Kaj lia lucerno super li estingigxos.
7Hänen askelensa, ennen lujat, hidastuvat. Hänen omat suunnitelmansa kaatavat hänet,
7Mallongigxos liaj fortaj pasxoj, Kaj lia propra intenco lin faligos.
8hänen jalkansa jäävät kiinni verkkoon, hän astuu suoraan pyyntihaudan katteelle.
8CXar li trafis per siaj piedoj en reton, Kaj li movigxas en kaptilo.
9Hänen nilkkansa tarttuu paulaan, silmukka kiristyy.
9La masxo enkrocxigos lian kalkanon, Kaj pereo lin atakos.
10Maassa on häntä varten piilossa pyydys, hänen polullaan odottaa ansa.
10Kasxita en la tero estas lia falilo, Kaj kaptiloj kontraux li estas sur la vojo.
11Joka puolelta kauhunäyt ahdistavat häntä, ne seuraavat hänen kintereillään.
11De cxiuj flankoj timigos lin teruroj Kaj atakos liajn piedojn.
12Ahnas tuho vaanii häntä, turmio on valmiina kaatamaan hänet,
12Malsato konsumos lian forton, Kaj pereo estas preparita por liaj flankoj.
13tauti syö hänen ihonsa, kalma ahmii hänen jäsenensä.
13Konsumigxos la membroj de lia korpo, Liajn membrojn konsumos la unuenaskito de la morto.
14Hänet temmataan pois turvallisesta majastaan ja viedään kauhujen kuninkaan eteen.
14Lia espero estos elsxirita el lia tendo, Kaj gxi pelos lin al la regxo de teruroj.
15Hänen majansa jää vieraille, hänen asuinpaikalleen sirotellaan rikkiä.
15Nenio restos en lia tendo; Sur lian logxejon sxutigxos sulfuro.
16Hänen juurensa kuivuvat, hänen lehvänsä lakastuvat.
16Malsupre sekigxos liaj radikoj, Kaj supre detrancxigxos liaj brancxoj.
17Maan päällä ei kukaan enää häntä muista, hänen nimeään ei kuulla kaduilla.
17La memoro pri li malaperos de sur la tero, Kaj sur la stratoj li ne havos nomon.
18Hänet syöstään valosta pimeyteen, hänet ajetaan pois maan päältä.
18Li estos elpelita el lumo en mallumon, Kaj el la mondo li estos elpusxita.
19Ei jää häneltä kansansa keskelle sukua, ei jälkeläistä, ei ketään sinne, missä hän asui.
19Nek filon nek nepon li havos en sia popolo, Kaj neniu restos cxe li en lia logxloko.
20Lännen asukkaat järkyttyvät hänen kohtalostaan, idän miehet vapisevat kauhusta.
20La posteuloj sentos teruron pri lia tago, Kaj la antauxulojn kaptos timo.
21Näin käy väärintekijän asuinsijan, näin sen miehen kodin, joka ei tunne Jumalaa.
21Tia estas la logxejo de maljustulo, Kaj tia estas la loko de tiu, kiu ne konas Dion.